Meillä on kalkkunoita pari valkosta ja kolme muuta on mustia tai pronsseja (en tiijä
). Eivät ole kyllä kesyyntyneet. Jos vähänkin hipasen uroskalkkunan sulkia valosaan aikaan, niin viilettää kiireen vilkkaan toiseen suuntaan. Mutta lempeitä ovat. Urokset antavat mun rauhassa kanniskella niitä syksyn tullen puun oksalta kanalan suojaan yöksi. Siksi kaiketi kun on jo hämärää, mutta eivät kertaakaan ole edes yrittäneet esim. nokkasta mua. Ja naaraat ottavat erittäin rauhallisesti vaikka keräänkin munat pois heidän altaan; eivät kilju, sähise ja noki kuten kanat
En tiedä kesyyntyisivätkö jos vielä enemmän tarhassa istuskelisin. Mutta oma arvioni olisi että kanat ja kukot kesyyntyvät kalkkunoita helpommin. Ainaski meillä.
Naaraskalkkunoiden käytöksestä olen huomannut että ne joskus ärsyyntyvät varsinkin kukkoihin (siis kukko-kukkoihin, ei kalkkuna-kukkoihin) ja viipottavat niiden perässä muutaman minuutin.
Minusta meidän valkonen naaraskalkkuna on aivan ihana ja mielettömän kaunis. Talven kurakelien jälkeen kun hän sai sulkansa taas vitivalkoisiksi niin vertasin hänen kauneuttaan jopa joutseneen
Mutta mitäs sanovat kalkkuna-asiantuntijat noitten valkosten ruokinnasta? Musta tuntuu että toi valkonen uroskalkkuna on syönyt ehkä liikaa. Valkonen naaras tosin on hyvin solakassa kunnossa, vaikka samat ruuat kaikille on tarjolla. Mutta pitäiskö noitten valkosten kalkkunoitten syöntiä valvoa ja ehkä rajottaakin vähän enemmän...?
En tiedä onko tästä jo kirjoitettu, ite en kylläkään löytänyt.. 
) Vai? Mikä on sen perus valkoisen kalkkunan rotu nimi? Kiitti tulevista vastauksista! 
) Mietin että jospa kesyyntyisi helpommin jos ainoa kalkku? 
) , koska minulle on sama muniiko vai ei, enkä halua poikasia? Niin ja voiko eukkoa pitää ainoana kalkkunana? Että osaan tehdä sopivan häkin? Niin ja silkit sillä olisi seurana, eri häkissä varmaankin.. 
