Milloin pikkuankat voi päästää ulkotarhaan?

[Mimm@]

Heip..

Meille saapui eilen kolme ankkaa. Kaksi kirjavaa, ja yksi hiilen harmaa yksilö. Unohdin kaikessa hässäkässä kysyä ankkojen ikää ( ), mutta laittelen vaikka kuvaa, niin saisi jotain arviota.
Mutta siis itse kysymykseen. Ankkatiput ovat tällä hetkellä tallissa yhdessä hevospilttuussa (n. 3m*3m), jossa pesäpaikka ja pieni vesiastia.. Myyjä sanoi, että pieniä tipuja ei voi veteen päästää, mutta sekin jäi kysymättä että minkä ikäisenä tipuset voi siirtää tuonne ulkoaitaukseen, jossa 25*12m lampi sisällä? Ettei sitten vaan raukat huku ja palellu tuonne ulos..

[siimis]

Auttais tosiaan jos tietäis, minkä ikäisiä ankkoja sulla on Onko ne vielä ihan untuvikkoja, vai joko niillä on sulkia? Mun reilu kolmeviikkoisilla alkaa nyt vasta tulemaan ensimmäiset sulat.

Täällä on ihan eksperttejäkin, mulla on nyt ankkoja vasta ekaa kertaa itselläkin. Mutta kyllä mä vein ne päiväksi ulos (kun oli hyvä sää!) jo pariviikkoisena (suojaiseen paikkaan, aurinkoa ja varjoa tarjolla) ja nyt ovat olleet yötkin ulkona kun on lämmintä. (Kanalassa on päivisin itse asiassa viileämpää kuin ulkona.) Ikää on vasta reilut kolme viikkoa. Samaten ne ovat kyllä uineet pesuvadissa jo pariviikkoisesta. Ne ovat konehaudottuja, eli niiltä puuttuu emon antama rasvakerros - mutta hyvin silti näyttää untuvapuku vettä kestävän. En ole huomannut että vettyisivät ihoa myöten, olen sitä ihan tarkkaillut. Silloinhan on se vilustumisen riski olemassa. En tiedä hukkumisesta - se riski on käsittääkseni vain jos vesiastian/lammen reuna on niin jyrkkä että eivät pääse ylös vaan väsyvät ja siksi hukkuvat. Ainakin meidän tiput jo ihan pienenä kelluivat kuin korkit vesikupissa Tietenkin jos untuvapuku vettyy ihoa myöten, niin eihän se silloin kannattelekaan.

Itse vasta ankkoihin hurahtaneena olen jo tilaillut ankkakirjallisuutta amazonilta. Yhdessä kirjassa neuvotaan, että konetipuja voi laskea uimaan pieneksi hetkeksi joka päivä, kunhan nostaa ne sitten lämpimään kuivattelemaan. Tämä kuulemma edistää sen tipun oman rasvarauhasen toimintaa ja auttaa siis saamaan untuvapuvun vesitiiviiksi.

[tipsi]

Itse vasta ankkoihin hurahtaneena olen jo tilaillut ankkakirjallisuutta amazonilta.

Tervetuloa joukkoon Mullakin on aimo läjä ankkakirjallisuutta, on ne vain niin ihania.

Mä päästäisin jo kolmeviikkoisiaulos ja uimaan hyvällä säällä, mutta jonkinlaisen valvonnan alla. Ja yöksi lämpimään. Pitää tosiaan katsoa, että pääsevät lammesta pois, ettei reunat ole liian jyrkät. Sitä nuorempia tipusia uitimme pesuvadissa kylppärissä (jossa ankanpoikasilla oli aitaus muutenkin), mutta vesi ja ilma oli silloin lämmintä.

[ninnu]

Mulla on pari viikkoiset olleet päivät pihalla, jos aurinkoisia ja lämpöisiä ilmoja, yöt sisällä lämpölampun alla, tosi ei ne siellä alla ole.

Vesiastiana noin 10 cm korkea muovinen "allas". Ja sielläkin vielä kiviä, että pääsevät pois turvallisesti, varmaan menisi jo syvempikin, mutta mielummin varman päälle, kuin että löytyvät hukkuneina.

Ammeeseen/kunnon altaaseen pääsevät vasta ,kun sulkapuku kunnolla yllä ja silloin alkuun vain valvonnan alla.

[Mimm@]

Lisäänpä kysymyksen vielä tänne perään, että kuinka saisin kesytettyä ankkalapsiani? Tuntuu melko haasteelta kun tiput olivat jotain 3 viikkoisia kun meille tulivat. Vielä viime viikolla tipuset juoksivat kiljuen karkuun kun vein ruokaa ja vaihdoin veden altaaseen. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että ei juosta karkuun ennenkuin menen suoraan kohti, ja ruokaillessa saan istua vieressä ja uskaltavat tulla syömään. Mutta heti kun liikahdan niin etäisyyttä tulee. Pienin on uteliain ja kesyin, ja taas tämä isoin koiras on arka, ja näyttävät ottavan hyvin mallia toisistaan. Tämä on hyvä ja huono. Aremmat uskaltaa tulla mustan mukana syömään, mutta kun taas arka koiras lähtee niin muut perässä. Miten siis voisin kesyttää pikku ankkoja?
Sulkia on alkanut tulemaan kylkiin, joten ajattelin että käyttäisin niitä tuossa pihalammessa, mutta en voi kun en saa niitä enää takaisin talliin.

Vinkkejä siis kehiin!

-Mimm@-

[ninnu]

Kyllä ne kesyyntyy, kunhan vaan usein niiden luona vietät aikaa, ihan vaan katsellen niiden puuhia, ilman ,että koitat edes ottaa syliin tai muuta silittely-yrityksiä. ja ruoka on kova sana! Omillani herkkua on keitetty spagetti, heittelet spagetteja/vaalea leipää ym niiden lähelle. Pikku hiljaa tulee kyllä kädestä syömään.

Meillä ankat on ihan ehdollistuneet autoon. Haetaan joka päivä leipää ja ovat tottuneet saamaan osan heti kun pihaan tullaan. Heti kun näkee meidän auton juoksevat vastaan tuliaisia pummaamassa Eikä toivoakaan, että väistäisivät sivuun, pakko saada herkut heti portilla