Hanhien pariutuminen??

[sannikki]

Olen taas hiemän hölmönä meidän hanhien kanssa kaksi naarasta kolma urosta, kaksi uroksista polkee nuorta naarasta vuoron perään sulassa sovussa, kolmas uros (oma hautoma Taika) ei osoita mitään kiinnostusta touhuun, eikä oikeestaan enää koko parveen. Taika on aina pienen matkan päässä muista jotka kulkevat tiiviisti yhdessä, ja ryntää heti ihmisten luokse kun on mahdollisuus. Noh tänään sitten kyykistyin rapsuttamaan Taikaa rinnasta ja poika vetikin siivet sellaselle "kaarelle" kuin uroshanhi polkemisen jälkeen ja kiljui samalla tavalla kuin isänsä onnistuneen aktin päälle Onks nyt niin että Taika on ottan minut niin omakseen ettei hanhitytöistä ole kilpailijoiksi???

Auttaisiko tilanteeseen yhden uroksen poistaminen että olis 2 urosta ja 2 naarasta??? Hiivatti jos nyt ihanainen Taika jääkin ilman jälkikasvua, koska homma on vaan niin ettei minusta ole sille emännäksi

[Viktoria]

En kyllä osaa vastata tohon kysymykseen, mutta ajattelin itsekseni, että mikä saa hanhet aloittamaan pariutumisen ja munimisen? Meillä ne aloittavat vasta kevättalvella tai keväällä.

[haahkaherra]

Useimmat hanhilajit (varsinkin villit lajit) ovat luonnossa lähes ehdottoman yksiavioisia, eivätkä kaikki yksilöt hanki välttämättä enää puolisoa toisen yksilön kuoltua. Kesyhanhien laita on hieman toinen kun yhdellä koiraalla saattaa olla haaremissaan kolmekin naarasta. Hanhien parinmuodostuskäyttäytyminen on monimutkaista, ja kun saattavat muodostaa pareja samaa sukupuolta olevien yksilöiden kesken, joskus myös kaksi erilajista hanhea voi liittyä pariksi. Esimerkiksi eläintarhoissa ja Hollannin lintutarhaajilla, voi talviaikaan olla samassa tarhassa useampia lajeja, mutta keväällä hyvissä ajoin lajit pistetään omiin tarhoihinsa, joko pienissä parvissa, useimmiten jopa vain pareittain. Näin saadaan sellaisetkin hanhilajit joita pidetään vaikeina kuten punakaulahanhi (Branta ruficollis) pesimään yhtä helposti kuin muutkin, ja kiljuhanhi (Anser erythropus) joka on luonnossa katastrofaalisesti vähentynyt pidetään yhtä helppona kuin muutkin Anser-lajit. Merkittävimpinä asioina on pidetty kevättalvella jaloittelua ulkotarhassa, oikeata ravintoa ja oikeita tarha-olosuhteita pesimisen suhteen. Myös verkoilla katetuissa pesimätarhoissa tulokset ovat parempia ennenmuuta varisten ja lokkien aiheuttamien tuhojen estämiseksi.

[tinttuli]

Kesyhanhilla huono hedelmöittyminen voi olla myös seurausta siitä, etteivät aina ihmisen muodostamat parit tunne sellaista vetoa toisiinsa, kuin taistelemalla ja siksi vahvasti tunnepohjalla pariutuneet. Hanhen parittelurituaalit ovat hienovaraisia, eikä ukko koskaan "ota väkisin".
Pakko laittaa tähän kuva viime vuodelta.

Tätä käytöstä ei kannata koskaan nuorille ukoille sallia, mutta Kersantti on jo niin iäkäs, että osaa rakastaa kaikkia tasapuolisesti ja jaksaa yrittää antaa lempee ja lämpöö
Kiipeää pyydettäessä syliin kuin hidas orava, kiertää olkapäille ja sivelee hiuksia. Tämä ukko tottelee kuuliaisesti sanaa "ei" ja laskeutuu maanpinnalle. Ja voi sitä raskasta huokailua Tosiasiassa kyse taitaa olla pomotusyrityksistä, mutta joskus ei vaan voi vastustaa kiusausta.

Vaikeimmat ja itsepäisimmät eläimet osoittautuvat joskus suuriksi persooniksi, kunhan löytää niiden kanssa oikeat sävelet. Ne ovat niitä kerran elämässä tyyppejä, joissa on potkua ja luonnetta.

[haahkaherra]

Huonoon hedelmöitymiseen on suurta merkitystä ruokavaliolla, kuten olen siitä maininnut mm. tuolla sisäsiittoisuus-osiossa. Katselin tuossa vanhoja muistiinpanoja vuodelta 1993, kun eräs riistalintutarhaaja kasvatti vesilinnuista mm. merihanhia, metsähanhia ja valkoposkihanhia pääasiassa riista-/luonnon-istutuksiiin, mutta myös toisille tarhaajille! Keväällä hän erotti lajit lajikohtaisiin tarhoihin, koska eräänä vuonna valkoposkihanhet ja merihanhet olivat samassa tilassa, niin merihanhi-koiras melkein "käytännössä tappoi" valkoposkihanhi-naaraan, pesinnän alkaessa. Hän perusteli, että jokaisella hanhilajilla on oma reviirikäyttäytyminen ja pesivät hanhet sitten tiiviimmissä tai löyhimmissä yhdyskunnissa, niin aina lajikohtaisesti linnut tietävät toisen reviirin! Tämä on ymmärrettävää, eri hanhilajeilla on erikokoiset reviirit ja pesimärituaalit ja ongelmat muodostuu juuri siitä. SIIS HANHILAJIT AINA LAJIKOHTAISSIN TARHOIHIN PESIMÄAIKAAN!!! Kun poikaset alkavat olemaan lentokykyisiä, voidaan riippuen tilojen koosta jne. yhdistää lajit taas (tietyt lajit) kuten hänkin teki! Seuraamalla lintuja ja niiden käyttäytymistä voidaan moniinkin asioihin puuttua ennenkuin on liian myöhäistä!