uusi hautoja ja puhelias kana

[tiina]

Voi tätä ihmisen onnea! Floora on aloittanut hautomisen, se on viime kesänä kuoriutunut. Olipa hauskaa seurata sen hautomis-himoa. Meillä on kanat hengailleet nyt tosi paljon meidän rappusten edessä, olen heittänyt niille liotettua leipää aina kun ovat tulleet pummille. Olen laittanut rappusten alle yhden pesän, josta pääasiassa Floora ja Saara ovat tykänneet. Kanat siis hengailivat muuten vaan siinä rappusten edessä ja minä pötköttelin keinussa. Floora oli hassu, se kyykistyi alemmas ja alemmas ja lopulta pani maaten. Se oli ihan sen näköinen, että en tiedä itsekkään mitä tapahtuu, mitä ihmettä tässä makaan. Aivan kuin jokin näkymätön voima olisi painanut sitä selästä maahan. Siinä se sitten oli jonkin aikaa hieman hämmentyneen näköisenä ja nousi sitten jonkin ajan kuluttua ylös. Tämä toistui muutaman kerran. Sitten se häipyi pesään, jossa se vietti viime yön. Tänään se oli aivan hiilenä, kun Saara oli mennyt sinne munimaan ja häätänyt sen pois pesästään. Saarakin vietti pesässä pitkän tovin, mutta ei jäänyt kuitenkaan sinne asumaan ja Floora pääsi muutaman vapaan tunnin jälkeen takaisin. Kyllä jännitti, että meneekö se sinne enää takaisin, mutta sinne sujahti! Nyt peukut pystyyn, että noviisi kana hoitaa hautomiset kunnialla loppuun asti

Kaisasta ajattelin kertoa, en tiedä miten kovia juttelemaan teidän kanat on, mutta Kaisa on äänessä ihan koko ajan. Koko päivän se pärpättää ja pärpättää, oli asiaa tai ei. Tasainen pajatus käy koko ajan. Välillä se vetää henkeä ja taas se paapatus jatkuu. Se on ihan kuin jotkut ihmiset, niillä suu käy koko ajan ja ne keksii vaikka tikusta asiaa, ettei vaan tulisi välillä hiljaista. Kaisa on ihan samanlainen. Joskus viiden jälkeen se hiljenee, en tiedä mistä johtuu. Onko jo itsekkin väsynyt kun on koko päivän räpättänyt. Eikä se ole vain pientä kotkotusta, vaan sellaista kovaäänistä kaa-kaa-kaa kuuluu erittäin usein.

Kyöstistä sen verran, että sen asuntomarkkinointia on hauska seurata. Meillä on pihalla koirankoppi, josta koirat ole tippaakaan kiinnostuneet, lähinnä kissa siellä makoilee sadetta pitämässä. Kyösti on yrittänyt sitkeästi mainostaa koppia kanoillensa mainiona pesänä, mutta kanat eivät ole ainakaan vielä innostuneet. Kovasti Kyösti touhuaa kopissa, paapattaa ja kurnuttaa siellä, järjestelee paikkoja, mutta kanat käyvät korkeintaan kuopsasemassa olkia ja sitten jättävät Kyöstin sinne puuhastelemaan. Se on kuin yli-innokas asunnon myyjä

[HiltaHelikopteri]

Kivoja tarinoita tiinalla Kaisa-Kaakattaja ja Kyösti-Kiinteistönvälittäjä
Tuosta Kaisasta tuli mieleen tänään maakuntalehdestä lukemani juttu. Kuukkelilla löysinkin, mutten tiedä kuinka kauan linkki toimii...joskus uutislinkit häipyy bittiavaruuteen piankin...
http://www.hs.fi/maailmanihmisia/artikk ... 5237713845

[kanamummo]

Voi taivas teiän molempien knas

[Muusa]

Meillä asunut Vilma-kana oli myös kova juttelemaan, se tosin ei kaakattanut vaan voivotteli maailman menoa. Vooii-vooii-vooii se päivitteli aina mennessään ja kova se olikin kuljeskelemaan pitkin pihamaata. Ois sopinut hyvin Kaisan kaveriksi, toinen ois kaakattanut kylän kaikki juorut ja toinen niitä sitten voivotellut

[Chick]

Mun yksi raggari-kanakin paapattaa kokoajan. En ymmärrä miten se onnistuu jurputtamaan syödessäänkin. Ja entäs sitten kun on käyty munimassa, huudetaan siitä koko kylälle.

[mimmu]

Kyllä meilläkin on puheliaita kanoja sekä nämä pari kukkoakin
Jokaisella on omanlaisensa kaakatus ja kaksi kanaa kulkee koko ajan minun perässä ja palpattaa minulle jotain
Kun vien ruokaa, niin jokaisella on omat juttunsa ja kukoilla eritoten ihme "räpätys" aina menoillaan.
Monet vieraat ihmettelee näiden "juttelua", mut taitaa meillä johtua osaksi kun itse pälpätän koko ajan näille.
Samoin meillä kyllä koko kylä kuulee varmaan kun kanat munii meinaan on semmoinen rääkäisy et jokainen sen kuulee. Kukoilla on myös ihme tapa mennä munivan kanan luo vauhdilla, vaikka olisivat kuin pitkällä sillä hetkellä. Siinä ne sitten pöyhistelevät kanalle ja varmaan kiitävät munasta. Toisinaan kukot menee pesään vielä lisäksi pöyhimään heiniä sekä piilottamaan niitä. Kun kaikki on sitten ok, niin voi hakea munat pois.
Eli ei meillä ole hiljaisia kanoi/kukkoi

[Mimmi]

Lisää tarinoita..

Mulla on yhdessä katetussa tarhassa ollut vain yksi pesä, jota kämpän neljä-viisi munijaa ovat sovussa käyttäneet. Mutta muutama päivä sitten Tiina alkoi hautoa ja valtasi pesän. Aluksi se kuitenkin antoi toisten käydä munimassa samassa pesässä, ensin haalasi kaikki munat alleen ja sittemmin jätti ne toiseen kulmaan pesää.

Tänään kuitenkin löytyi yksi muna pesän edestä lattialta ja arvelin, että hautoja on käynyt äksymmäksi eikä päästä munijoita enää pesään. Mielenosoituksellisesti on varmaan pyörittänyt pesään munitun munan pois häiritsemästä.

Laittelin siinä ruokia ja vesiä ja ajattelin, että pitää tuoda toinen pesä näille muille munijoile. Mutta samalla syrjäsilmällä ihmettelin piskuisen Saaran toimintaa: se ryntäili sellaista puolijuoksua paikasta toiseen, kurkisti pesään ja työnsi päänsä jokaiseen muuhunkin vähänkin hämärämpään koloon. Se hyppäsi jopa hautojan pesän ja seinän kapeaan välikköön, mutta peruutteli sieltä nolona pois.

Ajattelin, että voiskohan sillä olla munintahätä ( ) ja hain äkkiä korin, johon laitoin vähän heiniä. Korin työnsin sitten hämärään koloon toisen pesän viereen.

Saara meni saman tien puolijuoksua koriin, potkaisi pari kertaa heiniä jaloillaan, kävi makaamaan ja nousi melkein saman tien pois - ja alla ihana, täydellinen, lämmin muna!

Nytpähän tiedän, miltä munahätä näyttää..

[Tilly]

heheeeheheeeee

[tiina]

Kahdeksan tipiä Flooralla. Impikin alkoi hautomaan, läpivalaisin munat ja yhdeksästä munasta viis oli kirkasta Ei oo aikoihin ollu niin huonoa tulosta. Tosin täälläkin oli hetken munan puutetta ja kun Impi alkoi hautomisen, laitoin vain kaikki mitä löytyi, enkä valikoinut yhtään. Sekin on varmaan osasyy.

[Mimmi]

Onnea kahdeksasta tipistä!

[harrastaja]

Mulla joulutipuista mustan ristiin Hertaksi ja valkoisen Hetaksi kavi meillä sellaisia vieraita joilla oli useampi vuosikymmen sitten ollut kanoja ja sanoi et eikös ole Hetaa niin ajattelin että muistan ainakin ne henkilöt. Niin itse juttuun Hertta tulee joka päivä melkein mun olkapäälle tai viereen ja niille kun juttelee niin vastaavat kaikki 4 kuorossa tai jos jotain kysyn jokainen antaa mielipiteensä asiaan ole siinä nauramatta ja puhumatta vaik hulluk luulis jos kuulis

[tiina]

Mä kans puhun kanoille paljon, tai siis ajattelen ääneen, kun touhuan kanalassa. Tyyliin:'täytyykö siinä jaloissa olla, varokaas vähän, laitetaas tää tänne ja toi tonne, pitikö ny siihen mennä, eikö yhtään voi järkeä käyttää, mitä täällä on taas häslätty, no ei tästä ny kannata itteensä ottaa' jne. Tasainen pulina käy koko ajan, jos ei kanat pulise, niin minä sitten. Se on jotenki...kotoista.

[reetta]

voi juu, kiva lukea näistä teidän kanakommunikaatioista! ne kyllä juttelevat yllättävän paljon, se pelkkä kot kot ei alkuunsa riitä!
mulla tuli viime viikolla uusia kanoja. ovat vielä aika arkoja minua kohtaan, menevät toiseen päähän kanalaa kun tulen sisälle ja pysyttelevät matkan päässä, korkeintaan sanovat jotain toisilleen. mutta yksi pieni iittiläinen tulee heti jalkoihin kun astun ovesta ja papattaa mulle koko sen ajan kun olen kanalassa, seuraa ihan jaloissa kiinni. saa varoa ettei päälle astu. ja kovasti on asiaa pienellä kanalla! välillä kyykistyn sen kanssa puhumaan, ja se kuuntelee, ja sitten vastaa. kun lähden, se jää ovelle jatkamaan juttua, vielä oven läpi kuuluu sen viehkeä-ääninen pulina. mitäköhän se sanoo? varmaan, että mikäs paikka tää nyt on, kuka sä oot, milloin me saadaan taas ruokaa, onko noi sun saappaat samat kun viime kerralla kun ne on eri väriset nyt, missä meidän vanha koti on, missä meidän vanha hoitaja on, miksei täällä saa samanlaisesta astiasta vettä kun vanhassa paikassa, selitä nyt hyvä ihminen mitä tässä maailmassa enää pysyvää kun kaikki muuttuu!

[suikku]

Juuri tuon pulinan takia haluan kanoja ja muun touhukkuuden!

[harrastaja]

Siinä ne nyt avattarena komeilevat Hertta ja Heta