kauankos kuoriutuminen yleensä kestää?

[gipsy]

Hyvää uutta vuotta foormille ja käyttäjille!
Tirppa kuoriutui eilen.

Toisessa munassa nokka pilkistää ja asukas on hengissä ainakin vielä. Kuinka kauan tuo kuoriutumisoperaatio saa kestää?
Ensin kuoriutunut pisti hautomalaatikossa hyrskynmyrskyn ja muiden munien pyöriminen
ja kolistelu tuskin ainakaan helpotti kuorenporaamista.
Missä vaiheessa pitää ruveta auttamaan? Osa muista munista hytkyy , mutta vielä ei niistä pilkistä mitään.

[kanamummo]

Toisilta voi mennä pidempään, oota vuorokaudet täyteen ja muista että tipuilla on sittenkin vielä parin päivän vararavinto ruskuaispussissa. Ei paniikkia. Niin mä ainakin itelleni hoin kun koneessa alko piipata ja naputtaa ens kesänä hautoo vaan kanat, ei mee mummalta hermo!

[gipsy]

Hö. Kuorta jo nakertanut ja hampaan ulos saanut piipero hyytyi. Oli maatiaistipu von Hornio.
Onkohan tuo Mustamaija , joka on kyseistä aatelissukua ja muni munan , vähän heikkogeeninen.?
Kesällä se hautoi aluksi 8 munaa ja kasvatti lopuksi vain yhden poikasen , joka sekin oli lainamunasta hy- line+alholainen. Sen omat munat , lukuunottamatta yhtä , se linkosi pesästä yksitellen haudonnan edistyessä. Ja se yksi oma Horniolaistipu , joka satsista kuoriutui , kuoli parin päivän kuluessa. Takkuista....

[Hilma.Jokinen]

Meillä tiput ovat useimiten heiluttaneet munaansa jo muutaman päivän ennen kuoriutumista. Sitten, kun nokan reikä on ilmestynyt, tipu on voinut pitää jopa vuorokauden pituisen huilimatauon . Itse munan "sahaaminen" voi sitten tapahtua hyvinkin nopeasti, mutta useimiten sekin vaihe vie noin puolisen tuntia tai tunnin... Ja ne ensiaskeleet ja leimautuminen

[HiltaHelikopteri]

Onnittelut gipsylle ekasta tipusta! Jospa sieltä vielä sisaruksiakin tulisi

Toivottavasti kukaan ei pahoita mieltään seuraavista riveistäni, kun ei ole ihan yksinkertaisista eikä helpoista asioista kysymys...

Konehaudonta on joskus todella vaikeaa---yleensä ottaen kana osaa hautoa huomattavasti paremmin kuin yksikään kone+ihminen. ---> Onko konehaudonta mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan?
Jos vastaus on ehdottomasti kyllä, niin vasta sen jälkeen voi syytä ruveta etsimään siitosmunia tuottaneesta 'aineksesta' ---> Onko niiden hoidossa tai vaikkapa siinä perimässä jotain vikaa?

Varsinkaan tätä seuraavaa lausahdusta ei saisi sanoa ääneen.....hornetit on elvytetty niin pienestä alkupopulaatiosta, että siinä voisi olla yksi syy epäonnistumisiin...painotan sanaa voisi.

Kuoriutumisen auttamisesta ollaan kahta mieltä: toiset tykkäävät, ettei saa auttaa, koska se huonosti kuoriutuva tipu ei ole elinkelpoinen, koska ei selviydy luonnon järjestämästä testistä. Toiset ovat sitä mieltä, että muutaman päivän yliaikaisiksi menneitä tipuja voi auttaa kuoriutumaan, koska niille on annettava mahdollisuus elämään. Kukin tehköön tavallaan

[kanamummo]

Hilta; ajatuksia:: entäs kun kanakin auttaa tipusia kuoriutumaan? Ja entäs kun luontodokkarissa KROKOTIILIKIN auko pesään jääneen munan hellävarasesti hampaissaan?? Pitäskö meidän olla julmempia kun krokotiili?
Nämä on tällaisia kahden vaiheilla-ajatuksia, ikuinen kyseenalaistaja taas vauhdissa.

[Rusina]

Onnea gipsylle pikkuisesta .

Kun haudonnassa kaikki menee ok, kaikki elinvoimaiset tiput kuoriutuvat lyhyen ajan sisällä ja pääsevät kuoresta suht nopsasti ulos (tiput virkeitä). Matala haudontalämpö hidastaa kuoriutumisprosessia selvästi (tiput veteliä), mun havaintojen mukaan, jolloin ikäero voi venyä vuorokausiksi.

Meillä on nokkansa ulos saaneita tipuja kuollut lähinnä kahdesta syystä (juu, tutkijaluonteena avaan kaikki kuoriutumattomat munat...). 1. Tipu on alkanut kuoriutua ennen kuin ruskuaispussi on vetäytynyt vatsaan, elikkä syystä tai toisesta tipu on alkanut kuoriutua ennen aikojaan. 2. Tipu on reikää nakuttaessaan puhkaissut kalvon verisuonen, mun mielestä kirkas veri kuoriutumisen yhteydessä onkin aina hälytysmerkki. Joskus joku hidas kuoriutuja on vain uupunut kesken.

Niin moni asia vaikuttaa siihen kuoleeko tipu ennen kuoriutumista, että harvoin löytyy mitään varmaa syytä epäonnistumiseen. Oon välillä auttanut tipuja kuorimalla, mutta pääsääntöisesti autetut kupsahtavat ennemmin tai myöhemmin. Vahvasti sukusiitetyssä kannassa (kuten horniolaiset) luulisi tapahtuvan väistämättä heikompien karsiutumista. Vaikka se julmaa ja surullista onkin , niin olisiko kuitenkin isommassa mittakaavassa hyvä asia kannan elinvoiman kannalta????

Haudontaolosuhteista oma huomio on, että matalassa lämmössä + korkeassa kosteudessa useampi tipu uupuu jo matkalle kuoreen kuin hiukan korkeassa lämmössä + kuivemmassa. "Ylilämmöllä" haudotut kuoriutuvat paremmin, niillä tulee sitten vastaavasti enemmän tipukuolemia. Summa summarum, heikot karsiutuvat jossakin vaiheessa kuitenkin...
Eri rotujen välilläkin näyttää olevan isoja eroja tipujen elinvoimaisuudessa.

Nämä on vain omia huomioita, muilla voi olla taas ihan erilaisia kokemuksia.

[maatiaiskukko]

Oma kokemukseni on, että tiput, joiden kuoriutumista on "joutunut" auttamaan, ovat lähes poikkeuksetta kuolleet. Jatkossa en taida enää alkaa aukomaan mitään, jos ovat vielä hengissä munassa kuitenkin tulossa. Tosin ne viipyvät voi olla, kuten Rusina jo mainitsi, siellä tuloa tekemässä monesta syystä. Minulla oli esim. yksi Plymouth Rock tipu maatiaiskanan alla kuoriutumassa väärästä päästä ja ei sen takia onnistunut tulemaan ulos. Lopulta autoin sitä seurauksella, että kalvossa oleva verisuoni katkesi ja siitä vuoti verta. Tipu oli muutaman tunnin aivan normaalin oloinen, mutta sitten löytyi kuolleena kanan alta myöhemmin. Nuo kalvon verisuonet on tosi hankala välttää, varsinkin jos on kuten tuossa oli väärästä päästä tulossa tai jotain muuta erikoista kuoriutumisessa.

Aiemmin epäilin myös tuota auttaako kana todella kuoriutumisessa tipuja. En tiedä oikein vieläkään, mutta kun viimeksi nyt tipuja kuoriutui kanan alta, niin emo kyllä nokki aika kovasti sitä munassa olevaa reikää, kun tipu piipitteli munassa. Onko se kuoriutumisen auttamista vai jotain muuta emon "malttamattomuutta"? Luulisin, ettei emo osaa auttaa tipua, mutta onkohan asiasta oikeaa tutkimustietoa?

[Muusa]

Meillä on hitaimmilla kuoriutujilla kulunut aika tasan 2vrk(!) siitä, kun kuoreen ilmestyy reikä, siihen kun tipu vihdoin on ulkona. Kuoriutuminen ei silloin ole tasaista vaan loppuvaihe on aina nopein, kun tipu vihdoin saa reiästä pitkänmallisen särön aikaiseksi eteneekin kuoriutuminen vauhdilla.
Noin yleensä meillä on yhdessä tipueessa tipujen välinen ikäero suunnilleen puolitoista vuorokautta. Isoin osa kuoriutuu siinä keskivälillä, yleensä ekan tipun jälkeen saa seuraavaa odottaa muutamankin tunnin kuoriutumistahdin kiihtyessä loppua kohti ja sitten taas hiukan hiipuen kunnes kaikki ovat kuoriutuneet.
Kuoriutumista auttaessa olen huomannut että jotkut tiput tosiaan puhkaisevat kuoren kun ruskuaispussi on vielä vetäytymättä niinkuin Rusina sanoi, eli ei ole siksikään mitään syytä pitää kiirettä ja hätää kuoriutumisessa jos tuntuu ettei tipu edisty tarpeeksi nopeasti. Se tietää itse, huvikseen vaan nokkii kurkistusaukon ulkomaailmaan
Auttaessa olen huomannut senkin että kuoriutumisongelmat ainakin meillä johtuvat lähinnä haudontavirheestä eli ne jotka eivät tahdo selviytyä itse, ovat märkiä ja liisterimäisiä. Jos sitten kuoriutumisen aikaan on kosteus päässyt heittämään alaspäin niin tuollainen liisteritipu kun kuivahtaa se jumahtaa tiukkaan kiinni munaansa ja ei pysty kuoriutumaan kun ei pääse liikkumaan. Kun vika on silloin hautojan eikä luonnon tai tipun perimän, ei minusta ole mitään vikaa auttaa tipua. Tietysti parasta on korjata syy eikä seuraus (nyt olenkin hautonut kuivemmassa ja tiput eivät ole olleet niin märkiä ja liisterisiä).
Tipuja kuolee väkisinkin aina joskus joku mutta meillä en ole huomannut eroa tipukuolleisuudessa noissa autetuissa verrattuna niihin jotka ovat kuoriutuneet itse.

[vetehinen]

Ahaa, täällähän selvis syy meidän hitaaseen kuoriutumiseen. Oli nimittäin eilen aamulla yksi tipu maailmassa ja tänään vasta toinen, eikä kolmatta (ehkä) ole vielä tullut, vaikka pesä on puolillaan munia. Siis alhainen haudontalämpötila (ja myös riitely munista) varmasti nyt hidastaa niiden kuoriutumista, jotka aikovat kuoriutua. Entäs, jos se eilen aamulla/yöllä kuoriutunut alkaa nälkiintyä, eikä emo malta lähteä munien päältä makaamasta?

[gipsy]

No nyt kuoriutui toinen piipittäjä.Toivottavasti sen elinvoima on verrannollinen pitämäänsä möykkään.
Nuo haudontaolosuhteet ovat valitettavasti varmaan olleet kaukana ihanteellisesta. Haudontahärvelin kokosin jääkaapin vihanneslaatikosta , finnfoamista ja sähkölampusta , jota elektroninen termari sytyttelee ja sammuttelee. Kosteusmittarina tavallinen huonesellainen. Lämpötila on kyllä ollut aika tarkka , mutta mistä kohdasta se pitäisi mitata , kun ihan pohjalla on viileämpää kuin munien yläpinnassa? Nyt se oli 37 munien yläreunan tasalla. Kosteus 40-50%.
Oma havaintoni kuoriutumisvaiheessa kuolleista kahdesta tipusta on se , että mielestäni ne ovat olleet munassa poikittain tai liki väärinpäin. Voisiko tuo johtua munien kääntelyn epäsäännöllisyydestä , jokataasen on seurausta omituisista työajoistani. Vai mahdollisesti sitten väärästä lämpötilasta ?
Tietenkin koetan antaa Mustan Maijan itse hautoa ja hyysätä , mutta hän ei ainakaan vielä ole ajatuksesta viehtynyt . Kesämmällä kai sitten. Mutta kun se jo munii. Voikos haudontaviettiä jotenkin edesauttaa?

[mapekor]

Hö. Kuorta jo nakertanut ja hampaan ulos saanut piipero hyytyi. Oli maatiaistipu von Hornio.
Onkohan tuo Mustamaija , joka on kyseistä aatelissukua ja muni munan , vähän heikkogeeninen.?
Kesällä se hautoi aluksi 8 munaa ja kasvatti lopuksi vain yhden poikasen , joka sekin oli lainamunasta hy- line+alholainen. Sen omat munat , lukuunottamatta yhtä , se linkosi pesästä yksitellen haudonnan edistyessä. Ja se yksi oma Horniolaistipu , joka satsista kuoriutui , kuoli parin päivän kuluessa. Takkuista....

Minulla kuoriutuminen kestää 1-2 päivää ja toisena päivänä on yksi tai kaksi tirppanaa jotka kuoriutuu. Tosi hulinaa eka päivänä
Lämpötila nakuttaa tarkalleen 37,8-37,9 astetta. Kosteus 55%. Alkuvaikeuksien ja lämpötilojen seikkaillessa miten sattuu epäonnistumisia tuli enemmän. Ja on tietenkin muistettava, että jos poppoo on kovin sisäsiittoista munien hedelmöittymyys prosentti voi olla tosi alhainen. Huonoin tulos on ollut 10-1, mutta kun kaveri vaihtoi kukon, heti seuraava satsi oli 100% pirteitä tirppanoita. Eli vaihtamalla uuden kukon tarpeeksi usein siitokseen eri populaatiosta homma toimii takuuvarmasti hedelmöittymisen suhteen Lämpötila vakio ja kosteus kohdallaan haudonta onnistuu Aina on myös muistettava se tosiasia, että haudontakoneeseen kannattaa satsata vähän enempi rahaa. Noita halpoja koneita voi käyttää vain kuoriutumiskoneina pienille määrille

[Vaquera]

Onks jollain siis 'kuoriutumisloota' ja 'haudontaloota' siis erikseen? Tuota, mitenkäs silloin toimitaan?

[mapekor]

Periaatteessa voit käyttää kahta konetta siten, että toista konetta käytät, joka on vakaa lämpöjen suhteen hautomiseen. Toinen koneen laitat käyntiin silloin kun ensimmäiset reijät muniin ilmaantuu. Ja tietenkin kosteus 80%. Sitten vaan nostat munat toiseen koneeseen kuoriutumaan.
Tämä on hyvä menetelmä kun munia tulee viikossa vähän. Voit ladata viikottain satsin lisää koneeseen. Ja viikottain satsi kuoriutumiskoneeseen.
Ja onhan niitä isoja koneita jossa on kaksi osastoa. Toisessa haudotaan ja toisessa kuoriutuu

[gipsy]

Hilpeän hauskaa katseltavaa noiden tipujen touhuaminen. Tekemisistä ei vain tahdo tulla mitään , kun täytyy niitä ihmetellä. Asuvat keittiön työpöydällä.
2 kuoriutui 5 kehittymään lähteneestä munasta. 2 kuollutta kuoli kuoriutumisvaiheessa ja yhdestä ei tietoa milloin.
Laitoin uuden satsin hautumaan ja pienensin kosteutta , kun vinkeistä (kiitos!) päättelin , että kosteutta ehkä on ollut liikaa kuoriutuneiden ollen
tosi tahmaisia ja märkiä. Muutin myös hitusen munien asentoa siten , että ovat vähän paksupää ylempänä ja pyrin kääntämään ne nyt noin
8 tunnin välein. Ja karvan vaille puoli kierrosta, kun aiemmin oli kääntökulma jotain 1/3 . Kukkojakin oli tunkiota pöllyttämässä sitten 3 erilaista.