Varvashöyhenet?

[Rusina]

Muusan tarkoittama juttu on luultavasti joskus 1999-2000 julkaistu, en ole koskaan nähnyt sitä. Jos joltakin löytyy tuo juttu, niin voisiko kopioida sen tänne?

Kantojen syntyhistoriat ovat monen kannan kohdalla melko ylimalkaisesti selostettu ja ulkonäköä vielä vähemmän. Ehkä säilytysohjelman laatijoilla on ollut yksityiskohtaisempaakin tietoa, mutta ainakaan minä en ole nähnyt sitä missään julkaistuna. Onkohan vanhoissa säilyttäjätiedotteissa ollut???

[Suvianne]

No onko säilyttäjä idea maatiaiskanoilla eri kuin esim koirilla.
Koirillehan on määritelty rotumääritelmä missä on tarkasti korvien paikat jne.

Eikö kanoille ole tällaista edes suurpiirteistä?

Että joku aloittelija tajuaisi, että lerppaheltta on ei toivottu.

[jm]

varvashöyhenet ovat kanoille tulleen selvästi pelkästään mutaatioiden ja jalostusvalintojen avustamana. yhdelläkään pääasiassa maassa ruokailevalla kanalinnulla ei ole "karvavarpaita" lämpöeristeen vuoksi, vaan pelkästään liikkumisen helpottamisessa lumihangessa. varpaiden sulkaisuutta aiheutaa ainakin 3 geeniä joista 2 on dominoivaa. enpä oikein usko, että sulkajalkaisuus maatiaskanoissa olisi edes kovin toivottu ominaisuus ja syyn voi jokainen sulkajalkoja keväisin ja syksyisin pihallaan pitäjä todeta.
se, että maatiaiset olisivat perimältää kapeampia kuin jalostetummat rodut, ei vaan ole totta ja se on myös todistettu kokein. moni hyvinkin suppean yksilömäärän omaava maatiaisrotu on lajinsa sisällä keskimääräistä monimuotoisempi perimältää kuin standardirodut. syy tähän voipi olla vain se, että moni rotu on lähtöisin hyvinkin minimaalisesta määrästä kantaeläimiä, vaikkapa tietyn värisistä maatiaisista ja karsintaa on tehty isolla kädellä unohtamatta niitä matadorivanhempia.

[Rusina]

Voisitko jm kertoa lisää sulkajalkaisuutta aiheuttavista geeneistä ja periytymismekanismista? Aiheuttavatko eri geenit eri tyyppistä sulkajalkaisuutta? Miten sulkajalkaisuus voi pysyä sukupolvia piilossa ja tulla taas esiin (tuleeko geeni silloin kummaltakin vanhemmalta?)?
Tiedätkö suomalaisen maatiaisen geeniperimän laajuudesta, eikös sitä ole joskus tutkittu? Oletko selvillä niistä DNA-testeistä, joiden perusteella maatiaiskantoja yhdistettiin taannoin?

[monnilainen]

Juha Kantanen MTT:ltä vastasi geenitutkimuksista ja varmasti osaa antaa parhaan vastauksen tähän kysymykseesi, muutenkin tämän säilytystyön koordinaattori oli alunperin Juha Kantanen. Hän osannee ottaa tähän sulkajalkaisuusaiheeseen parhaiteen kantaa. Samaten Esa Alkula oli vahvasti tääsä hommassa mukana, erityisesti horniolaisten myötä. Häneen saa yhteyden kauttani, sieltä löytyy melkoinen tietopankki myös.

[jm]

Aiheuttavatko eri geenit eri tyyppistä sulkajalkaisuutta?

kyllä

Miten sulkajalkaisuus voi pysyä sukupolvia piilossa ja tulla taas esiin (tuleeko geeni silloin kummaltakin vanhemmalta?)?

aivan kuin mikä tahansa muukin ominasuus. en ole tutkinut sen tarkemmin onko tekijät esimerkiksi linkittyneitä muihin ominaisuuksiin. mutta ainakin resessiiviset ominaisuudet ovat hankalia ja ne voi olla piilossa hyvinkin kauan. pitää tosin muistaa, onko ko yksilöt todellakin ollet aivan varmasti erossa muun rotuisista kanoista.

Tiedätkö suomalaisen maatiaisen geeniperimän laajuudesta, eikös sitä ole joskus tutkittu? Oletko selvillä niistä DNA-testeistä, joiden perusteella maatiaiskantoja yhdistettiin taannoin?

tähän pystyy kantanen vastaamaan parhaiten.

[KanaTiina]

Hyvä Röhkö ja muut munanettiläiset!

Varvashöyhenet on ominaisuutena yleensä liitetty höyhenjalkaisiin (fearher-legged, feather feet)kanarotuihin, kuten Brahma, silkkikana, Kochin, Sultan, Mille fleur jne. Jos paljasjalkaisena pidetyn rodun yksilöisissä ilmenee höyhenjalkaisuutta, herää epäilys risteytyksestä höyhenjalkaisten rotujen kanssa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Höyhenjalkaisuutta on useita eri tyyppejä, joista toiset periytyvät vallitsevana ominaisuutena, toiset väistyvänä ominaisuutena. Höyhenjalkaiset rodut ovat alunperin kehittyneet adaptaation (sopeutumisen) myötä.

Mille fleurilla, Kochilla ja Sultanilla ovat säärien ulko- ja etupinta, ulko- ja keskivarpaat vahvan höyhenkerroksen peitossa. Tällöin on kyseessä 2:n eri lokuksessa sijaitsevan dominoivan geenin ilmentymä. Brahmalla ja silkkikanalla säärien ulkopinta ja sekä ulko- että keskivarpaat ovat kevyemmin höyhenten peitossa. Tällöin voi olla kyseessä eri alleeli jommassa kummassa lokuksessa. Breda, Faverolle ja Langshan-roduilla on em. roduista vähiten jalkahöyheniä; ainoastaan tarsometatarsuksen ("nilkan") ulkopinnalla ja ulommassa varpaassa.Tällöin on kyseessä jommankumman em. geenin dominoiva ilmentymä.

Pavloff-rodulla ovat koko säären pinta (ulko-etu ja sisäpinta) ja kaikki varpaat kevyesti höyhenten peittämät. Tämä ominaisuus on väistyvä (resessiivisen geenin ilmentymä). Resessiivisen geenin määrääämä ominaisuus voi ilmetä satunnaisesti useankin sukupolven päästä.

Maatiaiskanat ovat vuosisatojen kuluessa risteytyneet monien kanarotujen kanssa. Pavloff-rotua pidetään Venäjällä, joten on hyvin luonnollista, että maatiaiskana on saanut osan geeniaineksestaan sieltä. Kanalinjojen "puhtauden" määrittelyssä voidaan noudattaa seuraavaa käytäntöä: 1) Parven yksilöt täyttävät kanakannan yleiset ulkonäkö- ym. vaatimukset. 2) Parvi on lähtöisin tunnetusta kantaparvesta tai samalta paikkakunnalta, mistä kyseinen kantaparvi on lähtöisin (esim. Alhon kanta). 3) Poikkeavat piirteet (esim. varvashöyhenet) karsitaan pois.

[Suvianne]

Hyvä Röhkö ja muut munanettiläiset!


Maatiaiskanat ovat vuosisatojen kuluessa risteytyneet monien kanarotujen kanssa. Pavloff-rotua pidetään Venäjällä, joten on hyvin luonnollista, että maatiaiskana on saanut osan geeniaineksestaan sieltä. Kanalinjojen "puhtauden" määrittelyssä voidaan noudattaa seuraavaa käytäntöä: 1) Parven yksilöt täyttävät kanakannan yleiset ulkonäkö- ym. vaatimukset. 2) Parvi on lähtöisin tunnetusta kantaparvesta tai samalta paikkakunnalta, mistä kyseinen kantaparvi on lähtöisin (esim. Alhon kanta). 3) Poikkeavat piirteet (esim. varvashöyhenet) karsitaan pois.

Kuulostaa minusta selkeältä

[Rusina]

KIITOS KanaTiina! Hyvä kun tulit antamaan oikeaa tietoa meille!
(Voisitko vilkaista myös toisaalla olevaa topikkia Lepolan kannasta http://www.munanetti.net/viewtopic.php?f=11&t=6299 ?)

Onko eri maatiaiskanakannoista olemassa tarkat kuvaukset säilytystyön alkuajoilta? Löytyykö niistä ulkonäkö- ja kokokuvaukset, entäs tiedot alkukannan koosta ja taustoista? Onko kannoista arkistoitu valokuvia aikaisimmilta vuosikymmeniltä? Lisätieto ei olisi pahitteeksi.

[Muusa]

Kiitti vaan KanaTiinalle selkeistä ohjeista Tosin samaa kysyn kuin Rusina, kannan yleisiä ulkonäkö- ym. vaatimuksia olisi huomattavasti helpompi noudattaa kun tietäisi mitkä ne ovat Tosin, käytännössä ymmärrän tämän kohdan olevan kytköksissä kolmoskohtaan eli jos se ei ole poikkeavan näköinen se on silloin maatiaiskanan näköinen ja silloin ulkonäkövaatimusten mukainen.
Eri karvajalkageenit ovat kyllä mielenkiintoisia, tyrnäväläisten suvussa on ilmeisesti noita venäläisiä Pavloffeja ainakin koska pahiten sulkajalkaiset ovat juuri kuten KanaTiina kuvaili, sulkapeitettä on säärissä yltympäriinsä ja myös varpaissa. Jännää on kyllä miten noin vahvasti sulkajalkaiset ovat kuitenkin ihan äärimmäisen harvinaisia kun yleensä jos tyrnäväläinen on sulkajalkainen on sillä vain muutama höyhen säären ulkosyrjällä.

[HiltaHelikopteri]

Se jäi vielä kaihertamaan, että miksi alhoihin otettiin sulkajalkaisia yksilöitä sisältävä parvi?

[Rusina]

Se jäi vielä kaihertamaan, että miksi alhoihin otettiin sulkajalkaisia yksilöitä sisältävä parvi?

Se on kyllä mielenkiintoinen kysymys. Ja ois kiva tietää onko viime vuosina tehty muita vastaavia "rotuunottoja"? Jonkun täytyis varmaan kysyä sitä suoraan Tuoviselta...

[jm]

3. Kerikana, joka on pienikokoinen ja sillä on jaloissa höyhenet. Sitä on huokea paritteluttaa fasaanin kanssa. "[/i]

kerikana on kääpiökana, sulkajalkainen bantam (esim. mille fleur). keri = kääpiö. se ei siis ole maatiaiskanojen esivanhempia.

[Rusina]

keri = kääpiö.

Haa, hyvä kun selvensit.

[mirri]

Nyt herää kysymys, että miksiköhän niitä on yleensä paritettu fasaania ja kerikanaa. Minkälaista tällä on haettu , ei ainakaan lihaa.
Ja mikä/mitkä käppänä siihen aikaan suomessa vaikutti?
Onkos nuo käppänät kuinka kovia munijoita? Kun itselläni ei (vielä) ole tietoa. Lopputulos on voinut olla aika villi...päättömästi säntäilevä "höhenpallo", joka lentää hyvin, ja munii minne sattuu.
Jos jollain olisi tietoa mikä on ollut lopputulos se olisi mielenkiintoista kuulla.