Silloin aluksi en tiennyt sukusiitoskertoimista mitään. Nyt kun olen oppinut ja tiedän jo mitä degeneroituminen sanana tarkoittaa, olen kuitenkin huomannut että sukusiitos ei huononna minun koiria. Se ilmeisesti vaikuttaa vain muihin eläinlajeihin. Olen kyllä lukenut joitain kirjoja jotka on kirjoitettu jo 1900-luvun alussa ja niissä sanotaan että pitää hankkia säännöllisesti uusi uros tai vaihtaa urosta vaikka naapurin kanssa. Pidän sitä jo vanhentuneena tietona. Jotkut harvat koirani lisääntyvät vähän huonosti ja epäsäännöllisesti. Jotkut eivät halua hoitaa pentujaan, mutta toiset haluavat. Joitain epämuodostumia syntyy melko usein ja joissan paikoissa missä niitä on jo ehditty muutama sukupolvi pitää myös, on jotain tauteja mihin niitä hiukan kuolee. Mutta tämähän on koiralle lajina tyypillistä. Siitä ei kannata välittää, koska osa elää hyvin ja lisääntyykin ilman että itse hoidan pentuja. Jotkut ovat myös nyt muuttuneet melko pieniksi. Onneksi ihmiset tykkäävät kääpiökoirista ja kaikille koolla ei ole merkitystä. Ja joissain paikoissa mihin olen koiriani myynyt ei ole mitään ongelmia. Niistä on tullut vähän erinäköisiäkin, mutta ne ihmiset ovat sanoneet että eivät kuitenkaan ole päästäneet naapurin koiraa koskaan astumaan. Eihän nyt kukaan näin minulle tärkeässä asiassa narraisi, kaikkihan pitävät minun koirakantani säilymistä puhtaana yhtä tärkeänä kuin minäkin.
Joskus kyllä mieleeni on hiipinyt pieni epäilys, että naapurin koirilla olisi jotain niitä ominaisuuksia mitkä omistani ovat alkaneet katoamaan. Silti en voi nyt ottaa uusia koska viranomaistaholtakin nämä omani ovat suojeluksessa siten että ostan uuden uroksen vain niistä mitkä joskus meiltä myin muualle. Tai vaikka niiden sukusiitetyn jälkeläisenjälkeläisenjälkeläisen. Onneksi voin kuitenkin myös pelastaa tilanteen niin että jätän oikein monta urospentua omistani kun niitä seuraavaksi syntyy. Pääsee sitten useampi veli lisääntymään niin eivät kaikki ole saman jälkeläisiä. Eli voin taas putipuhtaalla omatunnolla myydä pentuja niille kaikille monille jotka tätä hienoa systeemiäni ihannoivat ja haluavat jatkaa.
Olen oikein onnellinen että olen päässyt tähän tilanteeseen. Nyt koirani ovat turvattuja vielä sittenkin kun joudun vanhainkotiin ja en voi niitä itse hoitaa. Ja vielä ehdin ehkä myös luoda samalla tavalla omaa nimeäni kantavan hevosen, kissan, marsun, hiiren, vuohen, alpakan, kanin ja lampaan. Tykkään niin niistäkin.
Kuriositeettinä mainittakoon että tarinan minä ei ole sama kuin sivusta olevasta nimimerkistä voisi päätellä.
