Sopuisaa porukkaa
Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri
Sopuisaa porukkaa
Tänään hain Tiinalta tuommoiset 3-4kk vanhat kukkopojat, kun on tarkoitus tuota kanalaa laajentaa.
Olen aikaisemmin kertoillut noista Tiinalta hankkimistani Moilanen II ja III, korvasivat edesmenneen Moilasen. Kts Pirullinen perjantai.
No tänään toin kukkopojat porukkaan, 10 kanaa ja kaksi kukkoa.
Ensin vähän pojut katselivat; mihinkäs nyt on jouduttu.
Tunnin päästä menin kanalaan ja istuskelin siellä reilun tunnin.
Nuorukaiset olivat kuin olisivat ikänsä meillä asuneet.
II ja III vähän esittivät "tiputanssia" pojille, senjälkeen kaikki oli kuten olisi ollut vuosien ajan.
Vanhat rouvat hieman poikia silloin tällöin nokkasivat, aikuiset kukot suhtautuivat kuin mitään uutta kanalaan ei olisi tullutkaan.
Kylläpä näytti harmooniselta ja tasapainoiselta parven elämä ja olo.
Että tämmöisiä kukkoja Tiinalla kasvaa.
Olen aikaisemmin kertoillut noista Tiinalta hankkimistani Moilanen II ja III, korvasivat edesmenneen Moilasen. Kts Pirullinen perjantai.
No tänään toin kukkopojat porukkaan, 10 kanaa ja kaksi kukkoa.
Ensin vähän pojut katselivat; mihinkäs nyt on jouduttu.
Tunnin päästä menin kanalaan ja istuskelin siellä reilun tunnin.
Nuorukaiset olivat kuin olisivat ikänsä meillä asuneet.
II ja III vähän esittivät "tiputanssia" pojille, senjälkeen kaikki oli kuten olisi ollut vuosien ajan.
Vanhat rouvat hieman poikia silloin tällöin nokkasivat, aikuiset kukot suhtautuivat kuin mitään uutta kanalaan ei olisi tullutkaan.
Kylläpä näytti harmooniselta ja tasapainoiselta parven elämä ja olo.
Että tämmöisiä kukkoja Tiinalla kasvaa.



Mullakin olis tarkoitus ottaa alku-keväästä uusi kukko, mahdollisimman pikkuinen, että sais sitten sopeutua kesän ja syksyn aikana parveen. Tai siis että lähinnä Kyösti sais sopeutua siihen

Mutta täällä olis vielä noita Moilasen kehumia kukko-poikia tyrkyllä, ei tosin enää kauaa. Lauantaina laitetaan pakkaseen.
Täytyy yhtyä kuoroon...
Meilläkin tuo Tiinalta tullut Hjalmar-kukkopoika on täysin sopeutunut eloonsa. Välillä vähän pinkoo rouvia karkuun (5 kanaa) mutta muuten menee laumassa kuin olis aina ollut. Vanha Ralf-kukko oli pari päivää nyreissään (ajatti -kävelemällä perässä- Hjalmaria jos Hjalmar sattui kohdalle), mutta on jo tasaantunut. Ja niin ihanan seurallinen ja kesy tuo Hjalmar!

Meilläkin tuo Tiinalta tullut Hjalmar-kukkopoika on täysin sopeutunut eloonsa. Välillä vähän pinkoo rouvia karkuun (5 kanaa) mutta muuten menee laumassa kuin olis aina ollut. Vanha Ralf-kukko oli pari päivää nyreissään (ajatti -kävelemällä perässä- Hjalmaria jos Hjalmar sattui kohdalle), mutta on jo tasaantunut. Ja niin ihanan seurallinen ja kesy tuo Hjalmar!

yleiskeskustelualue/kanat
Pakko jatkaa tätä topicia;minulla kun iltaisin on tapana kanalassa istuskella ja veistellä kaalista tuommoisia chipsejä kanoille.
Tämä on rituaali, joka luo kontaktipintaa laumaani ja samalla voin seurailla kunkin yksilön käyttäytymistä, suhteessa ihmiseen.
No tänä iltana sitten taas istuskelin ja vuoleskelin niitä makupaloja, kenelle suoraan nokkaan, lattialle ja minne sattuu.
II alkoi sitten kukkopoikia; Pinkki ja Punkki; nimet tulevat renkaiden väreistä, pinkki ja punainen, vähän painostaa. Pikkupojat sitten lennähtivät, toinen käsivarrelleni ja toinen olkapäälleni.
Siis totesivat olevansa turvassa.
Täytyy tässä yhteydessä mainita, II sekä III suhtautuvat pikkupoikiin kovin sävyisästi mutta eivät hyökkäävästi. Kuitenkin hierarkia pitää olla.
No pojat siihen, toinen käsivarrelleni ja toinen olkapäälläni. Siinä sitten tehtiin chipsejä ja syötiin.
II kävi pari kertaa miltei kyljessäni kiinni sennäköisenä; enkös minä mitään ole? Tämä minun kuvitteluani.
Pikkupojat sitten söivät kupunsa täyteen, pyyhkeilivät nokkaansa lakkiini, hihaani jne.
Eikös tämmöinen elämä laumassa, jossa on 9 kanaa ja neljä kukkoa; eikö se ole harmoniaa?
Siis tämmöisiä kukkoja Tiinalta olen saanut. Ihmeissäni olen ollut kun minulle on tuputettu, yksi kukko/lauma? Toinen asia tietysti on se, että pidetään laumat erillään ja kukot myös.
Onneksi meillä toimii näin.
Tämä on rituaali, joka luo kontaktipintaa laumaani ja samalla voin seurailla kunkin yksilön käyttäytymistä, suhteessa ihmiseen.
No tänä iltana sitten taas istuskelin ja vuoleskelin niitä makupaloja, kenelle suoraan nokkaan, lattialle ja minne sattuu.
II alkoi sitten kukkopoikia; Pinkki ja Punkki; nimet tulevat renkaiden väreistä, pinkki ja punainen, vähän painostaa. Pikkupojat sitten lennähtivät, toinen käsivarrelleni ja toinen olkapäälleni.
Siis totesivat olevansa turvassa.
Täytyy tässä yhteydessä mainita, II sekä III suhtautuvat pikkupoikiin kovin sävyisästi mutta eivät hyökkäävästi. Kuitenkin hierarkia pitää olla.
No pojat siihen, toinen käsivarrelleni ja toinen olkapäälläni. Siinä sitten tehtiin chipsejä ja syötiin.
II kävi pari kertaa miltei kyljessäni kiinni sennäköisenä; enkös minä mitään ole? Tämä minun kuvitteluani.
Pikkupojat sitten söivät kupunsa täyteen, pyyhkeilivät nokkaansa lakkiini, hihaani jne.
Eikös tämmöinen elämä laumassa, jossa on 9 kanaa ja neljä kukkoa; eikö se ole harmoniaa?
Siis tämmöisiä kukkoja Tiinalta olen saanut. Ihmeissäni olen ollut kun minulle on tuputettu, yksi kukko/lauma? Toinen asia tietysti on se, että pidetään laumat erillään ja kukot myös.
Onneksi meillä toimii näin.
Onnea kukkopojista
Kun Amandalle ja Tupullu tuli tipusia yhteensä kuusi, niin niistä oli kolme kukkoa.
Ennestään oli kaksi vuosikasta ja tuonne joulun alle asti kun kukkopojat oli iältään vajaa 5kk, niin alkoi pomottaminen isoilla kukoilla joten kun kukaan ei tarvinnut kukkoja niin menivät pataa.
Jätin sitten kolme pikkukukkoa itsellä ja ajattelin et kuis selviää ilman nujakoita. Eli siin kävi sitten niin et Oskar otti ylilyönnin ja alkoi popottamaan, niin ettei yksi kukoista uskaltanut tulla lattia tasolle yhtään.
Mie sitten niit seurailin ja päätökseni tein että Oskar pataa tai muualle. Naapuri sitten sen pelasti itselleen ja jäljelle jäi Oliver ja Hermanni.
Heti alkoivat kiekumaan äänekkäästi vaikka oktaavi vielä oli hakusessa sekä kumpainenkin valitsi ilman minkäänlaista riitaa oman haaremit itselleen
Ovat nyt 6kk ikäisiä ihania kukkopoikia
Hermanni otti ns. vanhemmat kanat ja Oliver sai nuoret sekä kaksi sisarustaan.
Todella hyvin tulevat toimeen keskenään ei minkäälaista nokkailua ei mitään.
Itse myös istusken päivisin joskus seurustelemassa kanojen/kukkojen kanssa ja heidän hiukkalaatikolla kun istun, niin siinä ne käyvät milloin mistäkin nykimästä, syövät kädestä ja pari kanaa pyrkii syliin. Kukot on kilttejä ja niille pitää antaa herkkupaloja kädestä.
Näistä alkaa harjaantua jo ja tuntemaan ketä kenenkin kanssa tulee toimeen ja ilo seurata stressitöntä puuhastelua.


Kun Amandalle ja Tupullu tuli tipusia yhteensä kuusi, niin niistä oli kolme kukkoa.
Ennestään oli kaksi vuosikasta ja tuonne joulun alle asti kun kukkopojat oli iältään vajaa 5kk, niin alkoi pomottaminen isoilla kukoilla joten kun kukaan ei tarvinnut kukkoja niin menivät pataa.
Jätin sitten kolme pikkukukkoa itsellä ja ajattelin et kuis selviää ilman nujakoita. Eli siin kävi sitten niin et Oskar otti ylilyönnin ja alkoi popottamaan, niin ettei yksi kukoista uskaltanut tulla lattia tasolle yhtään.
Mie sitten niit seurailin ja päätökseni tein että Oskar pataa tai muualle. Naapuri sitten sen pelasti itselleen ja jäljelle jäi Oliver ja Hermanni.
Heti alkoivat kiekumaan äänekkäästi vaikka oktaavi vielä oli hakusessa sekä kumpainenkin valitsi ilman minkäänlaista riitaa oman haaremit itselleen


Hermanni otti ns. vanhemmat kanat ja Oliver sai nuoret sekä kaksi sisarustaan.
Todella hyvin tulevat toimeen keskenään ei minkäälaista nokkailua ei mitään.

Itse myös istusken päivisin joskus seurustelemassa kanojen/kukkojen kanssa ja heidän hiukkalaatikolla kun istun, niin siinä ne käyvät milloin mistäkin nykimästä, syövät kädestä ja pari kanaa pyrkii syliin. Kukot on kilttejä ja niille pitää antaa herkkupaloja kädestä.
Näistä alkaa harjaantua jo ja tuntemaan ketä kenenkin kanssa tulee toimeen ja ilo seurata stressitöntä puuhastelua.


Wallen, kukot ovat alhoja.
Kanalassa on kyllä kiva istuskella, siellä menee aika ihan huomaamatta. Mulla oli yhteen aikaan tuolikin siellä, mutta otin sen pois ku kanat kakkas sen niin, ettei siinä voinu oikein istua. Nyt mulla on iso rehuämpäri, jonka nostan sitten 'huoltokäytävältä' kanalan puolelle ja istun sen päällä.
Kanalassa on kyllä kiva istuskella, siellä menee aika ihan huomaamatta. Mulla oli yhteen aikaan tuolikin siellä, mutta otin sen pois ku kanat kakkas sen niin, ettei siinä voinu oikein istua. Nyt mulla on iso rehuämpäri, jonka nostan sitten 'huoltokäytävältä' kanalan puolelle ja istun sen päällä.
Kyllä niit kanoja on kiva ihailla. Istuttiin lasten kanssa ulkotarhassa eilen ihailemassa miten kauniisti mustan kanan höyhenet kiilti (näkyi vihreitä ja mustia sävyjä auringossa) ja sitten tuli muutama lumihiutale koristeeks vielä. Ja kaalichipsejä meilläkin tarjotaan mutta ei ole tullut mieleen vuolla niitä paikan päällä - pitää kokeilla.
Siis mustissä höyhenissä näkyi vihreitä ja sinisiä sävyja. Ja ruskeissa kanoissa näkyy selvästi kultavivahdeita. Ihanaa kun on kanoja jotka tykkäävät olla ulkona, naapurin (hybriidi) kanat kun eivät suostu millään, koskaan, menemään ulos. Naapurit kyllää ihmettelevät mitä porukkaa nämä ovat (kuuluu kukkokiekuu napurinpihaan asti. . .) ja sitä että eikö kukko hyökkää lasten kimppuun!