DIY-hautomakoneen kosteuden säätöä ja tipsukoiden haudontahommia

[Nugetti]

Ei ole huono idea jemmata vanhoja haudontakamoja, voi tulla tosiaan tarpeeseen.

Mitä enemmän olen hautonut nyt tällä kiinanihmeellä, sen enemmän olen alkanut arvostamaan styrox-boksiani. Tuntuu että kiinanihmeellä itämis% jää aika pieneksi, ja mitä lueskelin niin kuulemma stressaavat haudontaolot voivat johtaa siihen että vain kukkotiput selviävät haudonnasta (!). Niin just taisi käydä mun ekassa konehaudonnassa, koneellinen kukkoja putkahti. Nyt sitten koitan keksiä että miksi kiinanihme olisi stressaavampi kokemus siitosmunille kuin styrox-tai pahvilaatikko.

Kiinanihme lämmittää munat vastuksilla ja tuuletin puhaltaa lämpimän ilman aika tasaisesti koko laatikkoon. Vajaan asteen ero on ollut keskustan ja reunojen välillä. En ole huomannut ainakaan että veivaisi lämpötilaa. Kosteutta vähän tuppaa veivaamaan jos ei hoksaa lisätä ajoissa. Sitä olen alkanut miettimään että onko tuo tuulikuivaus sitten lopultakaan optimaalisin juttu, pesässähän muna lämpenee vain toiselta puoleltansa kerralla. Ehkä olisikin tarpeen toisen puolen lämmetä ja toisen jäähtyä? Entä jos tuuletin tärisee ja se tärinä olisi pahasta? Liikehän itsessään ei voi olla, kun kanaemo veivaa muniaan pesässä lähes yhtäjaksoisesti. Kiinan ihme kun on aika ohkaista muovia, ja tuntuu ettei tarvitse kuin vähän hipaista niin koko vehje liukuu pöydän pintaa. Mun kukkoerä oli aluksi automaattikäännössä, mutta munat eivät istuneet koreihinsa tiiviisti vaan rullasivat puolelta toiselle koneen kääntäessä niitä. Jäin miettimään myös josko se olisi ollut stressitekijä miksi sain vain kukkoja.

Kotitekoiset laatikkomallit perustuvat lamppulämmitykseen, just tuollaiseen tavalliseen hehkulamppuun tai stryrox-laatikon tapauksessa uunilamppuun. Lampun korkeutta säätämällä säädän munien lämpötilaa, ja useampi mittari pitkin laatikkoa varmistamaan että kaikki munat saavat tarpeeksi lämpöä ja mielellään saman verran (olen asetellut pienet munamäärät kehäksi jonka mukaan säädän lämmön, muuten keskellä olisi kuuma kohta ja laidat olisivat viileät). Tällä tekniikalla sentään sain kanojakin aikaiseksi!

En tiedä. Pitäisi varmaankin hautoa enemmän ja kummallakin tavalla, että saisi vertailukelpoista dataa.

[Nugetti]

Taas on hetki vierähtänyt ja uusi pikkuinen tipuejengi putkahti maailmaan. Ja tuntuu että onnistuin taas hautomaan maailman söpöimmän tipueen, ja miksi en ole aikaisemmin hoksannut että kokomusta tipu on noin suloinen?



Tämä yrityskerta haudottiin kokonaisuudessaan kiinanihmeessä, yhdessä tasossa ja käsikäännöllä 3x vrk ekat 18vrk. 11 tyrnismunaa laitettiin hautumaan, joista 6 alkoi kehittymään. Yksi luovutti 2vk iässä. Lockdoniin meni 5, joista 4 kuoriutui. Avasin viimeisen ja se oli luovuttanut kun keltuaista oli vielä paljon ulkopuolella. Oli myös tehnyt pip:n alleen, erikoisesti. Tälle satsille nostin kosteuden 19pv, ajatuksena että olisi mahdollisuus kääntyä ennen kuin kosteus alkaa turvottamaan tipua. Siitäkin huolimatta yksi tipuista zippasi väärästä päästä, mutta urheasti kaiversi tiensä munan poikki, vaikka vähän pitkäksi menikin.



Havahduin siihen tosiasiaan että kesähän alkaa kääntymään loppua kohti, ja mitä kylmemmäksi ilmat menevät niin pidempään tipuni viettävät häkissä ennen kuin uskallan päästää ne pihanurmelle ja sitä myötä tutustumaan pääparveen. Paras lopetella haudontaa tältä kesältä ja palata keväällä taas asiaan jos tarvitaan vielä konehaudontaa. Mun vanhimmat kanat voisivat olla jo silloin hautomakykyisiä.

Mutta kerran vielä! Sain nimittäin viiriäisen munia kyydillä tuotua erän, ja haudon vielä ne. Jospa saisin muutaman viirulaisen lisää yhden ainokaiseni seuraksi, joka taitaa tällä hetkellä kuvitella olevansa vähän erilainen kananpoika - kämppiksiensä mukaan.

[Nugetti]

.. ja siinä on! Tämän syksyn viimeinen haudonta, tuloksena 6 pikkiriikkistä viiriäistä. Nämä tulivat suoralla autokyydillä ja yön yli tasoituttuaan laitettiin hautomakoneeseen. Käsikäännöllä mentiin.

24 munaa tuli alunperin, näistä 7 lähti kehittymään. Yksi luovutti kesken ja ehti mädäntyä kun aloin lopuksi munia avaamaan. Kennoissa oli mukana 2 valkoista viiriäisen munaa, ja näiden poikasten kuoriutumisen kanssa oli ongelmia. Molemmat tekivät pip:n ensimmäisenä, ja pari päivää sitä katselin. Sitten nyppäisin reikää isommaksi ja totesin että liikettä on. Samaan aikaan muut munat kuoriutuivat poksahdellen. Lopulta päädyin varovasti kuorimaan nämä valkoiset munat, ilmakuplasta päin aloittaen. Sisältä pullahtivat täysin kehittyneet tiput jotka vaikuttivat vähän jäykiltä niskasta. Aikansa räpiköityään tämä kaksikko oikeni ja liikkuu ihan kuin tavallinen tipu. Jäi vaikutelma että olivat olleet vähän liian kauan kuorissa jumissa.

Aikani juttelin tekoälyn kanssa tästä asiasta, ja jäin siihen ymmärrykseen että yleensä siitosmuniksi ei kelpuuteta valkoisia viiriäisen munia, sillä kuori on huonompilaatuinen. Kuoriutumis% on huonompi. Heikompi kuori on huokoisempi ja tipu on menettänyt sen vuoksi kosteutta ja on jumissa kuoressaan. Pip onnistui, mutta zippaamisen pyörimisliike ei. Varovainen kuoriminen ja kalvon palasten poisnyppiminen toimi. Ymmärrän kyllä että isompia eriä hautovat eivät halua lähteä tällaiseen käsityöhön. No tehty mikä tehty, 6 reipasta tipua. Jospa siinä olisi pieni munintaparvi?

Kananmunien kanssa totuin siihen että munien pigmentti korreloisi jollain tavalla tipun oman pimentin kanssa - vitivalkoinen muna, valkoinen tipu. Mutta viiriäisten kanssa tämä ei pitänyt paikkaansa, valkoisista viiriäisen munista kuoriutui valkokirjavia tipuja, ja tummemmasta munasta saattoi kuoriutua ihan valkoinen tipu.



Hautomakoneen pakkasin jo kaappiin. Ens vuonna sitten. Tai ehkä sitten kun viiriäiset alkavat munimaan, jos yritän niitä lisätä. Jos nyt ikinä siihen asti päästään. Toistaiseksi ahkerasta hautomisesta huolimatta, taloudessa ei ole yhtään munimisikäistä kanalintua.