DIY-hautomakoneen kosteuden säätöä ja tipsukoiden haudontahommia

[HiltaHelikopteri]

Varmaankin kannattaa laskea vain hedelmöityneistä munista kehittymään lähteneet ja verrata kuoriutuneisiin. Ja onhan se tietysti eri asia että onko kyseessä kaupan muna, oman kanan alta napattu ja lämpimänä hautumaan laitettu, vai postin käsittelyn läpikäyneet munat.

Tähän kysymykseen en malta olla vastaamatta
Joskus vuonna "miekka ja kirves" duunattiin maatiaskukon kanssa tää juttu silloiseen Munis-kalenteriin vuodelle 2010:

[Tuutikki]

Joskus vuonna "miekka ja kirves" duunattiin maatiaskukon kanssa tää juttu silloiseen Munis-kalenteriin vuodelle 2010:

Tosi hieno ja hyödyllinen kalenterinsivu!

[Nugetti]

Varmaankin kannattaa laskea vain hedelmöityneistä munista kehittymään lähteneet ja verrata kuoriutuneisiin. Ja onhan se tietysti eri asia että onko kyseessä kaupan muna, oman kanan alta napattu ja lämpimänä hautumaan laitettu, vai postin käsittelyn läpikäyneet munat.

Tähän kysymykseen en malta olla vastaamatta
Joskus vuonna "miekka ja kirves" duunattiin maatiaskukon kanssa tää juttu silloiseen Munis-kalenteriin vuodelle 2010:

Kiitos tästä! Täsmentää hyvin miten voi näitä tuloksiaan jäsentää ja termistöä. Hyvä infopläjäys uudelle harrastajalle.

[Nugetti]

Haudontakuume taisi jäädä päälle ja tällä kertaa testiin lähti ihan tavikset kaupan Kieku-munat (pitäis tarkistaa että oliko noita Vapaan kanan munia vai jopa Ulkonanmunia). Joka tapauksessa, 1.6. lykkäsin hautumaan ja munien parasta ennen päiväys on 20.6... eli varmaankin olivat olleet kennossa 8 päivää ennen kokeilun aloittamista? Kohtelin samaan tapaan kuin postimunia, eli vuorokausi pöydällä kennossaan kääntämättä, sitten koneeseen ja eka vuorokausi ilman kääntelyä. Nyt 3 täyttä vuorokautta takana ja 2/6 näyttää elonmerkkejä, verisuonistoa kehittymässä ja yhdessä näkyi ihan selvä pikkuriikkinen kananpoika joka pyöri menemään ja sydän pumppasi. Ei kovin kummoinen itämis%, mutta selvästikin siellä on vapaita kanoja ollut ilahduttamassa vapaa kukkokin.

[Nugetti]

Eilen saapui uusi erä tyrniksien siitosmunia. Yön yli lepäilivät tuossa keittiön pöydällä rauhoittumassa ja nyt aamusta nostelin ne hyvin varovasti haudontalaatikkoon (ehkä haudontalaatikko on kuitenkin paras termi tuolle viritykselle, kun "koneeksi" tuo on aika passiivinen viritys). Samalla kävin läpi Kieku-munat ja nostelin niistä tyhjät ulos ja laitoin ne keittymään - tiput saavat niistä aamupalaa. Kieku-munista 2 jäi sinne vielä kehittymään, tosin toinen on aika jäljessä ja tuntuu että kehitys on hidasta, jollei jopa huomaamatonta. No, pidetään peukkuja. Uteliaisuuttani (ja osin kyllästymistäni) lykkäsin ne hautumaan.

Sellaisen pohdinnan pähkinöin tässä, että jos tuunaisin hautomalaatikkoani niin että viimeistään loppuvaihetta lähestyvät munat säilyttäisin kenossa, vaikkapa siinä 45 asteen kulmassa tylppä pää ylöspäin ja kääntelytkin niin että tylppä pää pysyy yläviistossa. Juuri niinkuin joissakin hautomakoneissa. Kun viimeksi jäi harmittamaan se kun osa tipuista ei kääntynyt kunnolla, niin eikö tuo vino hautoma-asento auttaisi juuri tähän ongelmaan? Ehkäpä pyyhe astian pohjalle, tai sitten munakennosta tuunaamaan telineitä. Pyyhe laatikon pohjalla vaan vaatisi muuttamaan laatikon rakennetta, selvästikään kosteus ei silloin voi nousta pohjalta. Pitäisi olla malli jossa kosteus tulee sivuilta tai keskeltä.

Nythän menen kahden laatikon mallilla; alkuvaiheen haudon pahvilaatikossa jonne kädet mahtuvat mukavasti, ja saa roipetta sisään kuten vaikka vesikulhoja, lusikkalaatikoita, pesusieniä, mittareiden antureita,... lämmittimenä 40w hehkulamppu joka sattuneesta syystä roikkuu katosta. Mäkätin miehelleni aluksi kun se kehtasi keittiön tason yläpuolelle virittää säästösyistä vaan johdon päässä roikkuvan hehkulamppuvirityksen - ruma ku mikä! Mutta mäkätys loppui siihen kun tajusin että minulla on siinä valon ja lämmön lähde jota saa helposti säädettyä johdon pituudesta ja se ei vaadi kannattelua. Keittiö kun on minun työtilani, ja tottakai sinne pitää mahtua kaikki mitä pitää pystyä vahtimaan uteliailta pikku sormilta.

Kakkoslaatikko on sitten styrox-viritys, jonka saan liki umpinaiseksi, kosteuden ylös, ja lämmön kohdilleen, ja sisustiloja voi vieläpä vahtia lasin takaa. Lockdown-laatikko. Mutta käsiä sinne ei meinaa saada ja olen jo parikin kertaa kärventänyt nahkani kannessa kiinni olevaan uunilamppuun kun olen yrittänyt säätää nopeasti jotain, vain vähän kantta raottamalla. Siksi se ei ole suosikkini, munien kääntely on hankalaa siinä.

Lueskelin tuossa 18v vanhoja haudontaketjuja täältä, ja vastaan tuli kirjasuositus Riistalintujen tarhaus. Lähti saman tien varaukseen, kun kerrottiin että tässä olisi hyvinkin seikkaperäisiä haudontaohjeita. Onkos muilla hyviä kirjasuosituksia? Jonkin verran olen kahlannut kirjallisuutta tässä lävitse, mutta monet opukset tyytyvät pintaraapaisuun haudonnan osalta. Miksi minusta tuntuu että olen 20v jäljessä tästä kanalaboomista... Jospa se viriäisi uudelleen? Onhan tämä oma pipertely sellaista pyörän keksimistä uudelleen. Mutta valmiin ostaminen tuntuu tylsältä, ei kehitä, eikä tuota samalla tavalla tekemisen mielihyvää.