Kyllä kana pärjää yksisilmäisenäkin, mulla on käppänä Pamela joka on syntynyt silmävikaisena, toinen silmä on sokea ja jotenkin epämuodostunut. Pamsu on myös hieman varovainen, mutta yllättäen mun lellikki kun se on helppo saada kiinni sokealta puolelta

Vahingoittunut silmä on varmasti kipeä, anna kipulääkettä (esim. Metacam) ja putsaile edellä mainituilla ohjeilla.
Nyt mut varmaan kivitetään, mutta mulla on ollut ihan sokeakin kana, tai ilmeisesti se näki jotain hahmoja, mutta hyvin heikosti. Essu oli vanha jo mulle tullessaan ja eli viimeisen vuotensa melkolailla sokeana. Hänen tarunsa päättyi mycoon, oireet meni niin pahaksi että piti lopettaa. Kun hoksasin Essun sokeuden, se oli jo päässyt pöyheän höyhennyksensä alla laihtumaan. Laitoin rouvan eristyshäkkiin ja näytin (rapistelin, loiskuttelin, kastoin nokkaa) missä on juoma- ja ruoka-astia. Essu oppi nopeasti pärjäämään ja lihoi taas pullukaksi.
Puolen vuoden päästä sen kaveriksi muutti Pumpula-broisku. Järjestelyn piti aluksi olla väliaikainen, laitoin Pumpulan Essun kaveriksi kun sitä uutena tulokkaana vähän kiusattiin ja se oli niin kovin alistuva. Niistä tulikin bestikset, nukkuivat aina kylki kyljessä ja musta näytti, että Pumpula opasti Essua syömisessä. Kun vein tytöille erityisherkkuja, Pumpula kukersi hiljaa ja johdatti Essun ruokakupille.
Tietty Pumpula pääsi välillä muiden joukkoonkin, se hengasi eristyshäkin ovella kun halusi ulos ja takaisin halutessaan parkkeerasi takaisin oven eteen. Kesällä tytöt saivat olla omassa, pienemmässä ulkotarhassaan ja Pumpula opetti siellä Essulle ruokakippojen uuden sijainnin.
Että kyllä ainakin osa sokeista kanoista saattaa löytää jyvän! Puolisokea nyt ainakin
