Laitanpa tähän jotain omia kokemuksia hybrideistä.
Meidän Lohmanit tuli kesäkuun(2006) alussa. Ne oli silloin suunnilleen 6kk ikäisiä(ei jaksa nyt tarkistaa). Tätä ennen hoidin niitä lomittajan ominaisuudessa tilalla, johon ne oli tulleet jo untuvikkoina(Heillä on siis oma poikaskanala myös)
Kyllä meilläkin niitä vaikeuksia oli aluksi.
![Sad :(](./images/smilies/sad.gif)
Toisten nokkimista oli alussa ja mun varpaisiin käytiin kiinni. Yksi napautti sormeen joka kerta, kun keräsin munia. Munittiin mihin sattuu ja rikottiin munia.
![Shock :shock:](./images/smilies/shock.gif)
Pitivät muuten hirveää meteliä alussa, nyt ovat jo paljon hiljaisempia.
Kauhea stressi niillä tietysti oli muuton takia, kun olivat tottuneet vaan häkkikanalaan. Päin seiniä mentiin jos tuli lähellekään. Ei ne oikein edes tajunnut mitä pitäis tehdä. Pitäiskö tossa orrella pysyä ja vielä nukkuakin? Ai voiks tätä maata kuopsuttaakin?
![Confused :?](./images/smilies/confused.gif)
Sitten, kun tajusivat niin eihän siitä kuopsutuksesta meinannut loppua tulla. Kauhee pakkomielle. No jotain hyvääkin, eipä ainakaan tarvinnut kynsiä ruveta lyhentämään.
No nyt ne on jo kesyjä ja tulee (yleensä) luokse kutsusta. Nykyään jo munitaan pesään. Joskus (viimeks tänä aamuna) tulee oikein tappelu parhaasta pesäpaikasta. Orrelle kaikki ei vieläkään halua. Kaksi tipua nukkuu sellasen vanhan kenkätelineen metallisen ritilän päällä. Onkohan jotenkin kotoista häkkikanalle
Oma kokemus on, että ruskeat hybridit on huomattavasti rauhallisempia ja hiljaisempia myös häkki-oloissa. Eli kaikki ei ole pelkästään olosuhteista kiinni.