
Tältä näytti eilen illalla; edes jotain.


Sitten kaksi kuvaa tältä aamulta; ainakin kahdeksan. Emokin äänteli "paimennusääntään" aivan tohkeissaan. Vein kaikille ruokaa ja vettä, kananmunaa höystettynä kaurapuurolla, Gra-mixiä emolle ja grittiä, vesiastia tietenkin. Kyllähän muuten emo söi ja joikin, toisaalta emon opastuksella Gre-mix olikin sitten se oikea ruoka ja sitä tirpat söivät. Kait se mössökin alkaa myöhemmin mennä.
Kahteen vuoteen ensimmäinen onnistunut poikue; epäonnistumisesta pitäneet huolen lähinaapurin kissa-armaada. Jotenkin tuonne tarhan puolelle vaan ovat ängenneet itsensä.
No, hyvä näinkin, mielenkiinnolla seurailen josklisääkin tulee. Vielä ehtivät varttua talven tulolle.








