
Maatiaiskanat: Yhä useampi kasvattaa uhanalaisia kantoja.
Kiuruvetiset: Sitkeä, tuottoisa, värikäs ja pitkäikäinen rotu.
Mikkelin Hiirolassa, Alamaantiellä asuvat kukot eivät ole mitä tahansa kukkoja.
Ne näyttävät tietävän sen vallan hyvin.
Kukot lekottavat leuhkasti siivillään ja yltyvät kiihkeään potpotukseen, kun niiden omistaja Anssi Ulmanen noukkii päivän munasaaliin kanalasta.
Ulmanen vie mukanaan ruokapöytään harvinaista suomalaisen maatiaiskanan geeniperimää.
Kanalan lattia vilisee kauniita, maanläheisiä ruskean sävyjä, joista maatiaiskanat tunnetaan.
Kukot pitävät jöötä kaikkiaan 17:lle kanalle. Ne kaikki edustavat uhanalaista Kiuruveden kantaa.
Harrastus karkasi vähän käsistä, puolustautuu Ulmanen.
Vuonna 2009 hänellä oli muutama sekarotuinen kana, lampaita ja hanhia. Ne kuuluivat Ulmasen maalaisunelmaan omassa kodissa.
Sitten tuli puhelu tuttavalta, joka kasvattaa maatiaiskanoja, ja pian Ulmanen haki Hyvinkäältä ensimmäiset omansa.
Nyt lauma kasvaa muutamalla kanalla vuosittain. Kanalan lisäksi Ulmasella on hautomakone, joka kääntää munat säännöllisesti.
Hautomon mittaristoa säädetään pitämään lämpötila ja kosteus täsmälleen oikeina.
– Kana on kyllä konetta helpompi hautoja, sitä ei tarvitse säätää, tuumaa Ulmanen.
Ulmasen ohella moni muukin sitä mieltä, että pihalla tepastelevat kanat ovat olennainen osa maalaisromantiikkaa.
– Keväisin tulee paljon puheluja, joissa halutaan ostaa nimenomaan muniva kana, mutta niitä on vaikea saada mistään.
Ei saa Ulmaseltakaan. Hän myy ainoastaan untuvikkoja tarkoin valikoituihin paikkoihin.
Oma lukunsa ovat ne, joille kelpaisi ”Kuhanvaankana”.
Se on Ulmasen keksimä rotu, joka elää muutaman kuukauden, munii nopeasti ja paljon isoja munia, sekä syö kaikkea kahvinpuruista alkaen.
”Kuhanvaankanan” voi myös jättää mökille kesän jälkeen.
– Joskus tulee ihan uskomattomia puheluja. Eräskin kysyi, että kakkivatko kanat tosiaan rakeita, hän hymähtää.
Vastuulliset kanalanpitäjät ovat alkaneet suosia maatiaisrotua.
Maatiaisten säilytysohjelmaan on ilmoittautunut noin 240 kanan kasvattajaa. Se on 60 enemmän kuin vuonna 2009.
Etelä-Savossa ohjelmaan on ilmoittautunut kahdeksan kasvattajaa. Maatiaisia on Mikkelin lisäksi muun muassa Juvalla, Pertunmaalla ja Mäntyharjulla.
– Monet ottavat ensin munien tuotantoon tarkoitetun rodun ja huomaavat sitten, etteivät ne elä kuin pari vuotta, munivat mitä munivat ja sairastuvat helposti, kertoo Ulmanen.
Sen sijaan kiuruvetisen maatiaiskannan edustaja elää 5-8 vuotta.
Se pärjää viiden asteen lämpötilassa kotimaisilla rehuilla, ja munatkin ovat maultaan omaa luokkaansa.
– Tavallisiin muniin verrattuna niissä on puolet vähemmän huonoja ravintoaineita ja puolet enemmän hyviä, muotoilee Ulmanen.
Fakta: Säilytysohjelma
Juuret: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT aloitti vuonna 1998
Tavoite: Maatiaiskanakantojen pelastaminen sukupuutolta, tiedonkeruu. Suojeltavia kantoja on kaikkiaan 12.
Velvoitteet: Vuosittainen raportointi MTT:lle. Maatiaiskanoja tulee hoitaa lajille tyypillisissä oloissa ja niiden risteytymistä muiden rotujen kanssa on vältettävä.// 7.4.2012 Kaisa Parta. Länsi-Savo Mikkeli
http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12185435.html
Video haastattelusta
http://www.youtube.com/watch?v=heF2dfT15KQ
Hiukan huvittava tuo videoclippi jonka lehden toimitus julkaisi. En edes tiennyt että menee myös nauhalle. Luulin että kuvaaja ottaa vaan kuvia ja zoomailee pitkin kanalaa.