Hei vaan kaikille!
Olen vasta äskettäin rekisteröitynyt jäsen, mutta tätä palstaa on tullut lueskeltua ahkerasti jo yli puoli vuotta.
Meidän huusholliimme kuuluu tällä hetkellä minä ja mies, koira, kolme kissaa, chinchilla ja 520 litrainen akvaario. Kanoista olen haaveillut niin kauan kuin muistan ja nyt niiden hankkiminen alkaa olla ajankohtaista. Lapsena mummolassa oli parikymmenpäinen kanalauma, rotua en tiedä mutta sen muistan, että pappa haki ne jostain suurkanalasta. Vaaleanruskeita ne olivat ja melko arkoja, ainoastaan yksi kesyyntyi, se kaikkein suurin ja kaunein. Annoin sille nimeksi Amanda ja vein sille pienillä punaisilla muovikottikärryillä voikukan lehtiä ja muita herkkuja aina kun kävin mummolassa

Myös kukko kuului porukkaan, se oli pienehkö, komea kuin mikä ja todella hyvätapainen. Rodusta tiedän sen verran, että se oli "koristekukko", mitä se sitten tarkoittikin... Nettiä selailtuani olen tullut siihen tulokseen, että se saattoi olla (kääpiö?)kochin tai joku vastaava, sellainen ruskea-musta, tupsut jaloissa ja upeat mustanvihertävät pyrstösulat.
Noista ajoista on jo parikymmentä vuotta, mummolan kanat kuolivat suurin osa vanhuuttaan ja loput laitettiin pois kun isovanhemmat eivät enää jaksaneet hoitaa. Niiltä ajoilta jäi kuitenkin kytemään ajatus, että jos joskus pääsen maalle asumaan niin haluan muutaman kanan. Nyt se on sitten mahdollista, muutin talvella poikaystäväni maalaistaloon. Miestä sai jonkun aikaa suostutella ideaani... Hän oli sitä mieltä, että kolme kissaa ja koira riittää. Naisellinen suostuttelu ja lupaus tuoreista aamiaismunista sai kuitenkin pään kääntymään

Eihän tuo vieläkään innoissaan ole, mutta pääasia että ylipäätään suostui
Meillä on täällä piharakennus jossa on sauna ja varastotilaa, mutta asiaa pohdittuamme päädyimme erilliseen kanalarakennukseen. Piharakennuksessa olisi kyllä ollut tilaa ja sähkötkin valmiina, mutta olisi ollut turhan hankalaa rakentaa kanala sinne: olisi pitänyt tehdä uusi ikkuna, kaataa tontin ainoa iso kuusi ulkotarhan tieltä ja lisäksi käynti olisi ollut samasta ovesta kuin saunaan... Päädyimme siis erilliseen rakennukseen ja löysimme halvalla vanhan leikkimökki/pihavarasto-rakennuksen. Tuossa se nyt nököttää tontin nurkalla, eristystä ja ulkotarhaa vaille valmiina. Kokoa en ole vielä mitannut, mutta arvioisin sen olevan n. 5-6 neliötä. Sisäkorkeus on korkeimmalta kohdalta reilu pari metriä, se oli ehdoton vaatimus koska mies on 190 cm pitkä, en viitsi laittaa sitä kumartelemaan siellä touhutessaan... Ja kyllähän se siellä touhuamaan tulee, vaikka häntä lainatakseni "sä hoidat sitten ne kanas itse, kun sun päähänpisto se oli". Kokemuksesta nimittäin voin sanoa, että sillä on tapana heltyä... Minulla oli yksi kissa kun miehen tapasin, ja kun aloin puhumaan sille kaveria mies oli ensin vastaan, mutta kuinkas siinä kävikään: nyt se toinen kissa on miehen silmäterä ja mussukka, ja kolmas kissa samaten. Minä olen nyt se pahis joka komentaa kun kissat tulevat varastamaan lautaselta ruokaa ja mies lässyttää, että "ei saa komentaa, kyllä ne tarvitsee herkkuja kun noin nätisti pyytää"

Eiköhän se siis kanojakin suostu ainakin välillä hoitamaan
Olen lueskellut netistä eri kanaroduista ja silkkikanat ovat vieneet sydämeni, niitä siis tulee meille

Olen lukenut myyntipalstaa mutten ole vielä uskaltanut lähestyä myyjiä koska kanalan valmistumisajankohta on vielä vähän auki, mutta jos jollain on silkkejä tarjolla Etelä-Suomen alueelta niin saa ottaa yhteyttä

Viikon, parin sisällä pitäis asumuksen valmistua, eristystä pitäisi vielä parannella ja ulkotarha täytyy rakentaa. Kunhan homma edistyy laitan kuvia tuonne rakentelu-osioon. Lisäksi haluaisin muutaman riikinkukkokyyhkyn. Olen antanut itseni ymmärtää, että ne viihtyisivät samassa tilassa kanojen kanssa. Ulkotarhasta on tulossa katettu ja melko iso, tarkkaa kokoa ei ole vielä päätetty mutta 10-20 neliötä varmaankin. Asumme rauhallisella paikalla eikä isoja teitä tai naapureita ole ihan lähellä, joten kotiuduttuaan linnut saavat olla pihalla vapaana ainakin silloin kun olemme kotona.
Siinäpä ne tärkeimmät, tuli aika pitkä sepustus mutta kiva jos joku jaksoi lukea. Olen puhunut näitä samoja juttuja tutuille, mutta vastaus on ollut yleensä tyyliä "miksi", "eikö niistä ole kamalasti vaivaa", "jaa muniiko ne oikeesti", "syöttekö ne sit syksyllä" jne... Täällä minua varmaan ymmärretään, joten siksi jaksoin kirjoittaa näin pitkän litanian
