Vai luulenko vaan?
Yhdellä 6 viikkoisella hanhenalulla, joka on porukan suurin ovat siipien alut omituisesti. Siipien kärjet ikäänkuin pyrkivät kropasta ulospäin. Kuin ihmisen sivullepäin käännetyt kämmenet. Komeat sulkien alut sinänsä, mutta toisilla poikasilla ei sellaisia ole.
Onko ilmiö tuttu kenellekkään?
Tämä on joukon ainoa täysvalkoinen ja erimallinen (pidempi, jos ymmärrätte) toiset ovat eriasteisen harmaita ja pyöreämpi/lyhempikroppaisia.
Oudot siivenalut
Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko
- HiltaHelikopteri
- kukkoilija
- Viestit: 4449
- Liittynyt: 01 Marras 2005, 17:58
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Oudot siivenalut
Mitä ruokaa hanhenpoikaset saavat? Liian valkuaispitoinen ruokinta vesilinnunpoikasilla aiheuttaa ns. enkelinsiipi-vikaa eli siivet kehittyvät väärin, kasvavat tavallaan liian nopeasti. Liika vilja (esim. pullat, leivät) ollenevat tämän ilmiön syynä. Luonnossa poikaset saavat paljon vihreää eri kasveista ja monenmoisia ötököitä. Aikuiset vesilinnut kestävät viljaa poikasia paremmin.
Re: Oudot siivenalut
Joo
Hilta on oikeassa. Mulla tuli näitä "enkelisiipiä" aina välillä. Mm hanhille ja sorsille.
Yhtään enkelinsiipiankkaa en ole saanut aikaiseksi. Lieneekö sattumaa vai mitä?
Mut hanhien pääravinto on kyllä vihreät kasvinosat,ei leipää kun pikkusen poikasille.
Hilta on oikeassa. Mulla tuli näitä "enkelisiipiä" aina välillä. Mm hanhille ja sorsille.
Yhtään enkelinsiipiankkaa en ole saanut aikaiseksi. Lieneekö sattumaa vai mitä?
Mut hanhien pääravinto on kyllä vihreät kasvinosat,ei leipää kun pikkusen poikasille.
Re: Oudot siivenalut
Maailmalla on tehty tutkimuksia hanhen siipien kasvuhäiriöistä ja niissä vertaillaan yhteyttä ruokintaan sekä perinnöllisyyteen.
Tutkimustuloksista ei ole tutkijoiden kesken yksimielisyyttä, yhtä selvää syytä ei ole tarjota, mutta alttius siipien kiertymiseen on kaikkien tutkimusten mukaan yksilöillä, joilla on kasvupotenttiaalia. Se yhdistettynä ruokintaan antaa herkimmin kiertymistä, jota on ainakin kahdentyyppistä.
Esm. siiven aivan viimeisen kärjen kääntyminen olisi yleisempää pojilla ja jos en väärin muista, vasemman siiven kärjen.
Joillakin yksilöillä rustot ja jänteet vahvistuvat liian hitaasti kasvuun nähden. Näitä meillä on haudotuista itselle jääneistä poikasista ollut suhteessa 4/60. Hanhipariskuntien itse hautomissa ja vapaasti alusta lähtien laiduntamissa poikasissa kiertymistä ei ole esiintynyt lainkaan.
Hyvin nopeasti painoa lisäävät poikaset olen siirtänyt omaan ryhmäänsä ja vaihtanut poikasrehun kasvatusrehuun ensimmäisten sulantynkien ilmestyttyä. Kokemustenvaihdossa sain myös ohjeen, jossa kasvattaja rehustaa poikaset näin
Ulospäin taipuvat tai kärjistä kiertyvät siivet pitää hoitaa ajoissa, sillä hoitamattomat siivet vammauttavat hanhen loppuelämäksi. Pahasti törröttävät siivet kolhiintuvat ja voivat hankaloittaa linnun elämää monissa toimissa. Jos siivet ovat jo kasvaneet täyteen mittaansa, niiden hoito voi olla mahdotonta. Valmiita, täysmittaisia ja sulkautuneita siipiä ei voi kotikonstein enää hoitaa.
Siipiä voi muokata vain niin kauan, kun rustot ja nivelet ovat joustavat, eli siiven kasvaessa voimakkaasti, periaatteessa noin runsaan viikon ajan. Ihan pieniä tynkiä ei kannata sitoa liian aikaisin ja kiertymän tulee olla todellista. Hoidetut siivet vahvistuvat kun poikaset huomaavat niiden ilmestyneen, siipien kasvu on uskomattoman nopeaa ja oppivat niitä treenaamaan. Näillä yksilöillä ole myöhemmin mitään ongelmaa. Tärkeintä kuitenkin on ettei jätettäisi hoitamatta silloin kun se vielä on mahdollista.
1) sidotaan --> 2) alle oikeaan asentoon, sitten sidotut 1+2 sidotaan 3) .
Tein tällaisen kuvasarjan tarvitsijalle jo alkukesästä, mutta jos siitä olisi apua myös jollekin toiselle:
(huom! kuvan poikasella on normaalit siivet)
Käytä jotain itsetakertuvaa urheilijasidosta, ei teippiä, sillä höyheniä on mahdotonta saada siitä irti. Näissä kuvissa käytin havainnollistamaan tavallista idealsidettä, mutta hanhi irroittaa sellaisen yleensä alta aikayksikön.
Siipi sidotaan tukevasti oikeaan asentoon, mutta EI liian tiukkaan. Liian tiukassa paketissa siipi voi vammautua nopeasti. Liian löysässä taas tulos voi olla huono. Sidosta pidetään KORKEINTAAN KOLME VUOROKAUTTA ja siipi kannnattaa tarkistaa päivittäin avaamatta kuitenkaan sidosta.
99,9% siivistä asettuu oikeaan asentoon viimeistään siinä ajassa. Jos kasvu on edelleen liian vauhdikasta, eikä rustot ja jänteet ehdi pysyä mukana siiven painon lisääntyessä, siiven voi sitoa muutaman päivän kuluttua uudestaan esm 2 vuorokaudeksi.
Tutkimustuloksista ei ole tutkijoiden kesken yksimielisyyttä, yhtä selvää syytä ei ole tarjota, mutta alttius siipien kiertymiseen on kaikkien tutkimusten mukaan yksilöillä, joilla on kasvupotenttiaalia. Se yhdistettynä ruokintaan antaa herkimmin kiertymistä, jota on ainakin kahdentyyppistä.
Esm. siiven aivan viimeisen kärjen kääntyminen olisi yleisempää pojilla ja jos en väärin muista, vasemman siiven kärjen.
Joillakin yksilöillä rustot ja jänteet vahvistuvat liian hitaasti kasvuun nähden. Näitä meillä on haudotuista itselle jääneistä poikasista ollut suhteessa 4/60. Hanhipariskuntien itse hautomissa ja vapaasti alusta lähtien laiduntamissa poikasissa kiertymistä ei ole esiintynyt lainkaan.
Hyvin nopeasti painoa lisäävät poikaset olen siirtänyt omaan ryhmäänsä ja vaihtanut poikasrehun kasvatusrehuun ensimmäisten sulantynkien ilmestyttyä. Kokemustenvaihdossa sain myös ohjeen, jossa kasvattaja rehustaa poikaset näin
Poikasten pitäisi saada laiduntaa koko päivän, on aivan eri asia laiduntavatko poikaset vai kannetaanko vihreä karsinaan. Jos laidunnusta pitää esm. säiden takia rajoittaa, kaikki poikaset voi ruokkia kasvatusrehulla < >4 viikosta eteenpäin ja tarvittaessa siirtyä takaisin poikasrehuun sulkapuvun muodostuttua kokonaan. Laidun eli hyvä nurmi on kaiken perusta. Itse en anna leipää tai pullaa lainkaan.Poikas rehu sekoitetaan laimeaan vitaminisoituun puhtaaseen kraanaveteen, sekaan silputtua heinää sekä muuta vihantaa. Poikasten kasvutahdin kiihdyttyä nopeaan vaiheeseen sekaan muuttuvissa määrin päivittäin 1, Merilevä jauhoa (vihreä) sekä 2. Kana kivenäistä (keltainen). Kun kasvu ja eläin siinä vaiheessa että ruokaan voi alkaa lisäämään viljaa (jyviä) on seokseen hyvä sekoittaa joukkoon kana kalkkia (tätä kivimäistä murskaa)
Ulospäin taipuvat tai kärjistä kiertyvät siivet pitää hoitaa ajoissa, sillä hoitamattomat siivet vammauttavat hanhen loppuelämäksi. Pahasti törröttävät siivet kolhiintuvat ja voivat hankaloittaa linnun elämää monissa toimissa. Jos siivet ovat jo kasvaneet täyteen mittaansa, niiden hoito voi olla mahdotonta. Valmiita, täysmittaisia ja sulkautuneita siipiä ei voi kotikonstein enää hoitaa.
Siipiä voi muokata vain niin kauan, kun rustot ja nivelet ovat joustavat, eli siiven kasvaessa voimakkaasti, periaatteessa noin runsaan viikon ajan. Ihan pieniä tynkiä ei kannata sitoa liian aikaisin ja kiertymän tulee olla todellista. Hoidetut siivet vahvistuvat kun poikaset huomaavat niiden ilmestyneen, siipien kasvu on uskomattoman nopeaa ja oppivat niitä treenaamaan. Näillä yksilöillä ole myöhemmin mitään ongelmaa. Tärkeintä kuitenkin on ettei jätettäisi hoitamatta silloin kun se vielä on mahdollista.
1) sidotaan --> 2) alle oikeaan asentoon, sitten sidotut 1+2 sidotaan 3) .
Tein tällaisen kuvasarjan tarvitsijalle jo alkukesästä, mutta jos siitä olisi apua myös jollekin toiselle:
(huom! kuvan poikasella on normaalit siivet)
Käytä jotain itsetakertuvaa urheilijasidosta, ei teippiä, sillä höyheniä on mahdotonta saada siitä irti. Näissä kuvissa käytin havainnollistamaan tavallista idealsidettä, mutta hanhi irroittaa sellaisen yleensä alta aikayksikön.
Siipi sidotaan tukevasti oikeaan asentoon, mutta EI liian tiukkaan. Liian tiukassa paketissa siipi voi vammautua nopeasti. Liian löysässä taas tulos voi olla huono. Sidosta pidetään KORKEINTAAN KOLME VUOROKAUTTA ja siipi kannnattaa tarkistaa päivittäin avaamatta kuitenkaan sidosta.
99,9% siivistä asettuu oikeaan asentoon viimeistään siinä ajassa. Jos kasvu on edelleen liian vauhdikasta, eikä rustot ja jänteet ehdi pysyä mukana siiven painon lisääntyessä, siiven voi sitoa muutaman päivän kuluttua uudestaan esm 2 vuorokaudeksi.
Re: Oudot siivenalut
Kiitos neuvoista. Olen laiduntanut poikia ihan kolmiviikkoisesta ja jo aikaisemminkin kauniilla ilmoilla. Sateen tullen on ollut kiire viedä niitä suojaan, noin pienet kun eivät vielä ole sulkiintuneet vedenpitäviksi. Ovat siis saaneet syödäkseen enimmäkseen ruohoa, voikukanlehdet herkkua. Leipää ja pullaa eivät ollenkaan. Kasvatusrehua on tarjolla, eivät sitä kovasti pistele. Maistelevat kyllä kanoille tarjolla olevaa vehnänlese-vesi puuroa.
Totta kyllä on että niiden kasvuvauhti on ihan huimaa.
Totta kyllä on että niiden kasvuvauhti on ihan huimaa.