Maatiaiskanojen markkinointi ja edunvalvonta

[Talbot]

Olin keskiviikkona Seinäjoen Farmari-messuilla, siis maatalousnäyttelyssä. Hieno tapahtuma, hurjasti porukkaa. Odottavat jopa 100000 kävijää. Nämä kaikki maaseudun elämästä ja maaseutumaisesta elämänmuodosta kiinnostuneita. Aika iso joukko siis potentiaalisia kotitarvekanojen pitäjiä ja/tai maatiaiskanaharrastajia. Satoja? Tuhansia? Petyin pahasti miten tähän kysyntään vastattiin. Lehmiä oli esillä varmaan toista sataa, sikoja, vuohia, hevosia hyvin kattavasti. Erityisesti oli panostettu suomalaisiin alkuperäiskarjoihin, länsisuomenkarjaan, kyyttöön ja lapinlehmiin. Ne laidunsivat isoissa joenranta-aitauksissaan ja saivat hyvin huomiota ja peeärrää. Hieno homma. Kun olin pikkupoika, meillä oli länsisuomenkarjaa ja äidillä oli Karjalassa ollut kyyttöjä. Upeita eläimiä ja mikä parasta, ainakaan länsisuomenkarja ei ole pelkkä muinaismuisto-kuriositeetti, vaan sen tuotanto-ominaisuudet ovat ihan hyvät. Lähiruoasta paasataan joka tuutissa, markkinoita olisi kun tarjonta saataisiin kuntoon. Mutta se messujen kanaosasto. Muutamassa pienessä häkissä kyhjötti parin-kolmen kanan ryhmiä, jättikochineita, araucanoja, jotain kääpiörotua ja kolme ilmajoenkannan maatiaista. Komea punainen kukko Jose sekä tumma ja vaalea kana. Minusta oli aika vaatimaton esilläolo. Toki tyhjää parempi. Verkon päällä oli pieni nippu MTT:n säilytysohjelman sääntövihkosia luotaantyöntävine valokuvineen (sorry). Lisäksi oli pieni "kaupunkikanala", jota jopa mainostettiin messujen yhtenä vetonaulana. Eipä siitä moni varmaan intoa saanut, että tuollainen meillekin. Porukka koostui valkoisista munijahybrideistä joiden keskellä seistä röhnötti rumin koskaan näkemäni lerppaharjainen kukko. Kyllä tällaisessa valtavassa yleisötapahtumassa ainakin suomalaiset maatiaiskanat pitäisi tuoda esiin yhtä väkevästi kuin muutkin alkuperäisrotumme. Vähintä olisi ollut suurehko aitaus, jossa tarpeeksi iso kanaporukka jotta yleisö olisi nähnyt niiden lajinomaista käyttäytymistä, ja kuullut kukon komeata kieuntaa, ehkä nähnyt tipujen vilahtavan emon alta. Vähän kyllä vastuutan MTT:n neuvotteluryhmääkin. Maatiaiskanakannoistamme pitäisi tehdä kunnon väriesite hyvillä kuvilla, vähän enemmän markkinoivalla otteella kuin MTT:n omaan tarkoitukseensa hyvin sopiva - vaan ei messuille - brosyyri. Ja ryhmän jäsenet Farmariin osastolle seisomaan ja esitettä jakamaan, maatiaiskanoista kertomaan. Mahdollisuuksia olisi vaikka mihin, nyt vain odotellaan, että ilman muuta niitä uusia säilyttäjiä ja poikastuottajia tulee jostakin. MTT tekee hyvää ja tärkeää työtä, mutta kyllä on tunnustettava, että heidän toimissaan tuo viranomaisasenne on aika vahvasti esillä. Ihmettelen miksi näin on muutenkin aina kun kotitarvekanoosta puhutaan. Maaseudun Tulevaisuus esimerkiksi on erinomainen lehti ja tuo vahvasti esille lähiruokajuttuja, ajaa maaseudun etua ja propagoi turhaa byrokratiaa ja virkavaltaisuutta vastaan. Mutta annas olla kun puheeksi tulevat kanat ja kanat nimen omaan harrastus- ja kotitarve-eläiminä. Jo muuttuu ääni kellossa; viime viikolla MT:ssa oli harrastekanoista juttu, eikä siinä juuri muuta ollutkaan kuin sen kertaamista mitä ei saa tehdä, mikä on lain mukaan pakollista ja välttämätöntä. Haastateltu oli ainakin kolmea eri Eviran ylitarkastajaa, jotka painottivat kaikkien kahjujen sääntöjen noudattamisen ehdotonta tärkeyttä. Joo, noudatetaan, mutta kyllä suurimpia hulluuksia voi myös kyseenalaistaa. Että jos sulla on 21 kanaa, niin kuollutta lintua hakemaan pitää tilata sadan kilometrin päästä kuljetusliikkeen erikoisauto. Tai että jos makaronilaatikkoa jää yli, asetuksen mukaan sitä ei saa kanoille antaa. Ja sitä rataa. Miksi kaikista maaseudun eläimistä juuri kana on se, joka viranomaistenkin mielestä on lähinnä haittaeläin. Juu juu, se kauhea lintuflunssa joka uhkaa koko ihmiskuntaa. Mutta olihan sikaflunssakin ja hullun lehmän tauti ja lampailla scrapie. Olen tästä kirjoittanut ennenkin; tarvittaisiin maatiaiskanaharrastajien oma yhdistys. Se voisi ottaa maatiaiskanapropagandan hyvässä mielessä hommakseen ja huolehtia msyös kotitarvekanaharrastuksen edunvalvonnasta viranomaisiin päin. Ehkä tällainen yhdistys olisi viime syksynä voinut pehmentää MTT:n ja joidenkin harrastajien välille uusista vähän puun takaa tulleista säännöistä syntynyttä vastakkainasetteluakin. Farmarissa huomasin monenlaista yhdistystä olevan olemassa alkaen horsemanranchporukoista, vanhoilla traktoreilla ajelijoista jne. Jos todella halutaan maatiaiskanojen määrä moninkertaiseksi eli uhanalaisuudesta eroon, jotain tarttis tehdä. Espanjassa köyhät ja työttömät palaavat jo kaupungeista kotiseuduilleen, joissa eläminen on halvempaa ja elämän perusedellytyksiä, eritoten ruokaa, voi tuottaa itsekin. Kaupungistumisen vastatrendinä tämä voi olla edessä muuallakin. Maatiaiskanojen pitämiselle tulee lähivuosina olevan kasvavaa mielenkiintoa ja kysyntää, olen siitä varma. Siitä en ole niinkään varma, pystytäänkö tällä nykyisen toiminnan ja sitoutumisen määrällä huutoon vastaamaan.

[kaisumaria]

Kiitoksia Talbot ajatuksia herättävästä puheenvuorosta. Ja suurkiitos Valtterille lintujensa näytille tuomisesta. Oliskohan ollut niin, että varattiin pienehkö tila jonne piti sitten saada mahdollisimman monensorttista vipeltäjää.
Itse en päässyt Farmariin ja tietoni siis lähinnä peräisin MT:stä. Itse olen pienen kotitarvekanalan omistaja enkä
mikään säilyttäjä, joten omakohtaista kokemusta ei ole maatiaisista. Kuitenkin olen mielenkiinnolla seurannut tuota viimeaikaista MTT:n harrastekanapolitiikka huuli pyöreänä. Tuntuu että maalaisjärki on kadonnut jonnekin.
Hyvä sentään että on tämä munis jossa voi keskustella ja saada omankin mielipiteensä kuuluville.

[rilla]

En myöskään ole säilyttäjä. Muutama tyrnäväläinen meillä kuitenkin on.

Kanaharrastaja nyt kuitenkin. Mutta totta on tuo mitä kirjoititte. En myöskään käynyt siellä Seinäjoella,mutta kuulin,et siellä kanoja kuitenkin oli.
Itse 4h-tilalla kesääni viettäneenä tiedän,et kanat kiinnostaa. Mutta tietämys eri roduista ja maatiaisesta ja mikä on maatiainen on olematonta.

Pääsääntöisesti kertoilevat,että oli meilläkin ennen,kai ne jotain maatiaisia oli.
Ja sen jälkeen puhuvat esim valkoisista isoharjaisista kanoista.

Mä olen parhaani yrittäny,et mahdollisimman moni saisi tietoa kanoista. Pitäis olla joku lehtinen tai esite,jota vois vaikka tilauksesta saada jaettavaksi.
Vaikka pelkästään maatiaiskanasta ja sen eri kannoista.

[Paltsi]

Ihminen on muutamassa vuosikymmenessä niin vieraantunut elämästä maaseudulla, että isojen firmojen lobbareilla on helppo työ vakuuttaa virkamiehet siitä, että puhdasta ja turvallista elintarviketta voi tuottaa ainoastaan suurissa tuotantolaitoksissa.
Suomalaisilla on ollut niin kiire teollistua ja kaupungistua, olla kehityksen etulinjassa, että maalaisjärki on todellakin valitettavan suurelta osalta kadonnut. Kaupungista maalle muuttaneena kuvittelen näkeväni sen valtavan eron joka on kaupungissa ja maalla asuvan ajattelutavassa. Kun suurin osa hallinnosta on keskitetty pääkaupunkiseudulle, häviää kosketuspinta todellisuuteen. Ne virkamiehet joilla on käytännön kokemusta ruoan kotitarvetuotannosta omassa nuoruudessaan ovat eläkeiässä ja tilalle astuva nuori polvi tulee suoraan yliopistosta vailla mitään käsitystä asiasta.

Karkeaa yleistystä. Kyllä vain. Mutta väittäisin ettei asia kovin kauas todellisuudesta osu.

Itse olen valintani tehnyt ja aion tuottaa jatkossakin itse kaiken sen minkä järkevästi pystyn, pyrin mahdollistamaan sen muillekin ja olen valmis puhumaan asian puolesta aina kun siihen on tilaisuus. Loput hankitaan mahdollisuuksien mukaan läheltä. Lähiruoan ja kotitarvekasvatuksen suhteen on muutaman viime vuoden aikana tapahtunut valtava havahtuminen Suomessa. Omaa kieltään puhuu jatkuva uusien nimimerkkien ilmaantuminen tällekin keskustelupalstalle. Kun riittävän moni "herää" puhumaan ja toimimaan puhtaan ja eettisesti tuotetun elintarvikkeen puolesta saavutetaan kriittinen massa joka pistää myös päättäjät muokkaamaan lakeja ja asetuksia sellaiseen suuntaan, että kotitarvekasvatus ei ole hygieniapeikko ja kummajainen.

Teollisuuden näkökulmasta kotitarvekasvatuksen lisääntyminen on tietenkin uhka koska pörssiyhtiön tavoitteena on saada mahdollisimman paljon rahaa. Väittäisin sille kuitenkin riittävän asiakkaita niissä miljoonissa joilla ei ole mahdollisuutta itse tuottaa edes osaa syömästään ruoasta. Voisivat ihan hyvin jättää puuttumatta asiaan josta eivät mitään tiedä ja keskittyä siihen, että tuottaamansa ruoka olisi oikeasti niin terveellistä ja hyvää kuin he väittävät ja että edes pakkausmerkinnät vastaisivat todellisuutta.

Olipas pateettista Ihmisen pitää kuitenkin uskoa johonkin ja unelmoida jostakin. Minä puhun sen puolesta mihin uskon ja mistä unelmoin.

[annemari]

Olen tästä kirjoittanut ennenkin; tarvittaisiin maatiaiskanaharrastajien oma yhdistys. Se voisi ottaa maatiaiskanapropagandan hyvässä mielessä hommakseen ja huolehtia msyös kotitarvekanaharrastuksen edunvalvonnasta viranomaisiin päin. Ehkä tällainen yhdistys olisi viime syksynä voinut pehmentää MTT:n ja joidenkin harrastajien välille uusista vähän puun takaa tulleista säännöistä syntynyttä vastakkainasetteluakin.

Jos olet Talbot Facebookissa, pyydäppä pääst ryhmään nimeltä Maatiaiskanaharrastajat. Siellä on tätä maattariyhdistystä joskus viritelty. Joukossa on voimaa...

[Talbot]

En ole facebookissa. Olen vanhassa liitossa, se riittää mulle. Sukupolvijuttuja. Twitteriä olen harkinnut. Ja yhdistyksen perustamiseen tarvitaan Suomessa vain kolme. Jos on hyvä yhdistys, kyllä siihen muutkin liittyy sitten myöhemmin. Ainoa mikä maatiaiskanayhdistyksessä minua askarruttaa, on että tulisiko siitä tiukkapipoisten maailmanparantajien yhdistys jollainen Ruotsin vastaava yhdistys tietääkseni - monista ansioistaan huolimatta - on.

[Maximoves]

Totta, farmarissa oli esillä kanoja ja niitä olisi toki voinut olla enemmänkin. Resurssit tosin rajoittaa ja iso kiitos Valtterille, että oli edustamassa kanaharrastusta. Suomi on maantieteellisesti haastava kun nämä farmarit ovat usein melko kaukana etelästä, poikkeuksena tosin Lahden farmarimessut. Meillähän on olemassa oleva kanayhdistys, joka ajaisi mielellään myös maatiaiskanojen asiaa. Nykyisissäkin jäsenissä on säilyttäjiä ja jos jäsenet päättävät, niin miksei voisi olla oman maatiaisjaostokin.

Voisko maatiaisharrastajat harkita liittymistä kanayhdistykseen ja osallistua sieltä käsin tiedotukseen ja edunvalvontaan? Kuten Annemari sanoikin, joukossa on voimaa ja nykyisen reilun sadan jäsenen joukolla on jo ihan kivasti sanan voimaa, kun viranomaisten kanssa keskustellaan. Yhteistyö viranomaistaholle on aina vahvempaa kun jäsenistöä on reilusti ja siten saa tehokkaasti äänensä kuuluville. Toiminta on aivan jäsenistä kiinni, mitä aktiivisempia ovat, sitä enemmän saa aikaan ja sitä tehdään mitä jäsenet toivovat ja toiminnallaan tukevat

[Muusa]

Talbot vei jalat suustani - itse olen ihmetellyt (jo vuoskaudet) samoja asioita ja ihmettelen vaan yhä enemmän kun nyt oikein satsataan tähän maatiaiskanan brändäämiseen - varskin kun vahvasti tuntuu siltä että maatiaiskana on säilytysohjelmaa varten, ei säilytysohjelma maatiaiskanaa varten (odotetaanko niitä uusia säilyttäjiä ja poikastuottajia edes tulevan, ainakin tässä brändäämisen parhaassa vaiheessa ohjelmasta suorastaan karkoitettiin jo ohjelmassa mukana olevia).

Mutta hauska että siellä messuilla jaettiin niitä kieltämättä varsin luotaantyöntäviä sääntövihkosia ihan vapaasti, kun minä poikastuottajana en saa niitä jaettavaksi nuorikoitten ostajille

[EppuHeppu]

Mielenkiintoinen keskustelu, sillä kävin itsekkin täältä pohjoisesta Seinäjoella Farmarissa muutaman hiehon sinne viemässä esille sekä kehään. Lauantaina pääsin sen verran lypsykarjapuolelta irtautumaan että kävin kiertelemässä ja etsimässä kanaosaston.
Opasteet ja kartat paikalle olivat mielestäni.. hmm.. heikot. Muutaman kerran siinä sai pyöriä eestaas jotta kanat löysi, niistäkin parhaimmalla paikalla mielestäni olivat valkoiset tehot.

Totta se että häkit olivat pieniä ja sumpussa, ja kun tuon kokoinen tapahtuma missä ihmisiä piisaa niin jo se että kanoja oli katsomassa samaan aikaan 10-20 henkeä sai paikan ihan tukkoon ja muiden takaa pikkaisen vilkaisemalla näin että siellä kanoja oli. maatiaisista en huomannut mitään esittelyä, saatikka mtt:n säilytysohjelmasta mitään. Valtteria koitin katsella, mutten nähnyt- olisi ollut mukava vaihtaa muutama sana kanoista.

Kyselyä ja puhetta oli ympärillä kanoista, siinä hetken verran kerroin eri roduista, munien väreistä, viiriäisistä ja ankoista ennenkuin täytyi palata ammupuolelle.

Tilaa olisi ollut kyllä jakaa aitauksia/tilavampia häkkejä laajemmalle alueelle ja siten että kanat olisi nähnyt joka puolelta eikä vain yhdeltä sivulta metrin leveästä tilasta muiden ihmisten takaa.

Järjestely ja esittelijöiden paikat aiheuttivat kyllä paljon kritiikkiä jälkipuinneissa. mm Valion teltta oli päinvastaisella alueella kuin lypsykarja- monet eivät sinne löytäneet ja ovat nyt jälkikäteen sitä harmitelleet.

Mukava kumminkin että tällaisia tapahtumia järjestetään ja kiitokset Valtterille, ei ole mikään kevyt homma vesisateessa/ paahteessa esitellä useampana päivänä eläimiä

[vimasa]

Minä kävin elämäni ensimmäistä kertaa Farmari-messuilla juuri sen takia, että kuulin siellä olevan kanoja esillä. Meillä on kotikanala rakenteilla ja kiinnosti lähteä katsomaan, millaisia kanoja messuilta löytyy. Myös mainostettu esillä oleva "kotikanala" kiinnosti, jos saisi vaikka vinkkejä. LÄhdimme siis ajelemaan messuille täältä Oulun seudulta asti. Väkeä messuilla oli todella paljon ja niin kuin jo mainittiinkin, kanaosastoa oli melko vaikea löytää. Kanoja ei pystynyt pienistä häkeistä paljon katselemaan, kun ympärillä oli koko ajan niin paljon porukkaa. Lasten kanssa messuilla luoviminen oli muutenkin aika haastavaa. Mainostettu "kotikanala" ei ollutkaan yhtään sellainen kuin kuvittelin, sehän olikin pikkuinen "kesäkanala" pihan perälle, siitä en siis mitään saanut irti. Olisin toivonut, että kanaosaston ympärillä olisi ollut "tietoiskuja" kanoista ja kotikanalan pitämisestä sekä ehkä jotain tarvikkeita myytävänä (esim. erilaisia ruokintatarvikkeita, rehuja?). No, messuilla oli tästä huolimatta kokonaisuutena kiva piipahtaa, lapsista oli mukava käydä katsomassa muitakin eläimiä, lehmiä sai rapsutella jne. Mutta tosiaan kanojen roolia voisi jatkossa suurentaa.

Samalla reissulla kävimme lasten kanssa Särkänniemessä ja siellä olikin parempi kanaosasto kuin messuilla. Tosin vain yhtä lajia esillä kunnolla (onneksi tyrnäväläisiä, joita olemme ajatelleetkin hankkia) mutta kauniissa häkissä ja hyvin esillä ja katsottavana. Kukko kiekui komeasti ja tarjoili rouvilleen ruokaakin - hauskaa katsottavaa. Siellä sitten kurkimme kanoja useammankin kerran.

[Fogo]

Kun vertaa Särkänniemen kanaosastoa ja Farmarin pientä kanaosastoa niin pitäisi muistaa, että on kyse eri tapahtumista ja kohderyhmätkin saattavat olla eri. Särkänniemi tahkoaa rahaa huvipuistolla sekä siinä ohessa olevilla kotieläinpihoilla, mutta Farmarimessun tarkoitus taitaa olla joku muu. Farmarimessuilla henkilöt saattavat esitellä eläimiä ilman minkäänlaista palkkiota - tehdä työtä sydämestä, halusta kertoa eläimistä.... en jaksa uskoa, että Särkänniemessä tehdään kovinkaan montaa tuntia samoilla periaatteilla.

En ole itse käynyt Farmarimessuilla vuosiin, mutta mielestäni on hyvä, että siellä on esitelty myös kanoja. Se, ettei siellä ole ollut upeita esitteitä, mahtavia ja hienoja tiloja, paremmin esittelyjä, useita kanakantoja - syy saattaa löytyä niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin raha. Ei ole ollut mahdollisuutta tehdä näitä ihania esitteitä, tai ei ole ollut mahdollisuutta palkata ketään tekemään näitä upeita asioita, tai ei ole ollut tarpeeksi työntekijöitä esittelemässä ja puhumassa, tai... tai.. tai.... syitä saattaa olla vaikka kuinka paljon.

Seuraava Farmari järjestetään Joensuussa 2.–4.7.2015. Ehkä siellä on esillä enemmän näitä kaikkia asioita, mistä nyt on ollut puutetta. Mitä jos munislaiset kantaisivat kortensa kekoon ja auttaisivat kaikin mahdollisin keinoin? Ehkä parin vuoden päästä Farmari-osasto olisi sellainen, että se miellyttäisi useampia henkilöitä?

Arvostelijoita löytyy aina, mutta tekijät ovat harvassa.

[Muusa]

En mä usko että niinkään tekijät on harvassa vaan järjestelijät. Varmasti löytyisi säilyttäjiä/poikastuottajia (tai muita maatiaiskanaharrastajia, jos nyt ajatellaan että esitellään maatiaiskanaa eikä säilytysohjelmaa), kun joku taho kokoaisi nämä kiinnostuneet potentiaaliset aktiivit yhteen ja organisoisi. Ehkä tässä sitten olisi joku uuden yhdistyksen (tai rotukanayhdistyksen maatiaisjaoston?) paikka, kun MTT:llä tuntuu olevan kiinnostusta vain säilyttäjärekisterin ylläpitoon, ei niinkään maatiaiskanan mainontaan mainiona kotitarvekanana.

Farmaria en kommentoi kun en siellä käynyt, kiva kuitenkin jos oli jotain maatiaiskanoja ja muitakin kotikanarotuja.

Ja kiva kuulla että Särkänniemessäkin on tyrniksiä, loistavaa tyrnikset valloittaa maan

[Mikka]

Tuommonen maatiaiskanayhdistys olisi kyllä hieno idea. En kuulu säilytysohjelmaan koska haluan harrastella omaan tahtiini, mutta olisi mukava kuulua riippumattomaan yhdistykseen joka on kaikkien maattariharrastajien asialla ja jonka kautta voi luoda suhteita ja hankkia uutta verta parveen. Oma pitkäjänteisyyteni tuskin riittää semmosta perustamaan tai ylläpitämään, mutta jäseneksi ryhtyisin ehdottomasti! Ja yhdistyksen yksi päämäärä voisi olla kunnon osasto seuraaville messuille ja muutkin kissanristiäiset joissa on mahdollista kanoja esitellä.

Mutta kuten Fogo sanoi, tarvitaan tekijöitä. Toivon että heitä löytyisi!

[valtteri]

Minä olisin tuonut maatiaisia mutta kun ei ole. Ja koitin tuoda näyttävän katraan itseltäni erilaisia kanoja että ihmiset näkevät että on myös muutakin kuin ruskeaa ja valkoista kanaa. Ajattelin että jätit on sentakia koska niissä on friseerattu kukko ja millet koska ne oli lapsille kivoja koska olivat pieniä ja araucanat koska munivat vihreitä munia.

[Talbot]

Kyllä Valtteri hyvin hommansa Farmarissa hoiti ja perustelut valituille kanaroduille ovat täysin pätevät. Ja potentiaalisia kanailijoitakin kiinnostavat erilaiset rodut; eivät kaikki koiraihmisetkään halua kotimaisia rotuja. Mutta jos vertaa maatiaiskanojen esillepanoa vaikkapa Alkuperäiskarja ry:n roduilleen (länsisuomenkarja, kyyttö, lapinlehmä) saaman huomion laajuuteen, niin olihan ero valtava. Kuitenkin vain harvalla on mahdollisuuksia ottaa lehmä tai muutama jos verrataan kuinka monella on mahdollisuus ja halujakin ottaa kanoja. Kysynkin miten Valtteri Sinä valikoiduit kanoja Farmariin tuomaan? Kuka/mikä taho pyysi, esitti toiveen, tilasi? Oliko MTT:llä jokin rooli? Rajoittuiko se vain niiden kolmen ilmajoenkannan linnun paikalle saamiseen? Kyllähän oman yhdistyksen kautta maatiaiskanoille olisi mahdollista saada enemmän positiivista huomiota ja eri kannoista levitettyä tietoa - ihan kuten lehmäroduilla. Mitenkään MTT:tä kritisoimatta sillä on sittenkin ehkä hieman erilainen rooli kuin yhdistyksellä olisi/voisi olla. Ja ainakaan minun tarkoitukseni ei ole ollut vain "helposti arvostella", vaan mielestäni olen esittänyt ihan rakentavasti pohdittavaksi mitä hyötyjä voitaisiin omalla yhdistyksellä saavuttaa. Tiedän kokemuksesta että minun esittämäni vaihtoehto nimenomaan vaatisi tekoja, vapaaehtoistyötä ja sitoutumista "aatteeseen".