Tällaista jälkeä teki harakka tänään 4 ja puoliviikkoiselle orppitipulle kun selkäni hetkeksi käänsin. Nyt saa kyllä kaikki ylimääräiset eläimet meidän tontilla lähdön
Tipua ei ole lopetettu, pelastettuani kaadoin haavoihin betadinea ja hetken päästä pesin haavat. Tipu on nyt sisällä kilpikonnien akvaariossa lämpölampun alla ja on ihan pirteä syö ja juo. Aamulla saan sille antibioottikuurin ja katson tilannetta. Laitoin äsken vielä betadinea haavoihin (antoivat ohjeen Espoossa olevalta klinikalta joka on erikoistunut pieneläimiin ja eksoottisiin eläimiin) ja nuo pienet ovatkin jo kuivuneet hyvin mutta tuo iso vähän vuotaa nestettä. Kuva on otettu melkein tuoreeltaan niin näyttää siinä aika pahalta. Mutta enää ei pidä selkäänsä kääntää sekunniksikaan pienten ulkoillessa
Toisenkin tipun jouduin tuomaan sisälle tämän potilaan kaveriksi kun sille tuli iiso hätä kun yksin jäi leikkimökkiin. Ritilän jouduin laittamaan puoleenväliin akvaariota kun tätä toista niin kiinnosti nuo toisen haavat. Toivottavasti paranee muutoin jää yksinäiseksi tuo toinen tipu.
Voi kuinka ikävä tapaus
Lintujen haavat kuitenkin onneksi parantuvat yleensä hyvin ja nopeasti huolellisella hoidolla.
Onko sulla sinistä haavasuihketta? Sen avulla voi estää haavojen/rupien nokkimisen.
Voi tipuparkaa, toivon että paranee. Harakat on kytänneet noita meidänkin tipuja verkon takaa, mutta eivät ole päässeet tarhaan. Pikkulintujen poikasia tappavat myös, mokomatkin
Aika jännä että harakka kävi noinkin ison tipun kimppuun. 4 viikkonen orppi on kuitenkin jo ihan hyvän kokonen. Meillä harakat ei oo lähenelly tipuja, mutta kanojen ruoka-astioille ne välillä pyrkii, mutta kukko antaa niille kyytiä
Kyllä orppi varmaan toipuu, mun millelle kävi karmea onnettomuus kun oltiin viikko lomalla. Kanoja käytiin katsomassa päivittäin, mutta olihan niillä siinä muuten monta tuntia keskenään aikaa.
Mille oli siis terve, mutta oli eristyshäkissä kanalan ulkotarhan sisällä plymarin kaverina. Plymari parantelee eristyksessä auki poljettua päätään (sekin oli aika hurjan näköinen tuoreeltaan, luulin jo että on hakattu aivoihin asti auki, mutta olikin vaan "pinta"haava. Kanoilla on näköjään todella paksu nahka päälaella!). Jostain syystä pikku mille oli kuitenkin ilmeisesti yrittänyt pois häkistä (tai sitten oli ollut vaan liian lähellä ja kukot olivat saaneet otteen) ja juuttunut onneton yhteen häkin silmukkaan. Häkki siis koiran ulkoiluhäkki ja siinä isohkot silmukat. Kun kananhoitaja saapui, mille oli ihan velttona ja pää verisenä, kukot tappeli ympärillä ja yritti polkea sitä. Näytti kuulemma ensin ihan elottomalta, mutta lähemmin tarkasteltuna henki vielä pihisi. Hoitaja sitten soitti mulle ja kysyi lopetetaanko.
Näin jälkikäteen, kun näin kuvat tuoreesta tilanteesta, olisin varmaan itsekin suostunut lopetukseen, mutta aattelin että se saattaa vaan näyttää pahemmalta kuin onkaan. Mulla on vahvaa kipulääkettä (Metacam), hoitaja sitten lääkitsi kanan sillä, suihkutti pään haavaspraylla ja otti millen kotihoitoon. Se oli aamulla jo pirteä, luultiin että se menetti toisen silmänsä, mutta eilen valtava rupi pään toiselta puolelta irtosi ja siellä alla on terve silmä!
Kukoista lähtee vielä lauantaina kaksi uuteen kotiin, josko tilanne sitten kahdella kukolla alkaisi olla siedettävä kanoillekin. Mä oon nyt pohtinut että oliko julmaa etten antanut kanaa heti lopettaa, mutta musta se ansaitsi mahdollisuuden ja kun oli kipulääkettäkin ettei tarvinnut kärsiä.
Antibioottikuuri aloitettu aamulla ja haavaspreit hommattu ja tipu voi olosuhteisiin nähden minusta hyvin. Syö, juo ja on pirteä touhuamaan siskonsa kanssa kun lattialle pääsevät jaloittelemaan. Tykkää vielä kyllä maata lämpölampun alla mutta aamusta on kyllä hiukan siirtynyt sivummalle lämmöstä. Alkaisiko lääkitys vaikuttaa.
Oli haastavaa ensin antaa lääke ruiskulla kun pyristeli niin vastaan ja eihän tuota voinut paljon puristella kun selkä noin huonossa kunnossa, laitoin pojan villasukanvarteen niin ei pystynyt siivillään räpistelemään niin sittenhän tuo onnistui. Illalla taas tapellaan lääkityksen kanssa.
Toivonpa että mamin kovanonnen poika selviää tästä
Mielenkiintoista sinänsä, että harakka tosiaankin noinkin kookkoon poikasen kimppuun käy. Selitys voisi olla sekin, että poikanen on ikäänkuin alistunut ja ei ole ollut ketään lajikumppania suojelemassa.
Varislinnuthan ovat yleisesti ottaen haaskansyöjiä, eivät niinkään saalistajia.
Esimerkiksi meidän pihapiirissä liikkuu untuvikoista lähtien, aina täysikasvuisiin kukkoihin, jotka häätävät aktiivisestikkin varislinnut pois. Untuvikoilla on meillä aina emot mukana ja silloin varislinnut saavat kyytiä.
Noista lintujen haavoista; minun kokemukseni mukaan niihin ei tulisi laittaa muuta kuin Desintania tai vastaavaa, siis tislattuun veteen sekoitettua alkoholia. Kaikenlainen haavojen "tukkeaminen" ehkäisee jopa tehokkaastikkin arpikudoksen muodostumista. Pahimpia lienevät juuri antibioottiset haavapulverit ja desinfioivat rasvat kuten mm Betadine. Näin kokemukseni perusteella ja ihan eläinlääkärin suosituksenakin. linnut kun suurimmalta osaltaan ovat pääasiassa saaliseläimiä ja niiden kudosten paraneminen on aivan huikean nopeaa.
Kalle kirjoitti: Näin kokemukseni perusteella ja ihan eläinlääkärin suosituksenakin. linnut kun suurimmalta osaltaan ovat pääasiassa saaliseläimiä ja niiden kudosten paraneminen on aivan huikean nopeaa.
Mie Pekko-paran muuskis russattuu päätä putsailin vain keitetyllä veellä.. HYVIN PARANI.. vaikka parin viikon ajan oli ihan sokeena...naputella piti ruokakuppikin kuin pikkupoikasille
Meillä myös harakka kävi vierailulla, ei olisi niin väliksi vaikkei enää tulisikaan...
Laitoin aamupäivällä kolme pariviikkoista tipua omaan ulkohäkkiinsä, jonka alareuna oli suojattu n. 30mm kanaverkolla. Illansuussa, kun kotiuduimme kaupasta, ihmettelin miksi yksi tipuista huutaa häkissä. Harakka lähti häkin viereltä ja huomasin, että se oli tappanut kaksi tipua. Toisesta oli syöty puolet ja toiselta nokittu vasta pää paljaaksi. Harakka olis siis saanut iskettyä tipun tainnoksiin tuosta verkon reiästä ja nokkinut tipua sitten sen, minkä oli ylettynyt. Eikä näillä raukoilla ole kyllä mitään itsesuojeluvaistoa, kun emo ei ole niitä opastamassa ja käskemässä.
Nyt on ulkoaitaus vahvistettu vielä myyräverkolla, jonka silmäkoko on puolen sentin luokkaa. Nyt ei kyllä enää harakka pääse apajille. Siellä se yksi tipu nyt sitten odottaa ensi viikolla kuoriutuvia tipuja kavereikseen...
Meillä kävi viime kesänä niin, että kanaemo kuoli ja siltä jäi yksi pieni untuvikko. Toinen emo ei tätä yksinäistä huolinut ja harakka tappoi sen . Tämän jälkeen laitoin kuolleen harakan kanalan katolle ja se auttoi. Kaksi päivää ne ihmettelivät kuollutta kaveria ja säksättivät hirveään ääneen. Loppukesänä ei harakoita pihalla näkynyt.
Eli jos jostain saa käsiinsä kuolleen harakan, kannattaa se vaikkapa pakastaa odottamaan käyttöä.
Mistä sinä sen kuolleen harakan sait?
Ammuit vai miten teilasit.
Meillä harakat vainosivat räystäspääskysiä, särkivät pesiä ja ryöstivät munat ja poikaset. Vaikka ne näyttävät niin repalehtavan lentotaitoisilta, ne ovat ihmeen ketteriä ja pystyvät varpaan varassa roikkumaan ja tekemään tihutöitä. Sattumalta keksin tähän keinon, aloin jo talvella syöttää variksia ulkona ja ne ryhtyivät pesimään tuossa lähimetsässä. Ei ole harakoilla tulemista lähimaille, ja varikset itse ovat niin kömpelöitä, etteivät pysty pääskysenpesille menemään.
Nyttemmin ovat lähimetsään tulleet pesimään korpit, vielä parempi. Harakoita eikä variksiakaan näy edes sattumoisin. Saattaisivat korpit tulla tipujani ja kanojani jahtaamaan, mutta koirat ovat huomanneet ne isot mustat liihottajat ja ajavat ne vauhdilla reviiriltään.