Luulisin.. jos olen yhtään oikein ymmärtänyt.. että ei se laske jo olevaa sukusiitos-%, mutta ei pahenna tilannetta niin nopeasti, kuin jos on vain yksi kukko. Jokaisella yksilöllähän on kuitenkin oma dna (tarkoitan tällä sitä, että ovat geneettisesti erilaisia), joten kolmen eri kukon jälkeläisissä on enemmän eri aineksia, kuin yhden kukon jälkeläisissä.
Esimerkiksi koiraroduissahan on väkisin sukusiitosta, mutta esim. jalostusohjeet nimenomaan rajoittavat tuota sukusiitosprosenttia. Jos kanojen osalta saman voi tehdä (siis ei tietysti taaksepäin, mutta eteen päin ajatellen) pitämällä useampaa kukkoa, minusta se on todella hyvä ja kannattava ajatus!
Ja tämähän siis nyt nimenomaan koskee säilyttäjiä tai muuten tiettyä rotua kasvattavaa. (Koska sekoituksilla ei vastaavaa ongelmaa niin helposti synny.)
Paras munia-rotu?
Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri
-
Pootsi
Tietysti paras olisi hankkia kaikki kukot aina toiselta tilalta. Onhan kaikki pienen kannan yksilöt sukua keskenään, mutta olisivat sitten ainakin kaukaisempaa sukua. Mutta sanottakoon, että jos mulla olis jotain maatiaisia säilytyksessä, niin en varmaankaan hakis joka vuosi uutta kukkoa. Vahvimman kukkotipun jättäminen pomoksi voisi tuottaa peräti terveempää jälkikasvua.
Meinasin tuossa sitä, että jos koko kannan sukusiitosprosentti on esimerkiksi 85, niin onko sillä kukkojen erisukuisuudesta huolehtimisella niin merkitystä. Tietääkseni tuota priosenttia ei laske mikään muu kuin ulkosiitos.
Meinasin tuossa sitä, että jos koko kannan sukusiitosprosentti on esimerkiksi 85, niin onko sillä kukkojen erisukuisuudesta huolehtimisella niin merkitystä. Tietääkseni tuota priosenttia ei laske mikään muu kuin ulkosiitos.
-
Mimmi
Niin, samantapaista vilkasta keskusteluahan on ollut aina aika ajoin.. Löytyy mm. topiceista Tyrnäväläinen kanta ja Maatiaiskantojen säilyttäminen/risteyttäminen..
Laitoin nyt taas kysymystä aiheesta MTT:lle. Kysymys koskee siis lähinnä säilytysohjelman tulevaisuutta siltä osin, säilytetäänkö kantoja erillisenä vai olisiko tulossa tutkimusta, jonka tulosten perusteella joitakin kantoja ihan virallisemminkin yhdistettäisiin..
Ja kerron heti, jos saan vastauksia..
Laitoin nyt taas kysymystä aiheesta MTT:lle. Kysymys koskee siis lähinnä säilytysohjelman tulevaisuutta siltä osin, säilytetäänkö kantoja erillisenä vai olisiko tulossa tutkimusta, jonka tulosten perusteella joitakin kantoja ihan virallisemminkin yhdistettäisiin..
Ja kerron heti, jos saan vastauksia..
-
Wilhelmina
Mä en ehdi nyt kommentoida kuin nopeasti. Palaan paremmalla ajalla.
Väitteet suomalaisen kanan suuresta sukusiitosprosentista ovat tuulesta temmattuja mielipiteitä, joille ei löydy tutkimuksellista perustaa. Kanojen heterotsygotiaa on tutkittu ja suomalaisen maatiaiskanan muuntelu on säilynyt erinomaisesti. Pienimmät heterotsygotia prosentit löytyvät hy-line ja tehomunija roduista, Suurin on villikanalla ja valikoimattomissa maatiaiskannoissa se on myös suuri.
Väitteille , että mtt:ssä on tutkijoilla arvostelukykyvyssä parantamista, kun eivät tajua maattareiden sukusiittoisuutta eivät kylläkään perustu mihinkään muuhun kuin tuulen tuomaan tietoon.
Palaan kun on enmmän aikaa... jatketaan asialinjalla ja toivottavasti myös tutkimustietoon perustuvilla väitteillä.
Väitteet suomalaisen kanan suuresta sukusiitosprosentista ovat tuulesta temmattuja mielipiteitä, joille ei löydy tutkimuksellista perustaa. Kanojen heterotsygotiaa on tutkittu ja suomalaisen maatiaiskanan muuntelu on säilynyt erinomaisesti. Pienimmät heterotsygotia prosentit löytyvät hy-line ja tehomunija roduista, Suurin on villikanalla ja valikoimattomissa maatiaiskannoissa se on myös suuri.
Väitteille , että mtt:ssä on tutkijoilla arvostelukykyvyssä parantamista, kun eivät tajua maattareiden sukusiittoisuutta eivät kylläkään perustu mihinkään muuhun kuin tuulen tuomaan tietoon.
Palaan kun on enmmän aikaa... jatketaan asialinjalla ja toivottavasti myös tutkimustietoon perustuvilla väitteillä.
-
Pootsi
Nyt kiinnostaisi tietää, että mitenkä vuosikymmeniä suljettuna ollut, muutamasta yksilöstä pelastettu kanta ei olisi sisäsiittoinen. Mutta kuten todettu, se ei välttämättä tarkoita sitä, että kanta olis jotenkin heikko.
Hybridien eli tehomunijoiden huippuominaisuudet muuten johtuu juuri heteroosista.
Itsestäni tuntuu, että mtt:ssä olis rahavaroissa parantamisen varaa. Tiedotteista löytyy mainintaa kaikenmaailman suunnitelmista ja aikomuksista, mutta moni on jäänyt toteutumatta.
Itse en jaksa enää väittää, että tietäisin kuinka kuuluisi toimia, kunhan auon päätäni.
Mitä tuo tahtoo sanoa, sukulinjasta? Jos tuossa on tutkittu esimerkiksi alholaisia, mitä se kertoo muiden kantojen tilasta? Onko tehty muita tutkimuksia?Nordgen -04: EU:n kesyn kanan biodiversiteettiprojektissa (AVIANDIV)
tutkittiin DNA-markkerein 52 kanapopulaation geneettistä
vaihtelua ja sukulaisuussuhteita. Mukana oli myös
suomalaisen maatiaiskanan tutkimusnäyte, joka sisälsi
otokset maatiaiskanan viidestä erillisestä sukulinjasta. DNAmarkkeriaineisto
osoitti, että suomalainen maatiaiskana on
geneettisesti vaihteleva ja rodulla on merkitystä lajitason
geneettisen monimuotoisuuden ylläpidossa.
Tuossa on kai virallinen kanta uuden veren hankkimiseen. Mitä sitten tehdään, jos parveen ja samalla koko kantaan kuuluu vain muutamia yksilöitä?nordgen feb-05:
Maatiaiskanan säilyttäjän eläimet voivat olla
lähisukulaisia. Kanalassa syntyvän uuden sukupolven
vanhempaispopulaatio on saattanut koostua puoli- tai
täyssisarista. Sukusiitoksen ei ole kuitenkaan raportoitu
aiheuttaneen selkeätä kantojen taantumista esimerkiksi
munantuotannossa. Koska sukulaiseläimillä on yhteisiä
esivanhempia, on niillä perimässään myös samoja
geenimuotoja. Eläingeenivarojen suojelun tavoite on
ylläpitää mahdollisimman laajaa geenikirjoa ja eläinten
elinvoimaisuutta; eläinten sukulaistuminen ei tue näitä
tavoitteita. Uuden eläinaineksen saanti maatiaiskanojen
kanalaan olisi siten ajoittain tarpeen.
Hybridien eli tehomunijoiden huippuominaisuudet muuten johtuu juuri heteroosista.
Itsestäni tuntuu, että mtt:ssä olis rahavaroissa parantamisen varaa. Tiedotteista löytyy mainintaa kaikenmaailman suunnitelmista ja aikomuksista, mutta moni on jäänyt toteutumatta.
Itse en jaksa enää väittää, että tietäisin kuinka kuuluisi toimia, kunhan auon päätäni.
-
Mimmi
Ööh, en nyt tiedä, kenen kommentteihin tuolla viittaat, mutta mä ainakin sotkin MTT:n tähän vain siksi, että olen ymmärtänyt, että sielläkin on joskus kaavailtu jotain geenitutkimusta maatiaiskannoista ja sitä kautta mahdollisia "virallisia" kantojen yhdistämisiä.. Että sitä vain sieltä kyselin, että mahtaisiko sellainen toteutua.. Ja jos ei, niin miks ei..Wilhelmina kirjoitti:Väitteille , että mtt:ssä on tutkijoilla arvostelukykyvyssä parantamista, kun eivät tajua maattareiden sukusiittoisuutta eivät kylläkään perustu mihinkään muuhun kuin tuulen tuomaan tietoon..
Jos nimittäin vaikka Alho ja Savitaipale yhdistettäisiin (kumpikin KAI ns. Seiskarin kantaa), niin heti hommaisin pari taipalelaista virkistämään verta!!
-
tiina
-
maunu_muori
hamkin sivustolta löytyy ainakin yhden elvytyksen osalta maininta että sisäsiittoisuus lienee syy siihen että kantaa oli tosi vaikee elvyttää... heh heh mää täällä just elvyttelen yhtä kääpiökuttua.. tai siis sen geeniperimää .. vitsit että tuli hienot kilit äsken.. siis aivan huiput.. pukki ja kuttu tietty..toivottavasti vaan menee tästä eteenpäin hyvin.. tää tapaus ei oo terve.. meinaan äiteen, mutta haluun ne geenit.. toinen lohko on ollut kertaalleen kuoliossa(tais olla mun syy) ja jonkinlainen kasvain on lavassa.. mutta muutoin hieno eläin...serkkunsa jo lopetettiin vuos sitten..mutta nyt risteytin sellaisen elikon kanssa, joka on tosi tervettä sukua ja ei mikään kääpiö..
-
Elviira
Olen samaa mieltä siitä ettei sisäsiittoisuutta tulisi kanoissa (eikä muissakaan elukoissa) suosia. Omat horniolaiset ainakin munivat kehnosti: neljältä kanalta tulee viikossa tällä hetkellä 7 munaa, parhaimmillaan on tullut 13. Ei mielestäni kovin kehuttava määrä. Yksi kanoista vaikuttaa olevan puolikukko (kannuksellinen), eikä muni ollenkaan.
"Verta" parantamaan olenkin hankkinut 2 alhonuorikkoa. Toivon että niistä tulisi innokkaita munijoita ja hautojia ja jälkeläisistä myös. Maatiaisia jälkeläisistä ainakin tulee, varmuudella
Toivon kyllä että horniolaisten kanta saataisiin elvytettyä niin että kanamaiset taipumukset munia ja hautoa palautuisivat, mutta en aio siihen osallistua itse. Kanat ovat meillä lemmikkeinä mutta myös munantuottajina ja haluan sitä ominaisuutta vaalia enemmän kuin puhdasta kanakantaa.
"Verta" parantamaan olenkin hankkinut 2 alhonuorikkoa. Toivon että niistä tulisi innokkaita munijoita ja hautojia ja jälkeläisistä myös. Maatiaisia jälkeläisistä ainakin tulee, varmuudella
Toivon kyllä että horniolaisten kanta saataisiin elvytettyä niin että kanamaiset taipumukset munia ja hautoa palautuisivat, mutta en aio siihen osallistua itse. Kanat ovat meillä lemmikkeinä mutta myös munantuottajina ja haluan sitä ominaisuutta vaalia enemmän kuin puhdasta kanakantaa.
-
maunu_muori
-
Pootsi
Mähän silloin käytin alhokukkoa horniolaiskanoille. Sain aikaiseksi yhden tytskyn, joka munintaikään tultuaan pyöräytti kuutisen munaa viikossa. Harmi vaan, että likka kuoli aika pian muninnan alettua, marekiksi mä sen olen tulkinnut. Mutta siis se horniolaisen parantaminen toisella kannalla on hyvä idea, tulee tuotteliaampia yksilöitä. Ja ehdottomasti se lopputulos on maatiainen eikä mikään risteytys, se on selvä.
-
Hakalan emäntä
-
Wilhelmina
Yleensä ei haittaa yhtään, että asun täällä periferiassa, mutta nyt olisin niin mielelläni painellut yliopiston kirjastoon ja syventynyt maatiaiskanan genetiikan tutkimuksiin. Periferiassa jouduin tyytymään netin antiin. Googlettamalla anti oli kohtuullisen niukka.
Maatiaiskanan ei ole koskaan ollut mikään leghornin vertainen munija. Ei edes silloin, kun se oli jokaisen torpan valtalaji, eikä siis mitenkään sisäsiitoksen degeneroima ( edes kenenkään mielikuvituksessa). Siksi maatiaiskana syrjäytyi munijarotujen vallatessa alaa. Maatiaisen heikohko muninta on siis geneettistä, eikä sitä pidä sotkea sisäsiitoksen aiheuttamaan degeneroitumiseen. Minusta tuntuu, että täällä ihmiset pitivät huonoa munintaa sisäsiittoisuuden aiheuttamana. Mitä olen lähteistä lukenut, on horniolainen ollut huono munimaan jo alkuperäisessä paikassaan.
Aiemmin puhuin tuolla heterotsygotiasta ja homostygotiasta. Korjaan oman virheeni, kun kukaan muu ei ole asiaa oikaissut. Hy-line ei tietenkään ole vahvasti homotsygoottinen,vaan sen takana olevat tiukat homotsygoottiset siistolinjat.
Mitä hetero- ja homotsygotia sitten tarkoittaa? Geenistössä on eri ominaisuuksia aiheuttavia geenejä. Näistä geeneistä on olemassa eri muotoja eri alleeleja, jotka saattavat aiheutta fenotyypissä tai genotyypissä eri ominaisuuksia kuten silmien väri, josta on ihmisellä esim sininen ja ruskea alleeli. Yksilö saa yhden alleelin isältään ja toisen emältään. Heterotsygootilla on eri alleeli isältä kuin emältä ja homotsygootilla on sama alleeli kummaltakin vanhemmalta. Tiukasti sukusiitetyissä populaatioissa homotsygoottien määrä luonnollisesti lisääntyy eli yksilö saa sekä emältä, että isältä saman alleelin ja heterotsygootteja on esim. vain 15% koko kannasta. Tiukasti sukusiitetyissä populaatiossa alleelien määrä vähenee sukupolvien määrän kasvaessa ja heterotsygoottien määrä samoin.
Maatiaiskanalla oli tehty tutkimus heterotsygotian määrästä perimässä. Tutkimuksen mukaan heterotsygoottien määrä oli suuri ( tarkkaa % en löytänyt), mutta Tiina Tuovisen arvion mukaan muuntelu eli eri alleelien määrä oli säilynyt erinomaisesti. Tämä viittaa siihen, että mitenkään tiukasti sukusiitetty suomalainen maatiaiskana ei ole. Tutkimuksesta en löytänyt mitä kantoja siinä oli käytetty, mutta ainakaan näissä maatiaiskannoissa ei voida pitää sukusiitosta mitenkään huolestuttavana. Joten teidän väittettä sukusiitoksen degeroimasta maatiaiskanasta ei tue ainakaan geneettinen tutkimus. (Voihan se yksi tietty kanta olla huono tämänkin suhteen)
Maatiaiskanan ei ole koskaan ollut mikään leghornin vertainen munija. Ei edes silloin, kun se oli jokaisen torpan valtalaji, eikä siis mitenkään sisäsiitoksen degeneroima ( edes kenenkään mielikuvituksessa). Siksi maatiaiskana syrjäytyi munijarotujen vallatessa alaa. Maatiaisen heikohko muninta on siis geneettistä, eikä sitä pidä sotkea sisäsiitoksen aiheuttamaan degeneroitumiseen. Minusta tuntuu, että täällä ihmiset pitivät huonoa munintaa sisäsiittoisuuden aiheuttamana. Mitä olen lähteistä lukenut, on horniolainen ollut huono munimaan jo alkuperäisessä paikassaan.
Aiemmin puhuin tuolla heterotsygotiasta ja homostygotiasta. Korjaan oman virheeni, kun kukaan muu ei ole asiaa oikaissut. Hy-line ei tietenkään ole vahvasti homotsygoottinen,vaan sen takana olevat tiukat homotsygoottiset siistolinjat.
Mitä hetero- ja homotsygotia sitten tarkoittaa? Geenistössä on eri ominaisuuksia aiheuttavia geenejä. Näistä geeneistä on olemassa eri muotoja eri alleeleja, jotka saattavat aiheutta fenotyypissä tai genotyypissä eri ominaisuuksia kuten silmien väri, josta on ihmisellä esim sininen ja ruskea alleeli. Yksilö saa yhden alleelin isältään ja toisen emältään. Heterotsygootilla on eri alleeli isältä kuin emältä ja homotsygootilla on sama alleeli kummaltakin vanhemmalta. Tiukasti sukusiitetyissä populaatioissa homotsygoottien määrä luonnollisesti lisääntyy eli yksilö saa sekä emältä, että isältä saman alleelin ja heterotsygootteja on esim. vain 15% koko kannasta. Tiukasti sukusiitetyissä populaatiossa alleelien määrä vähenee sukupolvien määrän kasvaessa ja heterotsygoottien määrä samoin.
Maatiaiskanalla oli tehty tutkimus heterotsygotian määrästä perimässä. Tutkimuksen mukaan heterotsygoottien määrä oli suuri ( tarkkaa % en löytänyt), mutta Tiina Tuovisen arvion mukaan muuntelu eli eri alleelien määrä oli säilynyt erinomaisesti. Tämä viittaa siihen, että mitenkään tiukasti sukusiitetty suomalainen maatiaiskana ei ole. Tutkimuksesta en löytänyt mitä kantoja siinä oli käytetty, mutta ainakaan näissä maatiaiskannoissa ei voida pitää sukusiitosta mitenkään huolestuttavana. Joten teidän väittettä sukusiitoksen degeroimasta maatiaiskanasta ei tue ainakaan geneettinen tutkimus. (Voihan se yksi tietty kanta olla huono tämänkin suhteen)
-
Wilhelmina
Haudontaan vaikutta geneettisten taipumusten lisäksi kanan viihtyvyys. Kun kana viihtyy, ilmenee haudontahalukkuutta niissä roduissa, joilla on taipumus tallella.
Meillä on ulkoisesti vanha ja räyskä navetta, mutta ilmeisesti kanat viihtyvät, kun saavat ulkoilla vapaasti ja syödä kotiruokaa eli meillä ei pussirehuja käytetä. Pelkästään talvella kanankalkki tulee pussista.
Meillä on ollut koko ajan, pimeintä talvea lukuunottamatta, hautovia kanoja. Nytkin on ainakin pari kanaa pesissä ja neljä kanaa sai juuri urakkansa päätökseen. Tipuja on parisenkymmentä. Nämä kääpiökochin/sussex-risteytykset ja puhtaat kääppärit ovat älyttömän kovia hautomaan. Nuo mun maatiaiset on vasta tipusia, että saas nähdä intoutuvatko yhtä hulluiksi hautomakoneiksi.
Meillä on ulkoisesti vanha ja räyskä navetta, mutta ilmeisesti kanat viihtyvät, kun saavat ulkoilla vapaasti ja syödä kotiruokaa eli meillä ei pussirehuja käytetä. Pelkästään talvella kanankalkki tulee pussista.
Meillä on ollut koko ajan, pimeintä talvea lukuunottamatta, hautovia kanoja. Nytkin on ainakin pari kanaa pesissä ja neljä kanaa sai juuri urakkansa päätökseen. Tipuja on parisenkymmentä. Nämä kääpiökochin/sussex-risteytykset ja puhtaat kääppärit ovat älyttömän kovia hautomaan. Nuo mun maatiaiset on vasta tipusia, että saas nähdä intoutuvatko yhtä hulluiksi hautomakoneiksi.
-
Wilhelmina
Pakko vielä palata yhteen terminologiseen asiaan. Sitten en piinaa enää teitä, ainakaan heti 
Jos kanaan halutaan tuoda jotakin uusia ominaisuuksia, on harhaanjohtavaa käyttää sanaa " elvyttää" vaan oikeastaan kyseessä on jalostaminen. Munanettiläiset haluavat siis jalostaa maatiaiskanakannasta tehokkaamman munantuottajan. Jalostaa, koska se ei ole ollut mikään huippu munija. Tämä Hämäläinen kanta pitäisi olla kohtuullinen munija, vähintään 0,7-0,8 munaa päivässä.
Musta kannattaa valita kanakanta omien mieltymysten mukaan tai yrittää itse jalostaa haluamansa. Jalostuksen ongelma on yleensä sen hitaus eli vuodessa tai parissa harvoin päästään haluttuihin tuloksiin. Siksi on paras valita jo olemassa olevista roduista esim. isa-Brown, jos haluaa munan per kana joka päivä ja risteyttää sitä sitten omien halujen mukaan vaikkapa niihin hautoviin, jos se sattuu kuulumaan omiin prioriteetteihin. Tosin haudonta ja tehomuninta ovat sitten toisensa poissulkevia, kun hautova kana ei oikein muni.
Jos kanaan halutaan tuoda jotakin uusia ominaisuuksia, on harhaanjohtavaa käyttää sanaa " elvyttää" vaan oikeastaan kyseessä on jalostaminen. Munanettiläiset haluavat siis jalostaa maatiaiskanakannasta tehokkaamman munantuottajan. Jalostaa, koska se ei ole ollut mikään huippu munija. Tämä Hämäläinen kanta pitäisi olla kohtuullinen munija, vähintään 0,7-0,8 munaa päivässä.
Musta kannattaa valita kanakanta omien mieltymysten mukaan tai yrittää itse jalostaa haluamansa. Jalostuksen ongelma on yleensä sen hitaus eli vuodessa tai parissa harvoin päästään haluttuihin tuloksiin. Siksi on paras valita jo olemassa olevista roduista esim. isa-Brown, jos haluaa munan per kana joka päivä
ja risteyttää sitä sitten omien halujen mukaan vaikkapa niihin hautoviin, jos se sattuu kuulumaan omiin prioriteetteihin. Tosin haudonta ja tehomuninta ovat sitten toisensa poissulkevia, kun hautova kana ei oikein muni.