Varvashöyhenet?

[Rusina]

Oliskin hyvä jos ne siitoskukot valittaisiin vasta useammasta täysikasvuisesta kukosta eikä vain yhtä kukkoa jo tipuna tai nuorena, jolloin eivät ole täysin kehittyneet. Silloin erottuis luonteet ja lerppuharjat ym. Ja mun mielestä olis hyvä, että ei käytettäisi vain yhtä kukkoa pitkään, vaan mieluummin vaikka useampaa veljestä, mutta jokaiselta pienempi jälkeläismäärä. Jos käytännössä pystyy pitämään isompaa kukkomäärää...

Kyllä ne sulkajalkakukot taitavat poikkeuksetta päätyä pataan (myös vähemmän innokkailla teurastajilla). Meiltä tosin lähti kaksi komeaa sulkajalkaa sekarotuparveen. Samoin sulkajalkatipuja on lähtenyt sekaparveen (tila ei riitä kaikkien teuraskasvatukseen, kun pitää olla tilaa myös säilytyskelpoisille yksilöille!).

Olisi tosi kiva nähdä kuvia eri kannoista siltä ajalta, kun niitä hyväksyttiin säilytykseen (ja vanhempia kuvia tietty kans). Voisi vertailla onko kanta pysynyt saman tyyppisenä, vai onko siinä tapahtunut ulkonäöllistä kehitystä johonkin suuntaan. Eri kannathan ovat olleet eri näköisiä jo säilytysohjelman alkaessa, eivätkä suinkaan "standardimaatiaiskanoja". Tämmöisiä kuvia ei vain taida kovin monelta munislaiselta löytyä???

[Suvianne]

Kun minä vuosi sitten hain Katajavuorelta Alhoja, niin oli varaa valita jo isoista kukoista.
Sainkin niin komean ja ihanan kukon!!
Mutta koska se päätyi karanneen jäniskoiran suihin, niin siihen ny sitte jäi tuo Alho-homma.

Sillä vaan, että kyllä se voi olla mahdollistakin, ttä pääsee valitseen kun menee hakeen ihan paikan päältä.

[Muusa]

Teurastuskortti
Mun parvesta on sulkajalkaiset kaikki lähteneet sekaparviin tai omana porukkanaan jollekin joka ei ole säilyttämisestä kiinnostunut (säännönvahvistavat poikkeukset ovat se Xausille hautomani tipue jossa oli yksi sulkajalkainen - en tiedä, mitä sille nyt kuuluu? Sekä ihan ekoissa kanoissamme ollut lievästi sulkajalkainen musta kana Lehdokki joka on päätynyt Minnimannille). Siksi en mielellään myykään siitosmunia kun en voi silloin tietää mitä niistä kuoriutuu ja mihin ne päätyvät.
Korvallisten koon ja värin ja muodon suhteen on minusta enempikin eroja eri kantojen välillä kuin että ne olisi yksilökohtainen poikkeama. Samaten muuten rakenteessa. Mutta kyllä itse koitan katsoa sulkajalkojen lisäksi muutakin olemusta että siitoseläimiksi päätyisivät justiin ne tyypillistä keskivertoa edustavat yksilöt. (Ja jos joku vaikka mun kanakuvissa huomaa jotain omituista jossain yksilössä niin siitä saa kyllä ihan vapaasti sanoa ).

gallia ymmärsinkö oikein ettei Ilonalla enää ole niitä kuvien perusteella alhon kantaan hyväksyttyjä kanoja lainkaan (onko kanoja ollenkaan, häntä en muista täällä muniksessa vähään aikaan nähneeni?) kun sanoit että sun Ruustinna on ainut niistä raumalaisista kantaanotetuista... paitsi sitten nää Röhkön tiput, mutta ne ei sitten kuulukaan säilytysohjelmaan?

Kuvat säilytysohjelman alusta tai vieläkin aikaisemmalta ajanjaksolta olisi kyllä kivoja nähdä mutta ennen digiaikaan ei kai kananpitäjät paljoa kuvailleet suojattejaan...?

[gallia]

Tälläinen luki säilyttäjäkeskustelussa: "Nyt tosta alkuperäisestä parvesta on kaikki jo pois (yksi on gallialla Eurassa), mutta heidän jälkeläisiään on parvessa."

[Xaus]

(säännönvahvistavat poikkeukset ovat se Xausille hautomani tipue jossa oli yksi sulkajalkainen - en tiedä, mitä sille nyt kuuluu? ).

Toissapäivänä juuri taskulampulla tiirailin mustien jalkoja ja ehkä tunnistin sen sulkajalan. Eli sulkia ei ole, mutta ehkä näin pari "tomuhiukkasta" jalassa. Ne kaksi mustaa on kuin 2 marjaa. Katsotaan, jos joku innostuu hautomaan, sitten eristän tämän sulkajalan toisen kukon kanssa, niin ei mene sulkajalkageenit eteenpäin.

[Röhkö]

.. paitsi sitten nää Röhkön tiput, mutta ne ei sitten kuulukaan säilytysohjelmaan?

Eivät kuulu säilytysohjelmaan eikä ole aikomuksia sinne suuntaan....

Puhdasta kantaa toivoin alunperin jos olisi vaan ollut ylipäätään "epävirallinen säilyttäjä" varsinaisen kananpidon ohella - vailla mitään byrokratian kiemuroita. Mutta eipä sillä käytännössä väliä ole, ovathan nuo sentään maatiaisia mikä riittää ihan hyvin meidän kotikanojen määritelmäksi. Tiedostan vaan etteivät ole täysiä alhoja enkä sellaisiksi niitä jatkossa nimitä. Ja tuskin lähtevät eteenpäin täältä mihinkään...

Ja vielä ei ole mahdotonta, että täällä palattaisiin puhtaaseen kantaan, kukkoja pitänee kuitenkin karsia jossain vaiheessa (en edes vielä tiedä kaikista kumpia ovat!). Ja siitä ekasta haudontayrityksestä kuoriutunut Katajavuoren alho on joukossa...

[Rusina]

Mulla ovat nuo kantakanat peräisin kahdesta eri paikasta ja kahden kukon jälkeläisiä. Kukot ovat kumpikin syntyneet kannan ensimmäisen säilyttäjän parvessa, myös "emolinja" on suht sama ja johtaa reilussa viidessä(?) vuodessa ensimmäisen säilyttäjän parveen. Silti kummankin kukon jälkeläiset on helppo erottaa tyypiltään toisistaan, niissä on selvä isäkukon "leima". Joten kyllä niitä yksilökohtaisia eroja löytyy, sukusiitos ei ole tehnyt porukasta vielä niin homogeenista ainakaan tässä kannassa.

Noista kuvista. Tuntuisi hullulta, jos säilytysohjelman laatijat eivät ole alkuaikoina kantoja kartoittaessaan myös kuvanneet niitä? Itse en ole tuommoisia kuvia päässyt näkemään, onko joku muu nähnyt sellaisia jossain??? Että oisko olemassa????

[Suvianne]

Vielä päpätän tänne vaikken säilytäkkään.
Kun ärsyttää tuo sukusiitoshöpötys maatiaisilla.
Esim joka koirarodussa ilmenee rotupoikkeavuuksia, on pitkäkarvasta sakemannia ja vaalea silmäistä dobberia ja jne jne
Ei sitä silti mietitä rotujen yhdistämistä...
Ainahan on huonompia yksilöitä, jotka ei todellakaan ole lajin parasta edustusta.
Väri/karva/pään muoto/hammas/kulmaus ja vaikka mitä virheitä ja puutteita.

Olisi aika outoa jos maatiaiskanat olisivat jokainen täydellisiä yksilöitä???

Ja kun rupeaa säilyttäjksi, niin kuuluuko tietopakettiin "rotumääritelmä" ja ohjeet??
Jos näin on, niin oletan jokaisen niitä noudattavan.
Ja Oletan näin kunnes joku oikeasti jää kiinni sulkajalkojen tai lurppahelttojen tai jonkun muun suosimisesta.

Minusta se on vähän loukkaavaa säilyttäjiä kohtaan, että puhutaan siihen malliin kuin olisi yleistä, että vääränlaiset maatiaiset vaan saa jatkaa sukua.

Nämä taitaa kaikki olla vain olettamuksia ja mutu-tunnetta.
Vai voiko joku nyt ja tässä nimetä yhden säilyttäjän joka ei noudata tervettä järkeä valitessaan tipuja jatkamaan parvea?????
Jos joku nimeää, sitten uskon, että tätä tapahtuu.

[lautapihti]

Niin,olishan se hyvä kun sais jonkin selvyyden sulkajalka asiaan,jotenkin vain tuntuu että jos pitää suurennuslasin kanssa ruveta kattomaan
pikkutipujen jalkoja että löytyiskö joku karva, niin mun kohdalla tulee harkittavaksi uudelleen säilyttäjä ohjelmassa mukana oleminen.
Tottakai jos aikuisilla kanoilla tai kukoilla on selkeästi jotain sulkaan tai karvoihin viittaavaa ne laitetaan pataan,niitä en edes antaisi eteenpäin. ainakaan sellaiselle joka ei ymmärrä asian vakavuutta

[Suvianne]

Ehkä se menee niin, että se joka jaksaa ja haluaa kattoo suurennuslasilla ja muut vähän suurpiirteisemmin?
Mutta idea onb että niitä ei suosittas tai annettas lisääntyä??
Sillooinhan tämä menis minusta ihan tyydyttävästi.
Esim, koirani sai sertin vaaleilla silmillään, kun se oli niin neliömäinen ja lihaksikas ja komea. Tuomari vain sanoi mnulle, että huolehdi, että rouvan silmät on sitten tummat!!!

[Rusina]

Ei tosiaan voida edellyttää että jokainen tiiraisi tipujen varpaita silmät sikkaralla! Lautapihdin ilmajokisetkin ovat semmoista sukua, että vaara kinttukarvoihin on melko minimaalinen. Mulla niistä voi tulla tuossa YHDESSÄ sukulinjassa ongelma (samoin kuin Muusalla on ollut) jos ei ole tarkkana. Siks mun on parempi olla tarkkana heti alussa, niin on toiveita saada höytyvät häipymään. Varsinkin kun myyn mielelläni tipuja pois jo pieninä.

Tuon yhden sukulinjani kanojen siitosmunien myynnistä en ole oikein innostunut noiden sulkajalkojen takia. Tai ainakin ostajan täytyy varautua niihin. Muun sukuisten munia uskaltaisin kyllä myydä levollisin mielin .

[Muusa]

Ja kun rupeaa säilyttäjksi, niin kuuluuko tietopakettiin "rotumääritelmä" ja ohjeet??
Jos näin on, niin oletan jokaisen niitä noudattavan.

Toki Tässä kiinnostuneille muutamia poimintoja itse 2007 liittyessäni saamistani papereista:

Otteita lehdykäisestä "maatiaiskanan säilytysohjelma - tähän tiedotteeseen on kerätty käytännön ohjeita alkaen rekisteröitymisestä"
"Maatiaiskanan säilytysohjelmaan liittyvien kanankasvattajien tulee lisätä eläinainesta säilyttäen niiden geeniperimän monimuotoisuus kuitenkin välttäen eri kanakantojen enempää risteyttämistä."
"Lisääminen ei säilytysohjelmassa ole itsetarkoitus, tavoitteena on saada mahdollisimman puhdasta maatiaiskana-ainesta myös myyntiin."
"Poikastuottajan tulee hankkiutua eroon määrittelemättömästä kana-aineksesta, eikä sitä saa myydä eloon."
"Säilyttäjätilan tulee pyrkiä hankkiutumaan eroon määrittelemättömästä kana-aineksesta."
"Mahdollisimman vähän valintaa värin tai minkään muun ominaisuuden mukaan."
"Määrittelemättömät kannat pyrittävä tarkastamaan ja tarpeen vaatiessa karsimaan."

Otteita lehdykäisestä "Maatiaiskanan säilytysohjelman tiedoitteissa 1998-1999 julkaistuja ohjeita" (Tarja Niemelä)
"Jotta tulevilla ihmissukupolvillakin olisi samat geeniainesvarat käytettävissä kuin nyt, emme pääsääntöisesti saisi suosia tai hylkiä mitään eläinten ominaisuutta. Sana 'pääsääntöisesti' sisältää varauksen, että selvästi epäpuhtaat tai sairaat yksilöt saa poistaa. Poikastuotantoa harjoittavien tilojen tulee jättää seuraavan kauden siitoseläimiksi edustava 'läpileikkaus' eläimistä. Omien mieltymysten ei saisi antaa vaikuttaa valintapäätöksiin ulkoisten ominaisuuksien kuten höyhenpeitteen ja jalkojen värin, eläimen koon tai kehonmuodon suhteen. Poikkeuksen pääsäännöstä muodostavat myös kukot, mutta tästä aiheesta enemmän ensi tiedotteessa.* Harmaita, 'kovasimenharmaita' jalkoja pidetään yhtenä ehdottomana maatiaiskanan tuntomerkkinä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että jalkojen väri vaihtelee riippuen höyhenpeitteen väristä, joten älkää karsiko eläimiä jalkojen värin perusteella. Sen sijaan sellaiset yksilöt, joilla on höyheniä jaloissa, joko kunnon tupsut tai rivi höyheniä jalan etupuolella, ovat merkki korkstekanojen vaikutuksesta. Nämä yksilöt eivät saisi jatkaa sukua. Yksilönä niillä sinänsä on elämisen oikeus, mutta eri karsinassa."

*) Jos joku onnistuu löytämään tämän lainauksessa lupaillun ohjeen siitoskukkojen valinnasta niin mielelläni lukisin?

Ihan samaa mieltä olen kuin Rusina että ei tietenkään voida velvoittaa säilyttäjiä tutkimaan tipuja suurennuslasilla mutta mikäli sulkajalkaongelmaa on niin minustakin tehokkain karsinta siihen on olla mahdollisimman tarkka. Mutta jos sulkajalkaisia ei ole alkuunkaan niin ihan turhahan sillon on suurennuslasilla syynäillä!

gallia ok sitten ymmärsin vaan väärin, ettei niitä jälkeläisiäkään olisi.

[Suvianne]

Minusta tuossa on jo hyvin ohjetta.

Onko olemassa myös muuten tarkempaa.

Niinku pyrstön mallia ja ruumiin kokoa harjaa jne.
Minäkin jo erotan Alhon aika hyvin, joten sillä on omasta mielestäni selkee tyyppi.
Onko tätä tyyppiä kuvattu minnekkään.

[maatiaiskukko]

*) Jos joku onnistuu löytämään tämän lainauksessa lupaillun ohjeen siitoskukkojen valinnasta niin mielelläni lukisin?

Olisko se tuo Tiedote 2-2007 mainittu juttu otsikolla Kukonvaihdon tärkeydestä ?

Linkki tiedotteeseen 2-2007

[Muusa]

Olisko se tuo Tiedote 2-2007 mainittu juttu otsikolla Kukonvaihdon tärkeydestä ?

Linkki tiedotteeseen 2-2007

Hyvä juttu tuokin ja selkeästi selitetty miten sukusiitoksen haittavaikutuksia voi välttää ristiinparituksella mutta tuossakaan ei kukkojen valintakriteereitä sen tarkemmin käsitelty.

Suvianne lainaamassani lehdykäisessä on kantoja kuvailtu mutta lähinnä kerrottu kunkin kannan syntyhistoriasta, ulkomuodosta mainitaan vain värit.