Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

yleistä jutustelua

Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko

Vastaa Viestiin
rilla

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja rilla »

Totta tuo mitä kerroit,Suvianne.

No,mä olen onneksi välttyny vihaisilta kukoilta. Mut meillä ainaki rokit,nimenomaan kanat,on aika inhottavia toisille kanoille.
Aikuista rokkikukkoa mulla ei ole hetkiin ollu. Nyt on Onni kasvamassa.

Onninkin vikana on se,että se nyt myöhäisteininä ei keksi mitään muuta ajankulua,kun kanojen polkemisen.
Siitä syystä asuu tällähetkellä kahden marans-teinin kanssa poikamiehinä.

Alhoja mulla ei ole koskaan ollu. Tyrnäväläisiä on ja ne on ollu ihan ok.
Mut huomasin kyllä,kun mulla on kahdesta eripaikasta noi tyrnäväläiskanat. Siitosmunina tulleet.
Nää myöhemmin tulleet on paljon vilkkaampia,värikkäämpiä ja kovia hautomaan.

Noi mun alkuperäiset on ehkä pikkasen isompia,mustavalkoisia ja valkomustia. Niillä on tosi kauniit silmät!
Mutta nää ei ollenkaan intoile hautomisella.
Ovat rauhallisempia ja ehkä vähän taustalla pysytteleviä. Väistävät johtajakanaa.

Mutta kukoistahan nyt oli kysymys.

Yhtäkaikki mä en ala kukkoja sylitellä. Mä annan niiden tulla lähelle jos ne haluaa. Mut en tarpeettomasti ota kiinni tai syliin. :smt024
Suvianne

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Suvianne »

Minä en ainakaan sylittele :smt005
Ei mitään kiinnostusta silitellä kanoja. Seuraan ennemmin terassilta niiden luonnolista elämää. Kissat on silittelyä varten...
pingu

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja pingu »

Ei ainakaan mun alhot ole hulluja :tongue3: :tongue3: En ollut tuollaisesta maineesta tiennytkään, onneksi, olisi ehkä jäänyt kanat ottamatta. Ilmeisesti tuossa porukassa on sattunut suunnilleen palikat kohdalleen joka
yksilöllä, kun ei ketään kiusata, eikä kukot tappele keskenään. Joskus tietty joku kosahtaa toiselle jostain, mutta niinhän kai kuuluukin, kun se on sitten sillä ohi, eikä jatku. Kanoilla toisinaan tapahtuu välienselvittelyjä, mutta ne liittyvät poikkeuksetta tipuaikaan, eli silloin on hermo pinnemmassa kuin normaalisti.
Kesällä, kun kanoja oli vähemmän, isot pojat olivat pikkukukoille selvästi tikkusempia, tietysti arvelivat, jotta nuita ei muuten osille päästetä... :smt025 nyt kun parvi on suurempi, rauha on maassa. Uusien kanojen parveen tulokin sujui aika kivuttomasti, siellä taaplaavat jo seassa kuin aina olisivat olleet.
Suvianne

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Suvianne »

Oot ollu muniksessa niin vähän aikaa :) Kyllä on Alhoja ihan täälläki hulluksi haukuttu :D
Maatikko

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Maatikko »

Suvianne kirjoitti:Minä en ainakaan sylittele :smt005
Ei mitään kiinnostusta silitellä kanoja. Seuraan ennemmin terassilta niiden luonnolista elämää. Kissat on silittelyä varten...
Miten ne saa estettyä :smt050 jos vähän pysähdyn kanalapuuhissa, heti ollaan tillottamassa silmiin että "mamma ota syliin". Yleensä kaksi kanaa jonottamassa. Mutta kukot ei, yleensä. Joskus ollut sylikukko ja siitä kyllä tuli vihainen. Mutta nää kanat :shock: Ehkä mäkin mieluummin sylittelisin kissoja jos sellaisia saisin ottaa. Mutta pakkohan näitä on syliin ottaa kun tahtovat.
Suvianne

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Suvianne »

:smt005 no taiat olla kanakuiskaaja...
Mun kanat ei kyllä yritäkkään.

Ovat kuiteski niin kesyjä, että saan munat ronkkia alta ja vaikka joku nuorikko nmiitten päältä nokkis, ei sekään mua haittaa.

Minä seurailen touhuja aina etäältä, se varmaan tekee, ettei kukaan kesyynny syliin.

Nuilla mun toukilla saisin takuulla ne tekeen mitä vaan, mutta nekin heitän vain ovesta sisään :D

Ehkä vihaisen kukon omistajan pitää alkaa kasvattaa toukkia?? Niitä kun tarjoaa, niin kaikki on parasta kaveria...
naibunuuni

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja naibunuuni »

Kyllä mäkin näitä mussuja sylittelen vähäväliä :-"
Ja vaikka muutama kaakku on kesyyntynytkin sylittelyillä ja namutteluilla niin en sillä todellakaan tarkoittanut, ettäkö normaalisti olisin kanoja päivittäin pakolla pitämässä sylissä :smt002

Ja vihaista kukkoa en meillä voisi ihan jo lastenkaan takia pitää.
Olen vain ollut onnellinen kun olen muutaman yksilön saanut kesyyntymään (ei niinkään vihaisuudesta vaan arkuudesta) kun meillä suurin osa kanoista ja kukoista on jotain jännempää rotua tai sitten vastaavasti jotakin jännempää väriä.
Eli semmoisia joita ei yhtä helpolla sitten löydäkkään/ saakkaan korvatuksi jos pölkylle menee pistämään.
Ja kun puhun sylittelystä noin yleensä niin tarkoitan sillä sitä, että kana/kukko istuu sylissä ihan pakottamatta ja siinä sitten rapsutellaan/jutustellaan ja namustellaan.

Meillä pidän erittäinkin tärkeänä sitä, että kaikki kanat ja kukot on kilttejä/ voin luottaa siihen, että kun nuo 2 ja 3 vuotiaat tuola pihalla temmeltää niin ei ole kukko yhtäkkiä kimpussa.
Muutenkin on ilmiö meilläpäin semmoinen, että kun minä esim menen kanalaan niin avaan kanojen tiloista eteiseen oven ja istahdan siinä tuolilleni ja otan milloin mitkäkin herkut esiin niin on kanat jo heti sylissä.
Ei mun siinä sitten tarvi todellakaan pakolla mennä ketään syliin napsimaan ku ne päinvastoin änkee koko lauma, yhtäkään yksilöä lukuunottamatta, polville ja syliin/ tuolin käsinojille ja reunoille kiehnaamaan ja siinä sitten jakelen namusia ja vaihdan päivän kuulumisia (kutsukoot hulluksi ken tahtoo mutta mukavasti on hermoterapiana toiminut )
Ja vaikka ilman namusiakin tuonne menisin niin on kaikki siinä viekussa heti rapsutuksien perään ja syliin pomppimassa.
Ihan tavallista on esim se, että kun vesiautomaatteja kyykyssä putsatessani kanat tulee viekkuun ja eka rapsuttelen yhtä ja sitten toista niin on tämä ensimmäinen rapsuttelun kohde änkemässä kovasti jo väliin kun haluaa lisää rapsutuksia :smt040

Kaikki kasvattaa tietenkin kaakkunsa omalla tavallaan mutta itse olen hirmuisasti tykännyt siitä, että meillä kanat tykkää ihan omatoimisesti tulla syykkyyn vaikka koisimaan tai esim kesällä riippumatossa/baadenbaadenissa loikoilessa tulevat kainaloon paapiloimaan :smt057
Ja hirmuisasti ovat nämä meidän kanaset tykänneet "jutustella" myös. Jos vaikka riippumatossa lehteä olen lueskellut niin on aina seuraan liittynyt kana jos toinenkin, ihan itse ja omatahtoisesti, ja siinä sitten kaakatelleet tyytyväisinä.

Oon myös huomannu sen, että kanan alta tulevat tiput on alussa paljon varovaisempia kuin koneessa haudotut jotka on alusta asti todella käsikesyjä ja ihmisiä pelkäämättömiä.
Tietenkin siksi, että konehaudotut ovat heti ensisilmäyksellä tottuneet ihmiseen.
Ne jotka taasen on kanan alta kuoriutunu on sitten mammansa ja muiden esimerkillä oppinu, että ihmistä ei tarvitse pelätä ja, että ihan hyvin voi kädestä tulla namusia hakemaan.
Nytkin tuola on useampi hautoja ja tipujakin on monella ja oon taas saanu seurata kuinka alussa moni kanan alta kuoriutunut tipu on arkana huutanut mammaa hätiin kun olen kanalaan tullut ja sitten jo parin viikon ikäisinä pomppivat kyykistyessä polville istumaan ja namusia kerjäämään.

Omat persoonansahan kullakin on mutta uskon vakaasti esimerkin voimaan.
Saahan sitä koiranpennustakin vihaisen jos sen väärin kasvattaa. Sakemanneja oon sen parinkymmenen vuoden ajan omistanut/kasvatellut ja muutenkin haukkupiireissä tullut kaikenlaista puuhailtua ja ihan heti en semmoista tapausta muista jossa pentu ois ollu vihanen jo uuteen kotiin tullessaan.. Kyllä siinä on sillä kasvatuksella aina ollut suuri tekeminen.
Niitä yksilöitä sitten löytyy muutama jotka voi muita enemmän pentuna (yleensä urospuoliset) rajoja testailla mutta oikeanlaisella ohjaamisella ja rajojen asetuksella nuokin oppivat kelpo yksilöiksi.

Mutta tosiaan niin mä pidän sitä hirveen mukavana kun kanat tulee innoissaan tervehtimään ja tykkäävät tulla syliin tai viekkuun hengailemaan :smt050
On tuola semmoisiakin yksilöitä jotka tykkää orrelta pyrähtää olkapäälle istumaan ja siinä sitten pihatöitä tehdessä kököttävät ja jutustelevat (niin ja en ole niitä siihen olkapäähäni missään nimessä pakottanut/sitonut kiinni heheh!)
awokoch

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja awokoch »

.
Tässä meidän Mimosan tyyli hoitaa ja käsitellä kukkoja. :smt054 :smt054 :smt054
Rauhallisesti, mutta päättäväisesti.

https://www.youtube.com/watch?v=0V7EAJwOqIA

https://www.youtube.com/watch?v=FMHWKMdf2qs

https://www.youtube.com/watch?v=bNvKoh6MBWA
naibunuuni

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja naibunuuni »

Ihania videoita! :smt055
Nuki

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Nuki »

Tässä ketjussa on tullut muutamaan otteeseen kerrottua mun vihaisesta Salmari-kukosta, jonka mun kaveri pelasti kirveshoidolta. Salmari asui kaverilla toisen kukon kaverina, kunnes Vili nyt viikko sitten piti sairauden takia lopettaa.
Kaveri kyseli multa seuralaista ja vein sinne vanhan Hilkka-hybridin jota mun pääkukko jostain syystä koko ajan polki vaikkei mummoraasu taida ees munia enää.
Nyt sai Hilkka rauhan huomaavaisen kukon hoivissa (Salmari on aina ollut tosi kiltti kanoille ja tipuille), ja mikä uskomattominta, Salmarista tuli kiltti!!! Kukko on nyt parivuotias ja oman kanan saatuaan lopetti hyökkäilyb, antaa silitellä ja sylitellä.
Oon itse menossa käymään kaverilla huomenna, todella mielenkiintoista nähdä onko se yhtä leppoisa mullekin vai kantaako yhä kaunaa muinaisista välienselvittely-yrityksistä.
Aika uskomaton juttu kyllä.
Ada

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Ada »

Mulla on kaikki alhot käsiteltäviä, muutama on lähdössä karkuun syliin ottaessa. Kaikki olen totuttanut siihen että saan halutessani räplätä ja tarkastaa ne läpi. Kukko on nuori, alle 5 kuukautta vanha, ja ainakin toistaiseksi mielettömän hyvä kukko kaikin puolin. Antaa käsitellä, vaikka ei siitä niin välitäkkään, ei pelkää ihmistä, mut osaa väistää kuitenkin. Kukko myös hyvin vahtii kanoja, ja pitää koko aika huolta ettei kukaan eksy porukasta, jättijauhomadotkin jätti syömättä tänään, nosti vaan nokalla ilmaan ja tiputti niin että kanat pääs syömään. :P
Avatar
Aleksandra
kalkkuna
Viestit: 1165
Liittynyt: 22 Kesä 2011, 21:30
Paikkakunta: Vihti

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Aleksandra »

Meilllä on pidetty kukkojen kanssa sellaista linjaa, että kukot väistävät ihmistä eikä päinvastoin. Ainakin tähän asti ovat aina väistäneet. Kukon tehtävä on pitää huolta kanoistaan, joten kohtelemme kanoja rauhallisesti siten, ettei kukko koe ihmisten olevan kanoilleen uhka. Lisäksi olemme pitäneet huolen siitä, ettei yksikään ihminen kieu meidän kukoille. Munat kerään mielelläni siten (en tosin aina), että kukolla on muuta puuhaa, eli herkkuja tai ulkoilua. Ettei minua pidetä munarosvona. :smt005 Hyvin on pärjätty! Kokemusta on nyt neljästä alhokukosta ja kaikki ovat olleet mitä parhaimman luonteisia.

Käsikesyjä meidän kahdessa alhoparvessa on vain yksi kana. Alvin-kukko antoi nuorempana ottaa syliin ja kantaa jos oli tarvis, mutta enää se ei siihen suostu. Alvin on muuten minun ihana sydänkäpyseni. Se on nuoresta asti tarjoillut herkkupaloja ja kauranjyviä myös minulle eikä vain kanoilleen. :smt054
kairankorva

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja kairankorva »

Jaahas, meillä ovat tähän asti maailman kilteimmät Kyllikki- ja Unto-jättikochinkukot tulleet murkkuikään (6kk pian täynnä). Tipi-Tii-kanan selkä on kurainen, eli polkeminen on alkanut. Mutta kukot ovat muutamana päivänä hyökänneet päälle kun olen mennyt aamulla ruokkimaan. Tähän asti ovat kujerrelleet jaloissa. Ovat meillä kuoriutuneet ja olleet hyvin kesyjä alusta lähtien. Kyllikki varsinkin. Mitäs nyt tehtävissä, Kyllikki on melkein kalkkunan kokoinen. Sylittelenkö vai komennanko sitä? Kirvestä olisi kurja käyttää näille pojille. Tasaantuvatko lie tuosta jos kyseessä on aikuistumiseen liittyvä hormonipyrähdys? Valitettavasti kummallakin on vain yksi kana hoideltavaksi, varmasti liian vähän töitä. Kukot ovat kuoriutuneet yhtä aikaa ja tulleet hienosti toimeen tähän asti, mutta nyt on Kyllikki ruvennut myös Untoa komentamaan.
rilla

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja rilla »

Tietysti parasta olisi jos ei huomiois kukkojen uhoa yhtään mitenkään!

En enää tiedä mitä mieltä pitäis olla,mut minusta sylittely ainakin tuossa tilanteessa lisää uhoa.
Mä olen sitä mieltä,et kerran vihainen,aina arvaamaton.

Mutta mielipiteitä on varmaan paljon erilaisiakin. :smt003

Yhä edelleen minusta ainakin väkisin sylittely on kukon reviirin uhkaamista. Silloin jos kokee uhkaksi omalle alueelleen,niin keljuttaahan se.
Kyllä meilläkin kukot ja kanat,osa niistä,tulee ihan liki ja osaa hyppää syliin ja jopa olkapäälle. Mut se on aina heidän oma valinta.

Poikasesta asti kun tottuu,niin asia on tietenkin vähän,en mä nyt tiiä.
Mut kyllähän ihmislapsetkin hakee isompina sitä omaa tilaa. Jos kukot ja kanat inhimillistää,niin myös ongelmat muuttuu toisenlaisiksi.

Toivottavasti kukaan ei nytten tästä taas napsahda mitenkään.
Mut kukko on kuitenkin eläin,vailla täysin yhteistä kieltä ihmisen kanssa. Ja kai se niin pitäs olla,että tätä suhdetta pomottais se ihminen.
Kukon vastuu kanoistaan ja parvestaan on uhkia täynnä. Koskaan ei tiedä,milloin tulee se haastaja jolle ei pärjää ja omia perintötekijöitä kuitenkin pitäis saada tuleville sukupolville. Rankka jobi!

Ei minusta ihme,jos vähän käy kuumana. Mut yleensä kuitekin ihmiset jätetään rauhaan,jos suhde on oikea. :smt024
Kananenn

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Kananenn »

Ihan oma kokemus, kukko tuli päälle, pakenin kävellen takaperin, kompastuin ,kaaduin, ja, lonkka ja ranne murtui.Nyt lähes puolen vuoden, kahden lonkkaleikkauksen, ja käden ,joka ei toimi, jälkeen sanoisin, että kirvesterapiaa kukolle, joka yhtään osoittaa noita merkkejä. Tämä oli nuori tyrnis, ehti olla meillä pari kuukautta, ja se ärhäkkyys oli alusta alkaen.
Vastaa Viestiin