mihin viirutiput kuolee?

[Jarski]

Meikäläänen on kans viime viikolla keräänny viirun raatoja useampia. Kuoriutumisprosentti oli tosi hyvä. 19 munasta kaksi ei kuoriutunut. Aluksi meinasin tappaa vahingossa melkein kaikki kun ne kasteli ittensä vedessä. Laitoin nopeasti takaisin hautomakoneeseen kuivumaan. Siitä ne virkosi uudestaan ja näytti pari päivää hyvältä, mutta sitten niitä vain löytyi kuolleena laatikosta joka päivä. Kastumaan ne eivät enää päässeet. Osalla oli just samaa niskan vääntelyä. En tiedä sitten oliko mulla liian kuuma laatikossa että tuli nestevajausta vai mikä tuli. Ainoastaan kaksi jäi henkiin. Ne on kyllä pirteitä ja kasvaa pikkuhiljaa. Ekat viiruhaudonnat mulla, näköjään kaipaa vielä vähän opettelua.

[kuukernuppi]

Jarski: mulle kävi sama joskus kalkkunoiden kanssa ja ne muutaman päivän näytti jo paremmalta mutta olivatkin saaneet keuhkokuumeen muutaman sain pelastettua syöttämällä väkisin lasten nestemäistä antibioottia...
Kannattaa pikkuisten kanssa olla varovainen noiden vitamiinien suhteen, minä sain tapettua kananpoikaset ADE-liuoksella kun saivat siitä seleenimyrkytyksen..Oli hyvin pitkälti samat oireet kuin noilla viirutipuilla.

[mirri]

Sama mulla kävi mielessä, että vaikka tiput kuivuivat, niin sairastuivat silti. Tipuina ovat todella herkkiä, ja kastumista pitä koittaa välttää kaikin keinoin!!
Mulla on tiput tooosi paksulla hiekka patjalla, se imee kaikki kosteuden. Ja juomakuppi niin pieni että saan olla jatkuvasti täyttämässä. Olenkin opettanut ne heti kun vaan mahdollista marsun juomapullolle.
Jostain olen kuullut että viiruja ei kannataisi hautoa syksyllä. Kun ei ole niiden normaali lisääntymis aika, ja kun ovat niin herkkiä kylmälle.

[Rusina]

Viiriäistipuista mulla ei ole kokemusta, mutta herkistä peltopyynpojista kyllä. Niitä tuppasi kans helposti kuolemaan tuossa untuvikkovaiheessa. Kokeneelta kasvattajalta sain vinkin, että niillä kannattaa käyttää alkuvaiheessa antibioottia juomavedessä, niin kuolleisuus laskee huomattavasti. Eläinlääkäri kirjoitti niille sitten Terramycin-jauhetta. Se tehosi. Nykyisten kasvattajien käytännöistä en tiedä, vieläkö tekevät samoin. Samainen kasvattaja oli sitä mieltä että peltopyynpojat eivät saa tarpeeksi eläinproteiinia tehdasrehuista ja neuvoi syöttämään muurahaisenmunia ja kalojen "ötökkäruokia". Kuinkahan paljon viirut eroavat peltopyistä tuossa suhteessa...
"Riistalintujen tarhaus"-kirjassa ei viiriäisiä pidetä sen herkempinä kasvattaa kuin peltopyitäkään. Poikaskuolemia aiheuttaa sen mukaan lähinnä kokkidioosi (johon auttaa siis tuo antibiootti). Kirjassa ruokintaan suositellaan kananpoikien rehuja. Ota näistä nyt sitten selvää .

ADE-vitamiinin käyttömäärät ovat tosi pieniä, mun purkissa muistaakseni 2ml/10 aikuista kanaa/viikko. Tipuille voi olla melko vaikea annostella!!! .

[sisu65]

Ushva eivät ole sukua keskenään nuo Mimmin ja minun viiriäiset, ainakaan minun tietääkseeni.

[Jarski]

Joo ne saattoi saada jonkun keuhkokuumeen siitä kastumisesta. En tosiaan voinu käsittää, että ne kastelee ittensä siinä voirasian kannessa missä oli vielä kiviä päällä. Ja olin pois paikalta varmaan jonkun 5min. Kuivat oli olosuhteet muuten, pyyhkeen päällä. Mä laitan ainakin seuraavan satsin vasta ens keväällä koneeseen. Muninta taukokin alkoi kun vähensi rehun määrää. Täytyy kyllä vielä kehua tuota täysautomaattista hautomakonetta. Toimii kuin junan vessa.

[Ushva]

Nämä eivät ole kastelleet itseään eikä ole hyppivää sorttia kumpikaan porukka olleet joten eivät ole voineet loukata päätään kattoon (joka on sitäpaitsi aika korkealla eikä ole lasia vaan verkkoa).
Taas on kaksi nuupallaan, mutta kaatumisoireita ei ole näilläkään.
Uskon itse että tuo kokkidioosi olis todennäköisin selitys mikä näitä kaataa. Ehkä näillä syksypoikasilla on heikko vastustuskyky?
Olosuhteista olen yrittänyt tehdä niin optimaaliset kuin mahdollista ja ruokinnasta myös, joten kyllä se vähän syö naista kun nämä nyt näyttää järkiään kuukahtelevan.
Taitaa olla nämä viiriäiset kuten ankatkin muiden ihmisten juttu kuin mun.

[Mimmi]

No mulla kyllä kans noi viiriäiset vastustaa kaikist eniten.. Sitten kun niitä saa elolle ja munimaan, niin esim. loppukesällä mulla löytyi kolme yksilöä (eri aikoina siis) kuolleena munintaan, eli että oli tullut perä ulos ja siihen kuolleet.. Blääh! On ne aika herkkiä kaikelle mun mielestä..

[mirri]

Tossa viiruissa on se ruokinta, muninta aikakana. Pikkupunahelttaa, ja kerta viikossa munitusrehua. Tuppaa se munan koko kasvamaan aika hervottomaksi pienelle linnulle. Mahdollisimman paljon vaan jotain vihreää, ja niitä jauhomatoja...
Mulla on viirut ollu kanojen ohella niitä helpoimpia. Nyt niitä sitten pötkähtelee jo vanhuuttaan.

[Suvianne]

Minulla on nyt kesällä ollut monta "pesuetta" nuita viiruja, kun panin niitä paistiksikin.
Mun kokemuksella,
Viiriäiset ovat herkkiä. Ja niissä on, ehkä sisäsiittosuudesta ja jalostuksesta johtuen suuri kuolonprosentti. Lasken siihen mukaan munaan kuolevat ja heti alussa.
Minä olen löytäny munistakin sellasia joilla on ihan vammoja. kuten aivot kasvanu pää nulkopuolelle!!!??
Tämän takia, minä karsin pois heti heikot, enkä anna lisääntyä. Kun kukot kasvaa ja tappelee, otan aina sen joka kiekuu ekana ja jolla on ihan ehjä höyhenys.
Muut laitan pataan.

Minulla on ollut 85 hautomaprosentti nykyään ja olen ollu tyytyväinen.
Poikasista minulla kuolee yleensä aina pari, kolmen päivän sisällä.
Yleisin vamma mikä minun tipuilla on, on sellanen ihmeellinen niskan jäykkyys. Pää kenottaa eri tavoin ja kun se kävelee, niin pää ei tee sitä nytkyttävää liikettä.
Lopetan ne nykyään heti, koska tipu kuolee vaikka tekis mitä. Se vaan kuolee hitaasti...

Olen jostain lukenu, että tuo pään taipuminen taakse ja tasapainohäiriä voi johtua epäonnistuneesta kuoriutumisesta. esim tipu on ollu pikkusen hidas ja vähän kuivunu kuoreen jne.
Minun neuvo on, että viiruja ei yritettäs pelastaa kuoriutuessaan. Parempi olisi jatkaa sukua vain parhailla.
Minulla on raaka sääntö nykyään itselläni.
Kun kuoriutuminen alkaa. Tiput saa olla koneessa 30 tuntia. En edes auo konetta. Sitten aukaisen ja otan tiput talteen ja kaikki loput munat tapan nopeasti.
Tämä on minusta ollut hyvä ratkaisu. Ja omasta mielestäni minulla on nyt hyvä ja terve kanta. Siinä on kahdesta eri paikasta tipuja.
Ensi kesäksi olisi kiva saada jo jostain kolmannesta munia sekaan!!

[Villans]

Nyt alkaa mennä hermo noihin tipuihin, ei pysy elossa ei sitten millään

Ensimmäisille kahdelle kävi samoin kuin mitä muutkin ovat täällä kirjoittaneet, että päät kääntyivät oudosti selän päälle ja sen jälkeen kuolivat. Niiden jälkeen ei pitkään aikaan mitään kuoriutunutkaan (oli liian kuivaa hautomossa). Nyt taas muutama päivä sitten kuoriutui yksi joka kuoli samana päivänä (taisi paleltua tai jopa hukkua, koska oli hautomossa ja olin juuri ennen kuoriutumista kastellut myös pohjalla olevaa pyyhettä, että sitä kosteutta varmasti olisi ja sen pyyhkeen päältä löytyi kuolleena, luultavasti siis paleltui koska oli viileimmässä nurkassa kosteassa, olisi pitänyt vain nostaa se pois heti sieltä...).
Perjantaina kuoriutui taas ja otin sen terraarion jopa keittiön pöydälle, että voin saletisti tarkkailla sitä koko aika. Se vaikuttikin todella elinvoimaiselta, rääkyi vähän väliä kurkku suorana ja kun kävi antamassa ruokaa niin hiljeni. Tälle syötin nyt viinirypälettä ja banaania ja pohjalla oli murskattua punahelttaakin, se ei vain näyttänyt kelpaavan vaan rypäleet maistui.
Tänään oltiin päivä pois ja kotona oli ihmeen hiljaista palatessa. Sehän oli ihan nuutuneena vakiopesässään pyyhkeen alla lämpölampun luona. Otin syliin ja tarjosin taas viinirypälettä ja nakkasi siihen kiinni, mutta pian sen jälkeen alkoi haukkoa henkeä ja veti viimoiset henkoset siinä kädellä...
Eli huoh, mikähän tuollakin nyt oli Aamulla oli vielä normaali pirteä itsensä ja kuuden tunnin jälkeen on jo raato.
Toivon oikeastaan, että olisi kiinni jostakin linnun alikehittyneisyydestä, mutta mitenkäs siihenkään voi vaikuttaa muuten kuin karsia heikot pois.
Lisäksi aika moni muna ei edes hedelmöity, onko silloin enemmän vikaa kukossa vai kanassa vai jossakin itse haudonnassa?
On nämä vain vaikeita. Olisi kiva saada edes joku tirppa elämään pidempään kuin muutamia päiviä...

[Rusina]

Musta on alkanut tuntua, että viirutipujen ongelmat johtuvat suurimmaksi osaksi haudonta-ajan olosuhteista ja perinnöllisyydestä. Vaikka tipujen olosuhteet eka päivinä muuten ovat samanlaiset, niin joissakin haudontaerissä tuntuvat "kaikki" kupsahtavan ja toisessa mennä porskuttavat pirteinä. Liian matala haudontalämpö näyttää kostautuvan tipukuolemina jo ennen kuoriutumista. Kovin sukusiittoista porukkaa en enää edes yrittäisi haudottaa, vaan katsoisin että kukko olisi reippaasti eri sukua. Jos munat hedelmöittyvät huonosti, niin vaihtaisin kukkoa. Nuorella kukolla vika voi kyllä olla vielä "kehittymättömässä tekniikassa" jos polkeminen ei tuota tulosta .

Viinirypäle ja banaani taitavat olla turhan laihaa ravintoa viirutipulle, lähinnä veden korvikkeita. Koita Villans seuraaville tipuille keitettyä munankeltuaista, sen pitäisi maistua! Valkuaistakin voi antaa, mutta silloin on pikku riski mahavaivoihin.
Kai emojen ruokinta on ok? Sekin vaikuttaa tipujen elinvoimaan.

[siimis]

Mulla on nyt jokunen viiriäishaudonta takana, eikä mulla vaan ole mitään tuollaisia ongelmia ollut Ostomunilla ja myöhemmin näistä kuoriutuneista tipuista kasvaneiden omien lintujen munilla olen hautonut. Prosentit ei olleet aluksi kummoisia, oli vähän vastoinkäymisiä (kuten poika 2v kävi vääntelemässä termostaattia...) mutta kyllä lähes kaikki mitkä kuoriutui, myös kasvoivat ihan mallikkaasti isoksi. Ainoat kuolleet oli myöhään kuoriutuneita, joilla oli jalkaongelmia - ne lopetin ja sitten pari raukkaa, jotka kokivat tapaturmaisen kuoleman Ruokana tipuilla on ollut keitetty kananmunankeltuainen + kaurajauho sekä 2-3 päivän iästä alkaen hienonnettu pikkupunaheltta. Minustakin viinirypäle ja banaani ei oikeen kuulosta viiriäisen ruualta, eihän ne mitään papukaijoja ole kumminkaan. Varmasti ei niissä proteiini riitä viiriäisen nopeaan kasvuun.

[Rusina]

Meilläkään ei ole ollut tuota kaulan vääntelyä. Aluksi meni jokunen tipu kun kastuivat, mutta nykyään eivät enää pysty "uimaan". Joitakin semmoisia tipuja on ollut, jotka painelevat piipaten edestakaisin eivätkä tajua syödä vaikka muut vieressä näyttävät mallia. Niistä ei tule eläjiä, mutta ne erottaa nykyään jo ihan pieninä kun näkee oireet. Jalkaongelmia meillä ei ole onneksi ollut ollenkaan. * Koputtaa puupäätä *

[Mimmi]

Mä sain joskus Suomen Rehulta ohjeen, että viiriäistipuille paras rehu olis Iso Punaheltta I noin kolmen viikon ikäiseksi, sitten Pikku-Punaheltta ja sitten kun alkavat munimaan, 50/50 Pikku- ja Munitus Punahelttaa. Kasvatin yhden satsin tuolla Iso ykkösellä, mutta kun en huomannut eroa Pikku-Punahelttaa, olen siirtynyt siihen, kun sen menekki on itsellä muutenkin isompaa. Mutta jos joku haluaa testata..

Mulla on viiriäisten osalta ollut lähinnä haudonnassa ongelmia, jotka kyllä taitaa johtua koneesta ja tästä mökistä. Vaan tiput, jotka on kuoriutuneet ovat kyllä olleet terveitä ja reippaita - kunnes ovat joutuneet kissan suuhun tai jotain muuta yhtä traagista. Mulla oli taas yks päivä kissat harventaneet viiruparvea, kun riikinkukot olivat ystävällisesti vapaana tallissa lentäessään avanneet viiruhäkin salvan niin, että ovi oli sitten auki.