Tyrnäväläinen kanta
Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko
MTT taitaa olla oikea taho. Jossakin tiedotteessa joskus sanottiin, että tarkoitus olis tutkia josko jotkut kannat kannattaisi yhdistää, tästä ei vaan ole kuulunut mitään. Ymmärtääkseni siellä olis halua kaikennäköiseen tutkimiseen, mutta rahat on loppu. Tai niin, sittenhän oikea painostuksen kohde on niistä varoista päättävä sakki, ministeriö tai joku.
Vertailu tehdään ihan geeniperimästä, ulkonäön perusteella varmaan kaikki maattarit olis samaa kantaa.
Parvesta karsiutuu haitallisia ominaisuuksia pois kun se on kauan suljettuna. Eli sen puoleen tyrnäväläisille tuskin tapahtuu mitään kamalaa taantumaa yhtäkkiä. Mutta korkean sukusiitosasteen sakki saattaa esimerkiksi reagoida joukkokuolemalla uuteen kemikaaliin tai sairauteen. Lisäksi mutaatiot tulee herkästi näkyviin, niistä suurin osa on haitallisia.
Jos joku kanta on sukusiitoksen vuoksi tosi huonona, sitä voi elvyttää käyttämällä yhdelle sukupolvelle jonkun sukulaiskannan urosta. Lisäksi monta urosta jätetään henkiin ja lisääntymään
Vertailu tehdään ihan geeniperimästä, ulkonäön perusteella varmaan kaikki maattarit olis samaa kantaa.
Parvesta karsiutuu haitallisia ominaisuuksia pois kun se on kauan suljettuna. Eli sen puoleen tyrnäväläisille tuskin tapahtuu mitään kamalaa taantumaa yhtäkkiä. Mutta korkean sukusiitosasteen sakki saattaa esimerkiksi reagoida joukkokuolemalla uuteen kemikaaliin tai sairauteen. Lisäksi mutaatiot tulee herkästi näkyviin, niistä suurin osa on haitallisia.
Jos joku kanta on sukusiitoksen vuoksi tosi huonona, sitä voi elvyttää käyttämällä yhdelle sukupolvelle jonkun sukulaiskannan urosta. Lisäksi monta urosta jätetään henkiin ja lisääntymään
Kiitti vaan ja taas olen vähän viisaampi :mrgreen:
Nonii nyt päästiinkin kannan potentiaalisesta degeneroitumisesta rodunjalostukseen
Tuota, eihän niitä haitallisia ominaisuuksia itsellään karsiudu jos niitä ei karsi? Mä näkisin ennemmin että ne mutaatiot tosiaan tulee herkemmin näkyviin, joku niistä voi toki olla hyväkin Elän käsityksessä jonka mukaan joka eläinlaji keskenään lisääntyessään pyrkii muuttumaan kohti alkumuotoa. Onhan esim. hyvä munantuottokyky ja broiskun nopea kasvu ja tuhdit rintafileet sun muut ihmisen kannalta hyödylliset ominaisuudet jalostusvalinnan tulosta. Siinä mielessä en myöskään ymmärrä käsitystä jonka mukaan maatiaiskanoissa ei saisi suorittaa minkäänlaista valintaa. Eihän tässä nyt mitään bankivakanoja haluta Eiköhän kautta aikojen suomalainen talonpoika, tai paremmin ehkä -tytär ole plokannut parvesta pois ne jotka eivät viitsi munia, vilistävät aina metsään, nokkivat toisia jne. Voidaanko tätä sitten pitää varsinaisena jalostuksena mutta ainakin huonojen yksilöiden karsintana ja se pitää imo olla maattareillakin ihan sallittua ja jopa toivottavaa!Pootsi kirjoitti: Parvesta karsiutuu haitallisia ominaisuuksia pois kun se on kauan suljettuna... Lisäksi mutaatiot tulee herkästi näkyviin, niistä suurin osa on haitallisia.
Nonii nyt päästiinkin kannan potentiaalisesta degeneroitumisesta rodunjalostukseen
Meidän pitäisi järjestää siipikarja-aiheinen koulutus, jonne yritettäisiin houkutella Alkulan Esa kertomaan maatiaisista. Esa on käsittääkseni elvyttänyt Alhojen maatiaskannan ihan muutamasta yksilöstä siihen mitä se on tänäpäivänä. Kuukernupin kanssa kuunneltiin aikaisemmassa koulutuksessa ihan huuli pyöreänä Esan selvityksiä Mies on aivan uskomaton! Luokittelisin hänet lähes guruksi...
Muusa, tarkoitin tässä haitallisilla ominaisuuksilla geenivirheitä. Sukusiitos lisää homotsygotiaa, joka saa nämä virheet ilmenemään yksilössä. Valinta ei suosi tällaista yksilöä, joten ominaisuudet karsiutuvat jatkosta. Sekin on mahdollista, että vain parin sukupolven mittaisen sisäsiitoksen jälkeen sakki on elinkelvotonta. Maatiaisten kohdalla tiettykin kyse on tuosta ekasta vaihtoehdosta, koska niitä vielä on olemassa.
Maatiaisia on niin vähän, että jalostamisesta puhuminen on vähän aikaista. Se tuppaa olemaan niin, että eläimet kehittyvät kohti kulloinkin sopivinta muotoa, kana on Suomessa majaillessaan muuttunut pieneksi, vaatimattomaksi ja kestäväksi. Ihan takuulla parvesta on napattu huonot yksilöt pois, mutta uskon silti olosuhteiden olleen se suurin valitsija. Valinnassa vahvistetaan toisia ominaisuuksia ja jätetään toiset huomioimatta. Tänäpäivänä arvostetaan tuotanto-ominaisuuksia ja harrastajille luonne on tärkeä, mutta olisiko rauhallisena munia tykittävä, teollista ruokaa ja lämmintä pitopaikkaa vaativa kana enää maatiaiskana.
Mun mielestäni maatiaisten joukosta ei saisi karsia muita kuin selkeästi sairaita yksilöitä. Eri asia on sitten kun maattareiden lukumäärä on moninkertaistunut.
Ja säilytystyö on nimenomaan säilyttämistä, sukusiitos ja valinta ovat molemmat jalostusmenetelmiä.
Mut olis kyllä tosi mielenkiintoista nähdä, että mitä joku taitava jalostaja saisikaan maatiaisesta aikaiseksi. :D Miksei joku voisi alkaa jo nyt väsätä jotain maatiaisjalostetta, mutta maatiaisen jalostaminen noin enemmissä määrin olis minusta ihan kökkö juttu.
Mä olen nähnyt Alkulaa vain telkkarissa ja lehdissä, onhan se aika
Tosi hienoa Mimmi! :D
(Saakohan tästä mitään tolkkua...Olen juonut varmaan litran kahvia ja nukuttaa ihan kauheasti.
Maatiaisia on niin vähän, että jalostamisesta puhuminen on vähän aikaista. Se tuppaa olemaan niin, että eläimet kehittyvät kohti kulloinkin sopivinta muotoa, kana on Suomessa majaillessaan muuttunut pieneksi, vaatimattomaksi ja kestäväksi. Ihan takuulla parvesta on napattu huonot yksilöt pois, mutta uskon silti olosuhteiden olleen se suurin valitsija. Valinnassa vahvistetaan toisia ominaisuuksia ja jätetään toiset huomioimatta. Tänäpäivänä arvostetaan tuotanto-ominaisuuksia ja harrastajille luonne on tärkeä, mutta olisiko rauhallisena munia tykittävä, teollista ruokaa ja lämmintä pitopaikkaa vaativa kana enää maatiaiskana.
Mun mielestäni maatiaisten joukosta ei saisi karsia muita kuin selkeästi sairaita yksilöitä. Eri asia on sitten kun maattareiden lukumäärä on moninkertaistunut.
Ja säilytystyö on nimenomaan säilyttämistä, sukusiitos ja valinta ovat molemmat jalostusmenetelmiä.
Mut olis kyllä tosi mielenkiintoista nähdä, että mitä joku taitava jalostaja saisikaan maatiaisesta aikaiseksi. :D Miksei joku voisi alkaa jo nyt väsätä jotain maatiaisjalostetta, mutta maatiaisen jalostaminen noin enemmissä määrin olis minusta ihan kökkö juttu.
Mä olen nähnyt Alkulaa vain telkkarissa ja lehdissä, onhan se aika
Tosi hienoa Mimmi! :D
(Saakohan tästä mitään tolkkua...Olen juonut varmaan litran kahvia ja nukuttaa ihan kauheasti.
Saa tolkkua ja viisaita juttelet :DPootsi kirjoitti: (Saakohan tästä mitään tolkkua...Olen juonut varmaan litran kahvia ja nukuttaa ihan kauheasti.
Mä lähinnä tarkoitin tuolla jalostuskritiikillä sitä, että jos säilyttämisen nimissä pidetään sukua jatkamassa selvästi negatiivisia ominaisuuksia omaavia yksilöitä, niin ei siitä kyllä hyödy kukaan eikä mikään
Jos Alhoja oli vain muutama yksilö, ristetyettiinkö niitä vaan suunnitelmallisesti (tai tarkemmin suunnittelematta) keskenään vai tuotiinko kantaan uutta verta?
Enivei, mua kyllä nää tyrnäväläiset kiinnostaa kyllä, olkoonkin sitten vaikka niitä piikkiöläisiä nekin kun ainakin Hakalan Emännän kuvien perusteella näyttää tosi kivoille!
Muistelisin, että kaikki kanat säästettiin ja kukot saivat selvittää itse jatkajansa. Jos oikein ymmärsin, niin Hyvinkäällä nuoret kukot laitettiin kaikki samaan tilaan (ilman kanoja) ja seurattiin tilanteen kehitystä. Sitten valittiin vahvimmat miehet jatkamaan sukua ja niille annettiin oma haaremi.
Siitä, otettiinko kantaan uutta verta jostain, ei minulla ole tietoa.
Siitä, otettiinko kantaan uutta verta jostain, ei minulla ole tietoa.
- HiltaHelikopteri
- kukkoilija
- Viestit: 4452
- Liittynyt: 01 Marras 2005, 17:58
- Paikkakunta: Vantaa
Höh…eikös se maattarihistoriikki mene niin, että alholaisten “isä” on Pentti Alho (Kärkölä)---saanut kolme kanaa+kukon tädiltään Luopioisista. Ja Esa Alkula (MTT, Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää) on pelastanut paremminkin ne horniolaiset siltä Anna-Liisa Koivuselta (Vammalan Hornio)---saanut kuusi kanaa+kaksi kukkoa…kanaemo kirjoitti:Esa on käsittääkseni elvyttänyt Alhojen maatiaskannan ihan muutamasta yksilöstä siihen mitä se on tänäpäivänä.
Kanarodut
Kyllä se tuo Hilta mielestäni on oikeassa. Kyllä Kärköläläinen Pentti Alho on nimensä saanut Itä-suomalaisen punaisen historiaan. Alho on todellakin se, joka ensimmäisenä perehtyi nimenomaan yhteen kantaan eikä suorittanut sanottavasti valintoja eläinten suhteen.
No nämä maatiaiskannat todellakin tahtovat jossain historiansa vaiheessa kietoutua yhteen, niin olettaisin Tyrnäväläisenkin kohdalla olevan. Horniolainen, Hämeen musta, Piikkiöläinen jne lienevät sitä lähinnä.
Samahan tuon Alhon kannankin kanssa, Seiskarilainen, Savitaipaleen kana ja Itä-Suomen punainen lienevät vain eriytyneen tietylle seudulle.
Maatiaiskanahan on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ollut puhtaasti kotitarvekana.
Muuten mielenkiintoinen juttu tuo Anna-Liisa Koivusen kanahomma, vuosikymmenet sama kanta, tiettävästi uutta verta ei sinne hankittu. Kanat elelivät todellakin kuin "pellossa", munivat minne sattui ja emäntä sitten vain etsiskeli munia mistä sattui löytämään, todellista luomutuotantoa.
Viimeisinä vuosina kanat kuulemma majailivat emännän tuvassakin.
No itse asiassa tuo meidän otsikkommekin on hieman väärä näin maatiaisen suhteen kun todellakaan ei ole kyse kanarodusta vaan eriytyneistä kanakannoista, joilla vuosikymmenten myötä sitten on tullut jo eroavaisuuksiakin mm värit, munan koko, hautomishalut jne.
Itse pitäisin tärkeimpänä ominaisuutena tuota hautomishalukkuutta. Kanaemo opettaa poikasiaan kone ei vieläkään edes nykytekniikalla siihen pysty. Emojen kautta tapahtuva lisääntyminen on kaikenlisäksi kasvattajalle todella helppoa.
No nämä maatiaiskannat todellakin tahtovat jossain historiansa vaiheessa kietoutua yhteen, niin olettaisin Tyrnäväläisenkin kohdalla olevan. Horniolainen, Hämeen musta, Piikkiöläinen jne lienevät sitä lähinnä.
Samahan tuon Alhon kannankin kanssa, Seiskarilainen, Savitaipaleen kana ja Itä-Suomen punainen lienevät vain eriytyneen tietylle seudulle.
Maatiaiskanahan on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ollut puhtaasti kotitarvekana.
Muuten mielenkiintoinen juttu tuo Anna-Liisa Koivusen kanahomma, vuosikymmenet sama kanta, tiettävästi uutta verta ei sinne hankittu. Kanat elelivät todellakin kuin "pellossa", munivat minne sattui ja emäntä sitten vain etsiskeli munia mistä sattui löytämään, todellista luomutuotantoa.
Viimeisinä vuosina kanat kuulemma majailivat emännän tuvassakin.
No itse asiassa tuo meidän otsikkommekin on hieman väärä näin maatiaisen suhteen kun todellakaan ei ole kyse kanarodusta vaan eriytyneistä kanakannoista, joilla vuosikymmenten myötä sitten on tullut jo eroavaisuuksiakin mm värit, munan koko, hautomishalut jne.
Itse pitäisin tärkeimpänä ominaisuutena tuota hautomishalukkuutta. Kanaemo opettaa poikasiaan kone ei vieläkään edes nykytekniikalla siihen pysty. Emojen kautta tapahtuva lisääntyminen on kaikenlisäksi kasvattajalle todella helppoa.