Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

[Mimi30]

Mä oon päättänyt meidän "Lulu"-silkkikukon kanssa että hän meille jää ja saa olla vaikka onkin hieman arvaamaton tömpsähtelijä. Vieraiden kimppuun kävis yleensä epäiröimättä, muuta laitan sen vain toiseen tarhaan tai otan syliin siks aikaa jos tulee vaik vieraita lapsia. Lulu on selkeesti vain epävarma ja "varmun vuoksi"pitää karkoittaa pelottava uusi "tunkeilija". Mun kimppuun se harvemmin käy ellei ole jotain liehumekkoa päällä, tietää että tulen vain ruokkii niitä jne ja jos jalkoihin tömpsähtää niin tuuppasen sitä vain kauemmas. Pikkunaarmua pahempaa jälkeä tuo tuskin sais aikaiseks ellei nyt naamaa laita ihan eteen. Oon aika varma myös että vanhempana saa edes hiukan itsevarmuutta ettei tarvitse jokaista vieresta pelätä niin kovin. Nyt koitan suhtautua siihen vähän välinpitämättömästi vain..
ai niin ja Lulu ei kans tule sukua jatkamaan..mulle riittää nyt nää kiukuttelijat kun Hemmonkin sai laittaa pois..Hemmon tuuria oli että pääsi toiseen kotiin luonteestaan huolimatta ja ostajan siitä tietäen..
kirjoitusvirheitä mutta menkööt nyt..

[Nuki]

Onneks kukkokin on tosiaan aika pieni eläin, kuten joku täällä jo aiemmin totesi. Ei Hempan uusi omistajakaan oo kiukkuista silkkipalloa hirveesti osannut pelätä Lulukin on, ainakin näin aikuisen näkökulmasta, enemmänkin hupaisa uhossaan. Vitsi kun kukoiltakin sais pallit pois yhtä helposti kuin vaikka kissoilta, mulla olis varmaan 15 kukkoa saman tien...

[Suvianne]

Hyviä pointteja, Suvianne! Nyt kun oikein alan miettiä asiaa, niin Salmari alkoi muuttua vihaiseksi kun kukot alkoivat vähenemään!

Tuo on varmasti yksi hyvä pointti!! Joku kukko on sellanen, että haluaa olla yksin, mutta varsinkin isossa tilassa ja pihalla vapaana olevat kukot tykkää parven reunalla vaeltavista pikkukukoista (lue:alempiarvoisia)

Jussikin on ottanut mun veljespojat ihan parvenvartijoiksi
Ne saa rauhassa kulkea parven reunamilla ja osallistuvat vartiointiin. Kyllä se jakaa vastuuta.
Itse tykkään siitä, että nuoremmat kukot paimentavat nuorikkojen parvea.

(jouduin korjaamaan joka toisen parveksi, väkisin kirjoitan lauma Ja yritän kirjottaa parvi kun sen opin joltakin jota se lauma ärsytti
Vaan ompa lujassa, vaikka hyvin tiedän kanojen elävän parvessa

[kochin-fani]

Murrosikainen kukko kuvittelee olevansa "kuningas" ja hyokkailee milloin mihinkin.

Minkä ikäiselle kukolle tuo murrosikä yleensä tulee? (kyselen jottei vaan tule sitten joskus lopetettua "vihaista" kukkoa, jolla on ollut murkkuikä )

[Nuki]

Mun Salmarilla oireilu alkoi jotain 5-6 kk:n ikäisenä, mutta en siis tiedä onko murkkuilua vai muuta murhetta. Herra on nyt 7-8 kk ja vahvasti haliterapiassa, jos siitä vielä kukko sukeutuis.

[Mimi30]

Nuki:OT mut jos Hemmon uus omistaja joskus jaksaa ottaa kuvia kiukkupussista niin niitä olis tosi hauska nähdä! Sillä oli kyllä tautisen hyvä tuuri kun ei joutunutkaan pölkylle..

[Pia]

Nuki, miten kuvailit Salmarin muuttumisen, niin siinä voi olla selitys! Kaikki kukot eivät ole luonnostaan "suuria johtajia", vaan jakavat mielummin vastuun muiden kanssa. Ehkä ressukka on stressaantunut isosta vastuusta? Olisko mahdollista kokeilla miten Salmari käyttäytisi rajatussa tilassaa pienessä laumassa, eli vähän kanoja ja ulkoisia ärsykkeitä? Jos se rauhoittaa, niin sitten se on vain stressiä. Näin pähkäilisin... Tsemppiä

Meidän risteytyskukot olivat murrosiässä 4kk => . Nyt ikää 5,5kk.

Araucana kukko tuli meille n. 8 kk ikäisenä kanalauman herraksi, siinä iässä amismeininki kesti muutaman kuukauden.

[Nuki]

Hahaa, haliterapia alkaa purra herra Äkäpussiin! Salmari ei oo enää viikkoihin hyökkinyt mua päin kuin erikoistilanteissa (kun otin Aatoksen kiinni ja se huusi kauhusta, kun pelastin Esmen Salmarin ei-toivotulta lähentelyltä ja kun ilmaannuin kanalaan prätkätakissa -jostain syystä Salmari ja Karpo vihaavat prätkävaatteita kiihkeästi), ja silloinkin tyytyi vain valehyökkäyksiin. Jaa, kävi se kerran kintuille, kun tulin kanalaan pillifarkuissa ja korkosaappaissa, oli vissiin sitä mieltä että oli tyylirike ja so last season!
Salmari ei myöskään enää hyöki raivona vieraiden päälle vaan seurailee tilannetta. En mä sitä silti valvomatta jätä, varsinkin lapsivieraille olis varmasti kamala järkytys saada noin iso kukko päälle. Nyt se antaa mun ottaa kanoja ja kalkkuvauvoja syliin vaikka ne vähän vastustelisikin, riittää kun mä näytän syliteltävää Salmarille ja vakuuttelen, että kaikki on okei. Se on aika huolehtivainen kukko, kun kalkkuvauvat oli vielä piskuisia ja päästin ne ekan kerran muiden sekaan, Salmari seisoi hievahtamatta paikallaan ja antoi vaavien nokkia pöperöä nokkapielistään. Samoin se vahti huolestuneena pikkukalkkuja kun siirtelin niitä ja ne kiljuivat. Kyllä siitä on kiva kukko tulossa!

[kochin-fani]

Sain tänään meidän Volmari-kultsun syliin (orrelta ), kukkeli oli siinä ihan mukisematta. Ja maiskutteli välillä tyytyväisen näköisenä suutaan kun silittelin selästä ja niskasta Voishan siitäkin tulla ihan sylikukko, kun syö kädestäkin jne.

[Nuki]

Just joo, mulla oli tälle päivälle tilattu Salmarille kirvesterapia kun se alkoi taas hyökkäillä. Eilen se pirulainen oli kuitenkin tosi kiltti eikä suostunut hyökkimään tai nokkimaan vaikka kuinka ojentelin kättä kohti. Katseli vaan pää kallellaan ja väisti kauniisti, tarjoili kanoille herkkuja ja kuherteli uuden rakkaansa Aamun kanssa. En mä VOINUT viedä sitä pölkylle! Lopettajaksi lupautunut tuttu oli kuitenkin yllättävän päättäväinen, sanoi ettei sen luonne tosta parane ja suostui jatkoaikaan viikonloppuun asti. Karmeeta, nyt mä vaan toivon että se kävis kunnolla kimppuun perjantaina, muuten mulla ei oo sydäntä pistää sitä pois.
Ja sit mä taas kuukauden päästä kuitenkin vaivaan sitä tuttua kun kukko tulee taas silmille...

[ellikki]

Meidän Taunolle tepsi kainoloterapia viime kesänä. Tauno ahisteli silloin minua, hyppeli päälle, ja pomppi tasajalkaa, vaikka katsoin vain verkon takaa.
Häkissä otin sen kainaloon pari kertaa saman päivän aikana ja näyttelin maailmaa sieltä muutaman kierroksen ajan. Tauno on siitä lähtien väistellyt minua, eikä ole uhitellut yhtään.
Olisiko ollut osittain nuoruuden intoa, joka kertautui ja kertautui ja .... kunnes sitten lannistettiin.

[Tavast]

Just joo, mulla oli tälle päivälle tilattu Salmarille kirvesterapia kun se alkoi taas hyökkäillä. Eilen se pirulainen oli kuitenkin tosi kiltti eikä suostunut hyökkimään tai nokkimaan vaikka kuinka ojentelin kättä kohti. Katseli vaan pää kallellaan ja väisti kauniisti, tarjoili kanoille herkkuja ja kuherteli uuden rakkaansa Aamun kanssa. En mä VOINUT viedä sitä pölkylle! Lopettajaksi lupautunut tuttu oli kuitenkin yllättävän päättäväinen, sanoi ettei sen luonne tosta parane ja suostui jatkoaikaan viikonloppuun asti. Karmeeta, nyt mä vaan toivon että se kävis kunnolla kimppuun perjantaina, muuten mulla ei oo sydäntä pistää sitä pois.
Ja sit mä taas kuukauden päästä kuitenkin vaivaan sitä tuttua kun kukko tulee taas silmille...

Juu, meillä joutui kanssa mun entinen kiltti,ihana ja komea Hermanni-kukko kirvesterapiaan marras-joulukuun vaihteessa. Sen käytös muuttui hyökkääväksi sen jälkeen kun kanat alkoivat munia. Ensin se seuraili minua ja nokki, sitten alkoi lentämällä päin hyökkiminen. Yritin kaikenlaista, komensin, annoin kauhasta, painoin maahan ja sylissäkin sitä pitelin, mutta ei ollut apua näistä muuta kuin muutamaksi päiväksi ja taas sama peli jatkui. Ei auttanut muuta kuin pistää pölkylle, tein sen itse ja homma meni ihan rauhallisesti, kukko oli peiton sisään käärittynä, vain pää ja kaula näkyi. Lopetuksen jälkeen oli helpottunut olo, mutta illemmalla taisin vähän vetistellä..

Jäihän mulle vielä kolme kukkoa, Ernesti joka on samanikäinen kuin Hermanni, se otti heti pääkukon paikan ja kaksi nuorempaa kukkoa. Siinäkin on jo yksi ainakin liikaa yhdeksälle kanalle, joista yksi on vielä nuorikko, reilu kolme kk vanha. Toi viimeksi mainittu kananen on aika mahdoton kauhukakara. En tiedä olenko sen semmoiseksi opettanut, kun syöttelen sitä kädestä, koska se joutuu väistelemään kaikkia muita ja jää helposti ilman herkkupaloja. Se oikein yrittää päästä nokkaisemaan paljasta kättä, tänään se nokkaisi minua päähän, kun kyykin munia keräämässä pesistä. Se väistää kyllä kun komentaa, mutta hetken päästä se on taas siinä pöllöilemässä

[Tima]

Äh, ihan samanlaista täälläkin. Ensimmäinen kukko ja ikää reilut 5kk. Hyökkää päälle. Kanala on niin pieni, että pelottaa mennä sinne kohta edes ruokkimaan ja vettä vaihtamaan. Nyt ovat vielä päässeet uloskin, mutta mitäs sitten, kun ovi pitää laittaa kiinni ja sulkea itsensä sinne nokittavaksi! Pata ei ole vaihtoehto, kun ei syödä lihaa. Onko tuo sylittely oikeasti jolla kulla auttanut, ts. onko toivoa?

[pipsukka]

En usko, että syli auttaa. Meillä oli reilu 10kk kukko....vuoden vanha...2 ensimmäistä viikkoa meni hyvin ja sit rupes hyökkää päälle. Pataan meni ja hyvää oli. Nyt meillä on upea, kiltti, reilun vuoden ikäinen kukko. Ja 6 kukkopoikaa...vanhimmat jo yli 4 kk ja kilttejä ovat.....eivät vielä edes tappele keskenään. Meiltä saisit uuden alho kukon ilmaiseksi....riippuu, missä päin asut????

[naibunuuni]

Riippuu varmasti myös PALJON kukosta ja myöskin siitä omasta kärsivällisyydestä sitä "kesyttää" (kun nyt en parempaa sanaa tuohon keksi).
Meille tuli kesällä Paduan kukko joka olisi muutoin joutunut pataan jos ei sitä oltais otettu.
Oli edellisessä kodissa ollut hirrrrrveen arka ja jopa hyökännyt omistajansa kimppuun.

Mä sit ihastuin siihen kun sen kuvan näin ja haettiinpa se tänne mun päättäväiseen "pakkosyli hoitoon".
Nyt on kukko kesy ku mikä!
mm syö kädestä, tulee jutustelemaan, ei juokse pakoon ja syliin saa ottaa rapsuteltavaksi.
Kimppuun se ei alkuaikoinakaan täälä päässy hyökkäämään kun sen aina ekana kanalaan mennessäni menin syliin ottamaan.
Nokkihan se näppejä ensiks protestina tuolle pakkosylittelylle mutta kun tuon ihan ajan kanssa useamman kerran päivässä tein ja jok ikinen päivä niin pikkuhiljaa se siitä oppi luottamaan
Nyt on hän mitä kiltein kukko ja lapsetkin saavat syliin ottaa.. toisin sanoen OIKEASTI aivan kuin eri kukko kuin mitä oli tullessaan

Kaikkihan ei tietenkään tuommoista proseduuria rupea kukon kanssa läpi käymään ja onhan se nyt ihan ymmärrettävääkin, työlästä kun omalla tavallansa on.
Varsinkaan kun ei siitä ole oikeasti takeita, että tepsisi.
Mä nyt vaan olen niin hirveen itteppäinen, että huomasi kukkokin, jotta "ihan turha tuon kanssa ruveta mitään vääntämään"