Meidän kukot; Tiinalta viime kesänä hankitut, Moilasen vakanssia paikkaamaan, ne vasta ovatkin melkoiset veljekset.
Olen pitkin syksyä seurannut, miten se sopuisuus säilyy. Aivan käsittämättömän hyvin.
Tänäänkin katselin kun III polki kanaa, II tuli paikalle kiireen vilkkaa, katseli hetken ja lähti muualle.
Toinen episodi oli se kun III kiekui mattotelineellä ja II vastaili pellon laidasta. II tuli äkkiä lentäen samalle tasolle mattotelineelle; hetki pörhisteltiin ja tehtiin dominassieleitä. Sitten jatkoivat molemmat kiekumista vuorotellen ja lopulta laskeuduttiin kanojen luo.
Kukot ovat täysin sukukypsiä, käyttäytyvät kuin Alhokukot; näytetään kanoille herkkupalat kurnuttaen jne. Kaikki kuitenkin tehdään sulassa sovussa.
Yö nukutaan vieretysten tai melkein, Tupu änkeytyy poikien väliin ja siinä se yö nukutaan.
En olisi ikänäni uskonut, että kaksi kukkoa, samanikäiset voisivat tulla näin hyvin toimeen.
II on selvästi johtaja mutta antaa kuitenkin III:lle oman arvonsa. Koskaan en ole nähnyt näiden poikien kohdalla minkäänasteista kamppailua. Välillä tietysti kun toinen äkkiä lennähtää samalle kivelle; vähän pörhistellään, niin muuten tekevät nuoret kanatkin, silti ei synny minkäänlaista "johtajasotaa", III on selvästi alistuvampi ja tyytyy siihen vaikka välillä vähän isotella saattaakin. Uskomattoman harmoonista yhteiseloa.
Alhokukot/veljekset
Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri
Hienoa että tulevat noin hyvin toimeen
Mutta ei se mitenkään uskomatonta ole - meillä myös Jyrikalta siitosmunina viime keväänä haetut kukot ovat parhaat kaverukset. Ulkoillessaankin retkeilevät kaksistaan jos hienohelmakanat viihtyvät vaan sisällä. Tosin polkemiskäyttäytyminen on meillä erilaista; jos toinen jotain kanaa polkee niin eikö toisenkin ala samantien tehdä mieli polkea just sitä samaa kanaa niin kana saa tuplapoljennan, välillä on molemmat sulhot päällekkäin päällään vaan yleensä sentään vuoro vaihdetaan
Kyllä meillä edellinenkin veljespari tuli hyvin toimeen mutta niillä oli enempi semmoinen elä ja anna toisen elää -meininki, sovussa ne oli mutteivät ystäviä sillä tapaa kuin nämä valkoiset veljekset.

Mutta ei se mitenkään uskomatonta ole - meillä myös Jyrikalta siitosmunina viime keväänä haetut kukot ovat parhaat kaverukset. Ulkoillessaankin retkeilevät kaksistaan jos hienohelmakanat viihtyvät vaan sisällä. Tosin polkemiskäyttäytyminen on meillä erilaista; jos toinen jotain kanaa polkee niin eikö toisenkin ala samantien tehdä mieli polkea just sitä samaa kanaa niin kana saa tuplapoljennan, välillä on molemmat sulhot päällekkäin päällään vaan yleensä sentään vuoro vaihdetaan

Kyllä meillä edellinenkin veljespari tuli hyvin toimeen mutta niillä oli enempi semmoinen elä ja anna toisen elää -meininki, sovussa ne oli mutteivät ystäviä sillä tapaa kuin nämä valkoiset veljekset.