Vuosi 2024 takanapäin.... kohta

[mimmu]

Niin se alkaa kohta olla pulkassa tämä vuosi elettyä elämää erilaisilla muutoksilla,
niin sääolosuhteet muuttui lämpötilat vaihteli kuin myös eläinten osalta uusia tullut lisää ja muutamista jouduttu luopumaan haikein mielin.
Erilaista projektia ollut kanalassa kun uutta porukkaa jouduttiin siirtämään verkon toiselle puolelle kukkojen takia, mutta nyt kaikilla hyvin ja rauha maassa ja hyvä tahto niinkuin sanonta kuuluu.
Oma terveys meinasi pettää pahemman kerran yllätetysti , mutta selvitty joskin raskaasta vuodesta ja nyt kerätty voimia uusin askelin taas uutta tulevaa vuotta kohti.
Onneksi on ukonköriläs josta suuri apu ollut kiitos kuuluu hänelle, muuten olisi jouduttu kanalan porukka muuttaa toisiin koteihin.
Kaikesta on selvitty ja ihanaisia kanoja/kukkoja päässyt loppu syksy hoitamaan ja seurustelemaan heidän kanssaan ja voi sitä marmatusta mikä oli kun pitkän taon jälkeen kohdattiin taisivat hyökin "tippa silmässä" ottaa vastaan oisko näin
Kevään suunnitelmissa olisi tipujen kasvatus osa porukasta tulee jo siihen ikään että nuorisoa voisi olla joukossa vanhin tulee 12 vuotta Milla kana.
Terveitä ovat olleet sekä munineet koko kevään/kesän nyt sulkasato menossa kaikilla paitsi Alma ( silkkikana) alkoi munimaan, muttei taideta jouluksi munia saada joten mennään tällä kertaa ostomunilla
Toivotan oikein sydänlämpöistä joulun aikaa kaikille sekä kiitokset kaikille kuluneesta vuodesta uuteen vuoteen innolla ja hyvillä mielin
toivottaa mimmu & kanalan kööri

[HiltaHelikopteri]

Moikka mimmu ja muut! Mullakin vuosi -24 siirtyy muistoihin
muutosten vuotena…

Työrintamalla menee mukavasti: siirryin elokuussa uusiin työtehtäviin ja sain pikkuisen palkankorotuksen. Nyt pitää kuitenkin oppisopimusopiskella vajaa vuosi, että saan “mustaa valkoisella” eli todistuksen uudesta ammatista. Se on kyllä aika hullunkurista, koska osaan jo uuden työn…

Kotirintamalla onkin sitten surullisempaa…mun viimeinen eläin eli 18,5-vuotias (rescue)koira saateltiin pilvipoluille eläinlääkärissä kolmisen viikkoa sitten Yhteistä taivalta meille kertyi 16,5 vuotta. Olo ja koti on nyt typötyhjä, vaikka tähän on tiennyt varautua…Kukaan eikä mikään ole ollut minulle tärkeämpi kuin hän !!!

Omia eläimiä en aio hankkia, koska en enää jaksa tätä luopumisen tuskaa. Mutta voisin kyllä hoitaa muiden eläimiä…

[Aleksandra]

Voi Hilta, olen niin surullinen puolestasi! Tuo on kyllä niin raskasta kun se rakas pitkäaikainen ystävä lähtee viereltä. En löydä sanoja, eikä mitkään sanat edes riitä: halaan sinua etänä.

Mimmu, onpa kurjaa, että terveytesi on joutunut yllättäen koetukselle. Ihanaa, että nyt voit jo paremmin. Hyvä puoliso on kultaa, ja varmaankin myös kanoista on ollut apua toipumisessa, sitten kun niitä pääsit jälleen hoivaamaan. Mä olen sitä mieltä, että kanojen kanssa puuhailu vähentää stressiä ja saa ajatukset rauhoittumaan silloin kun elämä heittää ikävyyksiä eteen.

Niin se on tosiaan taas yksi vuosi hujahtanut pois. Miten ne niin nopeasti kuluukaan! Täällä Muniksessa on kyllä ollut tosi hiljainen vuosi, mutta kivaa, että muutama täällä vielä kirjoittelee. Kiitos kaikille jotka olette mukana!