Melko tuoreen lintuharrastajan kysymyksiä

[Nuki]

Paprikanpoikanen, oliko sulla vaan 2 kalkkunaa? Uskomattomia sontalinkoja ne on olleet, mulla on tällä hetkellä 4 kalkattia, oli vielä pari viikkoa sitten 5, majailevat 12,5 neliöisessä kanalassa kanojen seurassa enkä mä oo vielä hukkunut paskaan. Kesällä koko joukko heilui vapaana ja vaikka kanalan ympäristössä en kyllä olis paljain jaloin kävellyt, ei täällä muuten sontaa kauheasti ollut. Tosin mulla on paskaa työkseen popsiva koirakin, se sitten omalla tavallaan kierrättää kakkaa etupihankin puolelle välillä
Onhan se tuotos kyllä kanaan verrattuna aikamoinen... Kun kalkut tuli toissakesänä (silloin 1 aikuinen butti ja 2 nuorta pronssia), olin kyllä aivan helisemässä kun pihaan kyhätyt väliaikaistarhat oli hetkessä paskaliejussa, pelotti jo valmiiksi talvi, mutta ihan hyvin pärjättiin. Tuntuu kyllä, ettei tota kanalaa voi pitää koko talvea putsaamatta kunnolla pohjia myöten, sen verran tymäkät hajut alkaa olla vaikka kakkoja tasoilta putsaankin ja turvetta kääntelen. Mä taas oon erityisen kiintynyt just noihin kalkkuihin, Kyllikki-butti on aina ollut tosi kesy ja nyt nuori pronssi on alkanut ottaa torkkuja sylissä Tosin mun kalkuista ei kukaan lennä, oliskin hirveetä jos ne pyrähtelis isännän työsuhdeauton päälle kakkimaan ja raapimaan

[Räpylä]

Meillä ankat asuu kesän ulkotarhassa, josta puolet on lautaseinäistä ja katollista, puolet verkkoseinäistä ja katollista. Kattomateriaalina 2-laadun aaltopelti. Ulkotarhana on joku 10m2 aitaus, mutta siinä ovat vain valvotusti, koska petoja on käynyt verottamassa ja koirilla on riistavietti. Kesätarhan pohjana on kestopehku, jossa on eri kuivikemateriaaleja, viie kesänä käytin kutteria, purua, olkea ja heinää, alla muhii vanha lapaan/kalkkunanpaski. Kylpevät lasten ammeissa, ulkoaitauksessa on nurmikolla muovilla vuorattu raktorinrengas jonka veden vaihan silloin tällöin.

Talviasuminen on vanhassa navetassa, 9 lehmän parsirivistä on tehty kaksi karsinaa, välissä ankanmentävän reijän omaava seinä. Toisella karsinapuoliskolla on lasten allas ja jyvävati ja hiekkavati, toisella puolella kestopehku heinästä ja kutterista ja kalkkikuppi ja tuoreruoka-astia (perunankuoret jne) ja lämpölamppu. Vesi jäätyy joskus, mutta vaihdan sen aamuisin ja sekoittelen iltaisin. Ammeen reunoille kertyy jäätä, joka pitää aika-ajoin poistaa. Kestopehkussa on keväällä huima mättäminen. Ankat on puhtaita.

[Räpylä]

Mitenkäs muuten kalkkunat munii? Ovatko munat minkä makuisia, käytetäänkö niitä ruualaitossa

[Nuki]

Mun kalkut muni kesällä lähes päivittäin, syksyllä olivat ekoja lopettamaan muninnan. Kalkunmuna on kooltaan noin puolitoista kertaa kananmunan kokoinen, aika saman makuinen, ehkä vähän tuhdimpi koostumukseltaan. Kalkunmunista tehty munakas pitää mun miehen mukaan paremmin nälkää kuin kananmunista tehty Ite oon surkimus leipomaan, mutta kesällä annoin jokusen munan Mimi30:lle ja sanoi, että toimivat oikeen hyvin leivonnassa

[Karhurouva]

Missähän mahtaa olla ongelma, kun meidän ankat ei tahdo käyttää lämpölamppua? Ovat siis pihatossa, pääsevät vapaasti kulkemaan ulos ja sisään. Eristämätön tila, lämpölamppu. Yli kahdenkympin pakkasilla menevät pihattoon, mutta lampun alle ei näytä kukaan menevän, siellä reuna-alueilla hengaavat. Luulisi kuitenkin kylmä olevan, kun parhaimmillaan kolmeakymppiä kolkuttelee pakkanen? Onkohan tuo lamppu nyt väärässä paikassa (keskellä), vai mikä mahtaa olla ongelma? Nyt kovilla pakkasilla on kuivitettu heinällä, pienemmällä pakkasella myllyjätteellä. Kaikilla näillä on ollut poikasena lämpölamppu ja varmasti tietävät sen toiminnan.

Toinen ongelma on, että nyt kun pakkaset ovat jatkuneet pitkään, alkavat sulkapuvut olla aika surkean näköisiä. Kakkaa jäätyy höyheniin. Varmaankin lotrausvesi jäätyy liian aikaisin, tai sitten on vaan kertakaikkisesti liian kylmä (tämän takia mietinkin tuota lampun käyttämättömyyttä...), hirvittää alkaako tuosta tulla pahempia ongelmia. Ensiavuksi ajattelin järjestää seurueelle lämmintä kylpyä lohilaatikossa (josko se styroksi auttaisi pitämään veden riittävän pitkään lämpimänä), mutta mahtaako nuo jäätyä jäpsähtää kun kylvystä nousevat? Ukko ei tykkää hyvää, jos joulusaunan aikaan onkin ankkaparvi kylppärissä. No, en moiti, johonkin se on hänelläkin raja vedettävä.

[Paltsi]

Meillä söisivät ensimmäisenä sen styroksilaatikon

[Pirjo]

karhuroiva; oletko kokeillut laittaa lämpölamppua johonkin nurkkaan tai jos huomaat jonkun kohdan missä ne ankat erityisesti nukkuvat?
Kovilla pakkasilla, jos ankkalassa ei ole reilusti plussan puolella niin onko välttämätöntä pitää sitä ´lotrausvettä` koko ajan tarjolla? -jos laittaisit vain kerran/kaksi kertaa niille lämpöistä vettä lotraukseen ja kylpemisen jälkeen kaadat sen pois ja vettä vain juomapaikassa...?

[tinttuli]

Nyt kovilla pakkasilla on kuivitettu heinällä, pienemmällä pakkasella myllyjätteellä.

Toinen ongelma on, että nyt kun pakkaset ovat jatkuneet pitkään, alkavat sulkapuvut olla aika surkean näköisiä. Kakkaa jäätyy höyheniin. Varmaankin lotrausvesi jäätyy liian aikaisin, tai sitten on vaan kertakaikkisesti liian kylmä (tämän takia mietinkin tuota lampun käyttämättömyyttä...), hirvittää alkaako tuosta tulla pahempia ongelmia. Ensiavuksi ajattelin järjestää seurueelle lämmintä kylpyä lohilaatikossa (josko se styroksi auttaisi pitämään veden riittävän pitkään lämpimänä), mutta mahtaako nuo jäätyä jäpsähtää kun kylvystä nousevat? Ukko ei tykkää hyvää, jos joulusaunan aikaan onkin ankkaparvi kylppärissä. No, en moiti, johonkin se on hänelläkin raja vedettävä.

Ankoille ja hanhille voi kehittyä ns. "Wet Feathers". Lintu ei saa enää sukimalla lukittua öljyttömiä höyhenen pieniä koukkuja toisiinsa ja sulkapuku menettää vedenpitävyytensä. Jos höyhenet ovat jatkuvasti kosteat, ankka voi itsekin lopettaa sukimisen ja jopa kastua lopulta ihoa myöten.
Onko tuossa myllyjätteessä mukana tärkkelystä / jauhopölyä? Se teoriassa voisi sitoutua ja "kuluttaa" ankan höyhenpuvusta tarpeellista öljyä. Kylmällä ilmalla ja pakkasella jostakin syystä kastuneet höyhenet kuivuvat hirveän hitaasti tai ei lainkaan.

Myös öljyrauhanen voi toimia puutteellisesti pyrstön päällä. Vesilintufoorumeilla suositellaan antamaan b- ja e-vitamiinilisää ja proteiinipitoisempaa rehua, jotka yhdessä lisäävät rauhasten öljyntuotantoa. Kylvettämään linnut ja kuivaamaan ne. Jos tilanne pääsee pahaksi, asia voi korjautua vasta uuden sulkasadon myötä.

Aina nuo eläimet eivät vain tajua omaa parastaan. Voisiko pihattoon rajata karsinan ja lämpölampun sen päälle?
Viettäisivät jonkin aikaa yöt siinä ja kuivuisivat samalla. Jospa tilanne korjautuisi

[Karhurouva]

Paltsi: Meillä onneksi ankat eivät siihen ole ryhtyneet ja nyt on pihassa pyörivän kanahaukan takia kanat lukittuna sisälle, joten toistaiseksi styroksilootat ovat säilyneet, vaikka murtuuhan sitä reunasta hiljalleen kun seisovat reunalla porukassa kun yksi kylpee kerrallaan.

Kerran tai kaksi kertaa päivässä noilla kylpy onkin, eihän se yli kahdenkympin pakkasella sulana pysykään kovin pitkään, vaikka vähän lämpimänä kylpyvesi tarjoillaankin. Kovin kuumaa en viitsi laittaa, kun pelkään, että vie helposti rasvaa sulista, tiedä sitten onko turha pelko, mutta aattelin, kun ihmisen ihostakin luontainen rasva häviää jos kuumalla vedellä kovin lotraa. Pihatossa on lämmitettävät kupit juomavettä varten, mutta äkkiähän nuo ne tyhjäävät, jos päättävät niissä kylpeä.

^Toivottavasti ei ole tuollaisesta kyse, minusta nuo kyllä sukivat normaalisti, mutta kyllä se vaan tahtoi jäätää kylvyn jälkeen sulan pintaan veden kun oli 25 pakkasta. Hilinä vaan kävi kun lähtivät kylpypaikalta. No mikäpä siinä neuvoksi, lumesta ramppi ja levynpätkä kanalan käytävälle esteeksi etteivät pääse putkilämppäreihin itseään polttamaan ja herrasväki kaakotuksen kanssa käytävälle sulattelemaan sulkapukuaan yöksi. Ensin valittelivat kohtaloaan, mutta olihan ne aamulla ihan eri näköisiä, siistissä asussa marssivat aamukylvylle. Nythän pakkanen on jo hellittänyt ja ongelma tältä erää poistunut.

Pitäisi vielä suunnitella tuota pihattoa uudelleen. Nyt ei oikein ole nurkkaa vapaana lampulle, yhdestä nurkasta on kanojen sisäänkulku, toisessa ankkojen vaarustusaukko, yhdessä juomakipot ja viimeisessä kalkkunoiden orsi. Vaikka harvoimpa nuo kalkut tuolla nukkuu, useimmiten ovat kuitenkin ulkona jollain aidalla yönsä. Ihan veden viereen en uskalla lamppua laittaa ettei poksahda rikki. Eivät näytä suosivan oikein mitään paikkaa tuolla, siinä lampun vaikutuspiirin reuna-alueilla hääräävät, jos ylipäätään sisällä nukkuvat.

Kiitoksia kaikille neuvoista! Meillä on ensimmäinen talvi näiden kanssa, niin vähän on toimintamallit hakusessa, vielä myöhään syksyllä mietittiin, että pidetäänkö ylipäätään talven yli vai terotellaanko teräasetta, vaan yllättävän helppojahan nuo ovat olleet.

[Tupuna]

Alloooha!

Täällä ihan uunituore ankkojen omistaja!
Kaksi pekingtyttöä juuri haimme.

Meillä on menossa kanilassa/kanalassa remontti ja samalla sinne rakennetaan tässä kesän aikana ankoille oma talviasunto. Tämä on nyt niin hyvä, kun on koko kesä aikaa miettiä parhaita toimintamalleja ja käytännön asioita noiden sottapyttyjen kämppää varten

Kertokaahan oikein "kädestä pitäen" miten olette toteuttaneet astioita, joihin mahtuu pää mutta ei muuten pääse sinne lotraamaan vettä ympäriinsä?
Onko astiat maassa, vai kiinni esimerkiksi seinällä?

Olen miettinyt ankkalaan turvepohjaa, mitä käytän kanoillakin.
Kanoilla toimin näin:

Vaihdan kaikki turpeet kerralla, eli kaikki pois, uudet puhtaat tilalle. Päivittäin sekoittelen turvetta haravalla, jotta kakat sekoittuvat sinne turpeen sekaan. Sitten joidenkin viikkojen päästä vaihdan taas kokonaan kaiken turpeen uuteen.
Toimisiko tällainen toimintamalli myös ankoille?
Erona, että turpeen "täysivaihtoaika" varmasti lyhyempi..