No niinhän siinä kävi, ettei ankoista maltettu luopua
Ne asustaa nyt omassa tarhassaan, ja tarhassa on rakkauvvella rakennettu koppi (lauta-bitumipaperi-finnfoam-kuitulevy, eli ei pitäisi nurkista tuulen puhaltaa), kopissa pohjan päällä finnfoam ja kuitulevy ja näiden päällä kuiviketurvetta ja rutirexiä. Ja koppia ei tietenkään ole käytetty... No, ei se mitään.
Mutta nyt kun herrasväki muutti vapaasta oleilusta tarhaolosuhteisiin, muuttui tuo syömispolitiikkakin. Tarjolla on jatkuvasti kauraa ja lisäksi päivittäin tarjoan salaattia, useampana päivänä viikossa muikkua. Nämä kelpaa. Paitsi se kaura. Vapaana ollessa mättivät sitä ihan urakalla, nyt ei siihen kosketakaan. Tarhassa on myös kupissa soraa ja kananmunankuorirouhetta löytyy kauran seasta. Vetikö ne herneen nokkaan tuosta tarhaamisesta vai mikä iski? Noiden edellä mainittujen lisäksi olen tarjonnut puuroa, porkkanaraastetta, omenaraastetta, kurkkupaloja, jauhelihaa ja maksalaatikkoa. Kurkkua närkittiin, maksista maistettiin, muuhun ei ole koskettu. Puurokin kelpasi vapaana ollessa oikein hyvin, mutta ei nyt. Oletan että ne tietää mitä syö ja mitä ei, eikä ruokahalun puute ei ole kyseessä -salaatit ja muikut viedään kädestä. Huolettaa vaan että riittääkö näille ulkoilijoille nyt sitten energiaksi pelkkä salaatti ja muikku... Koirien kanssa olen tottunut siihen, että jos joku eväs ei maita, olkoon sitten hetken syömättä -ei ne nälkään itseään tapa. Nyt ankkojen kanssa en sitten osaakaan olla yhtä "tiukkana", vaan huolesta ymmyrkäisenä tarjoan sitä mitä ankkalan väki haluaa
Muutoin niillä pitäisi olla olosuhteet ja virikkeet kunnossa. Tarhassa on vesiastia juomiseen/pään kastamiseen ja lisäksi sängynaluslaatikko pulikointia varten, nämä on kyllä kovassa käytössä. Lisäksi kuiviketta on kopin ulkopuolella pötköttelyä varten.
Oikeita hyvänmieleneläimia nuo kyllä on. Tulee iltaisin pimeälläkin vietettyä tarhassa aina vähintään se puolituntinen seurustelemassa ankkojen kanssa, näistä kun tuolla tarhassa kuoriutui oikein seuraeläimiä

Pyörivät jaloissa, koputtelevat nokalla saappaita, syövät kädestä ja kyyläävät pulikontialtaan reunalla ihmettelemässä kun täytän kastelukannulla lotratun veden tilalle uutta
