Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

yleistä jutustelua

Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko

Vastaa Viestiin
ninasorvali

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja ninasorvali »

Meidän uusi kukko, vuoden vanha, kävi päälle parin päivän jälkeen kun menin muuten vaan jutulle kanatarhaan :smt013
Otin kukkoa kaulasta kiinni ja koppasin toisella kädellä kainaloon ja istuttiin kannolle keskustelemaan vähän säännöistä :smt014 Sen jälkeen on poju ollut kovin säyseä ihmisten lähellä ja tulee myös kiinnostuneena kuuntelemaan kun juttelen kanoille :smt040

Juuliska

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Juuliska »

Maattarin vinkkiä kokeilen kyllä seuraavaksi :smt040 Meillä vaan jää vähän vaille yleisöä, kun asutaan niin metsässä. Mutta jossain pientaloalueella tuo olis kyllä kova sana jos haluaisi kyliksen kirjoihin...

Eilen Torsti hyökkäsi taas poikani kimppuun, mutta mieheni tarrasi Torstia jaloista, roikotti vähän aikaa pää alaspäin ja keskusteli sitten vakavia. Ei hyökkinyt ainakaan eilen enää sen jälkeen.

Hansu: kannattaako kukkoasi käyttää jalostukseen, kun se kerran noin epäkukkoilee?

muoks: ninasorvali: esimerkkisi antaa vielä toivoa Torstin pään säilymisestä.

Mini: Onko sulla tietoa Torstin isästä, että minkälainen se on ollut luonteeltaan? Torsti on siis haudottu teillä niistä Elina Laineen siitosmunista. Haimme sen ja kolme kanaa silloin joulun jälkeen.

Xaus

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Xaus »

Isällä ei ole tähän asti ollut yhtäkään vihaista jälkeläistä. Poikkeus vahvistaa säännön? :smt017 Isänsä ja pari poikaa ovat sujuvasti lasten kanssa ollut, eikä ainakaan tähän asti ole ollut ongelmaa. Harmi juttu, että teillä noin. :smt018 Mä en pitäisi vihaista kukkoa, olkoon kuinka komea tahansa.

Hansu

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Hansu »

No me vähän kaverin kanssa arveltiin kukon käytöksen johtuvan ''kasvatuksen'' puutteesta. Ei ole ollut isäkukkoa mallina opettamassa kukon tavoille, vaan tuo kasvoi kahden kanasisaruksen kanssa. Nyt uudessa paikassa saa isossa tilassa oppia sitten vähitellen olemaan ''kukkoilematta'' ja ehkä säästää päänsä...eli siis en oikein usko tuon kyseisen yksilön perimässään tuota käytöstä kantavan. Ja varsinkin kun se ei ollut järjestään äkäinen, vaan lähinnä paniikki tuntui iskevän välillä. Tosin tuota nuorinta (vähän huterasti kävelevää taaperoa) piti selvästi vaarallisena. Isommassa laumassa tuon kukon käytös on ollut esimerkillistä. Syö lasten kädestäkin kauraa ihan nätisti...on siis petrannut selvästi. Ja lisäksi tuon perimän kanssa...tuo kun on oikein esimerkillinen partasilkki ja täällä päin ei paljon silkkejä ole siitoskäyttöön tarjolla...mutta silti ei nyt ihan mitä tahansa isämateriaalia käytettäisi...Tämä vain ei tunnu ihan toivottomalta tapaukselta, vaikka meille ei enää takaisin tulekaan!

(typoja muokkasin :smt002 )

Suvianne

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Suvianne »

Vissiin linjoissa ja roduissa on eroja...??

Minulla on sekarotuisia ja Alhoja ja kukkoja tullut ja mennyt tosi monta.
Yksikään ei ole ollut vihainen.

Luulen, että jos yhtään aristaa, niin se ruokkii agressiivisuutta.
Koska naapurille menneista tipuista kasvoi jokaisesta enemmän tai vähemmän vihaisia.
Ja heillä varsinkin äippä pelkää hirveesti eläimiä. Nyt vasta on alkanut kanapelko helpottaa... (hyvin siis kuitenkin hoitavat)
Käsittely on sellaista epävarmaa jne.

Lampolassa joku joskus kirjoitti, että paras keino osoittaa pässille ylemmyys on kääntää sille selkä.
Eli idea on, että ei pelkää.

Sama pätee takuulla kukkoihinkin.

En yhtään meinaa, että jokainen vihainen kukko johtuu omistajan käytöksestä, mutta nyky kokemuksella luulen, että moneen tapaukseen se voi olla syy???

Luulen, että esittäminen ei onnistu vaan niitä ei vaan oikeesti pidä pelätä.
Itsellä ei ole tullut edes mieleen pelätä ja ehkä se jo kertoo kukoille, että ei kannata ryppyillä?

Ja tätä kokemusta tukee myös kalkkunani.
Se ei ollut minulle vihainen, mutta ikävä kyllä kasvoi aikuiseksi talvella näkemättä lapsia ja miestäni.
Ja niimpä se sitten kesällä olikin kaikille muille vihainen paitti minulle...
Ja siinä ei auttanut mitkään alistukset...
Se oli arvaamaton ja siihen ei voinut luottaa.

Js kukkoja on muita, niin minulla on taas se sama neuvo, kirvesterapia...
Ainakin jos on lapsia talossa.

taikku

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja taikku »

Minulla ei ole ollut koskaan ilkeää kukkoa. Omat ovat varsin "mamman mussukoita", aivan ihania :smt055 Muutaman olen joutunut kanaharrastukseni aikana hankkimaan, ja ne kaikki ovat olleet tosi kilttejä :smt050 Esim. viimeinen vieras kukko oli tämä Nurmeksesta "pelastettu" jättikochin, ei oikein syliin mahdu ku on niin iso, mutta kyllä tykkää levätä mamman sylissä :smt003 Tälläkin hetkellä taitaa olla meillä kahdeksan kukkoa ja minusta kukot ovat vaan niin :smt023 Omia kukkoja (ja kanoja), käsittelen poikasena paljon ja vanhempanakin, yritän tasapuolisesti "paijata" kaikkia esim. kun ovat orrella silittelen... en tiedä onko sillä mitään vaikutusta, mutta kaikki kukot ovat todella "kesyjä". Joskus joku kana onnistuu hautomaan ja huolehtimaan tipunsa itse, muttei niistäkään ole vihaisia tullut...
Lapsena mummolassa oli vihainen kukko, muistan hämärästi, mutta siellä oli koira joka suojeli minua :smt001

Suwitsu

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Suwitsu »

Meillä on ollut kaksi vihaista kukkoa, ne on molemmat paikasta jossa ne oli kesytetty "piloille". Olivat siis oikein sylikukkoja, edellisessä paikassa lapset kantaneet niitä paikasta toiseen. Molemmat alkoivat hyökkiä jaloille vajaan vuoden ikäisenä ja saivat kirveestä. Meillä ei ole omia kukkoja yhtäkään kesytetty, mielestäni mitä arempi kukko sen parempi. Noi vaan tahtovat kesyyntyä kesyttämättäkin :smt005 Mutta mahdollisimman vähän käsittelyä nimenomaan kukoille, meillä ei tällä konstilla ole tullut yhtäkään vihaista kukkoa. Ja eivät tosiaan ole mitään säikkyjä vaan osaavat väistää sopivasti ihmistä.

vardenji

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja vardenji »

Eipä oo mullakaan tullu mieleen pelätä kukkoa :smt002 Paitsi jos on uus eläin uudessa paikassa ja on pikkulapsia lähellä, niin olen varautunut tarttumaan nopeesti kiinni. Kurkoo (orppikukko) on kyllä kaverit pelästynee kun on niin iso, mutta kun mä vaan otan sen syliin ja näkevät et on kiltti, niin pelko jää :smt003 Väistää kyllä ripeesti mua kanalassa. Tollasta herkkuja kerjäämään tulevaa kukkoa on kyllä mammalla luultu päällekäyväks ja vihaseks. Lapset ei pelänny, olihan ne sille kauraa antanee mun kanssa, mutta kun aikuiset tuli mukana paikalle ja kukko juoksi ripeesti kohti, pelkäsivät ihan kauheesti ja pelko tarttu lapsiin vaikka kukon tunsivat :smt009

Bean

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Bean »

Suwitsu kirjoitti:Meillä on ollut kaksi vihaista kukkoa, ne on molemmat paikasta jossa ne oli kesytetty "piloille". Olivat siis oikein sylikukkoja, edellisessä paikassa lapset kantaneet niitä paikasta toiseen. Molemmat alkoivat hyökkiä jaloille vajaan vuoden ikäisenä ja saivat kirveestä. Meillä ei ole omia kukkoja yhtäkään kesytetty, mielestäni mitä arempi kukko sen parempi. Noi vaan tahtovat kesyyntyä kesyttämättäkin :smt005 Mutta mahdollisimman vähän käsittelyä nimenomaan kukoille, meillä ei tällä konstilla ole tullut yhtäkään vihaista kukkoa. Ja eivät tosiaan ole mitään säikkyjä vaan osaavat väistää sopivasti ihmistä.

En kyllä allekirjoita tuota väitettä. Meillä on ollut kukkoja joista osa siis aivan sylikesyjä ja koskaan eivät ole kimppuun käyneet tai edes uhitelleet. Eivät myöskään hieman vähemmän paijatut. Sisu-kukkommekin, ikä n. 2 v, tulee edelleen syliin nukkumaan kanoinensa heti kun mahdollisuus. Kiukkuisuus kyllä on jostain muusta kiinni kuin kesyttämisestä, todennäköisesti perimästä.

gallia

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja gallia »

Meillä kans lapset pienempänä kantelivat kanoja ja kukkoja. Tuo meidän vanha kukko (7 v) on oikein sylikukko. Se antaa pihalla vapaana ollessaan vieraittenkin lasten ottaa syliin. Pari vuotta sitten oli koululuokka meillä eläimiä katsomassa. Kanat oli vapaana pihalla ja juteltiin niistä. Kun vilkaisin taakseni, takanani seisoi tokaluokkalainen poika tarkkavaisesti kuunnellen, Tintti-kukko sylissä!!! :smt005

Tuskin kukkojen kiukkuisuuteen yhtä syytä on. :smt017 Perimä ja käsittely tietty vaikuttaa sekä se, miten kaikki loksahtaa paikoilleen. Voihan se olla, että kukko on kiltti ja kesy vanhassa paikassa, mutta jos hermot ei kestä muuttoa, niin päässä naksahtaa... :smt017

Meillä ei oo ollu eroa kesyjen ja vähemmän kesyjen välillä. Kiukkuista kukkoa ei oo ollu koskaan sen paremmin sekuleissa kuin alhoissakaan.

Juuliska

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Juuliska »

Torsti ei ole uhitellut enää ylösalaisinhoidon jälkeen :smt038 Toivottavasti se oppi nyt kerrasta. Tai jos ei oppinut, niin uutta hoitoa sitten taas...

Niin, meidän kaksi muuta kukkoa eivät ole hyökkääviä, että ei se nyt välttis käsittelystäkään johdu tuo vihaisuus, emme kyllä arastele kanoja tai kukkoja...

Xaus, onko meidän Torsti ollu teillä muna-asteella :smt002 ? Minkä värinen se on? Onko siitä kuvaa jossain muniksessa? Hyvin perityi tuo harmaa värikin, meille syntyi kaverin kanan alta 3.5. kaksi tipua, joista toinen, hunajanvärinen, kuoli jostain syystä päivän ikäisenä. Toinen jäi henkiin ja on nyt oikein toimelias ja suloinen todennäköisesti pikku kananen. Väriltään se on tumman ja vaalean harmaan kirjava :smt055 Lapsestaan tietämätön äiti on meidän hy-line Leena, halusimme Leenalta tipun, kun Leena on niin ihanan itsenäinen ja erikoinen luonteeltaan. Saa nähdä, saako tipu siipiinsä sellaisen ihanan tulenpunaisen raidan, joka Torstilla on....

suikku

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja suikku »

Mun täytyy nyt sanoa, että meidänkin horniolaispikkukukkomme on nyt saanut NIIN paljon kevättä rintaansa, että on ruvennut uhittelemaan mun saappaille! Hohhoijaa! On egoa pienessä kukossa. No, taidan minäkin sille jonkun "hoidon" keksiä. En pelkää sitä sinänsä, mutta ei sille oikein voi mitään, kun tekee hoitotoimia, niin sitä väistämättäkin vilkuilee sivusilmällä, että missä se nyt taas hiiviskelee valmiina iskemään. Yritän kyllä mennä ihan tavallisesti sisään, mutta eläin taitaa aistia pienimmänkin muutoksen käytöksessä.

Se iso "sekarotuinen" kukkeli on ihana, rauhallinen hyväkäytöksinen. Tietysti, kun säilytysohjelman vuoksi just se pitäis myydä tai syödä.

Xaus

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja Xaus »

Luulen, että Torsti on meiltä siirtynyt munakotelossa Minille. Jos nyt yhdistän oikeeseen aikaan...

ellikki

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja ellikki »

Meidän tyrnäväläinen kukkopoika on nyt tarkkailun alla :smt013 Ikää nuorella miehellä reilu neljä kuukautta.
Hyppäsi eräänä aamuna kintuille kaksi kertaa, kun vein häkkiin ruokaa. Luin tämän ketjun ja aattelin,että laukaisijana toimi varmaan punaiset fleesehousut.
Siitä lähtien kukko on minua tarkkaillut ja minä kukkoa.

Tänään tehtiin testi. Mies pisti rohkeasti punaiset housut jalkaan ja meni kanalaan. Eipä tarvinnut olla kauan, kun kukko yritti hyökätä jaloille, mutta mies monotti vastaan ja otti areenan heti haltuunsa. Kukko pakoilikin sitten ukkoa koko ajan. Kiekui kuitenkin heti kun tarhasta poistui, että kuka on kuka.

:smt027 Kirves on jo valmiiksi teroitettu vastaiskujen varalta...

thank

Re: Älä kiusaa kukkoa ts. kuinka kukon kanssa ollaan...

Viesti Kirjoittaja thank »

iracarita kirjoitti:
Toinen asia mikä kukkoja tuntuu ärsyttävän on punainen. Joten, kun mennään kanalaumaan, jossa on kukko varsinkin pienissä tiloissa, ei kannata pukeutua punaisiin vaatteisiin.

Kukollahan on päässään punainen heltta ja harja, jotka ovat "ärsytysmerkkejä" toisille kukoille siinä missä teerikukon punaiset kulmat ovat teerille. Tästä vaatevalinnasta voi "lipsua" siinä vaiheessa, kun kanat ja kukot jo tuntevat hyvin hoitajansa, mutta varsinkin vierailevien tähtien ja perheen pienimpien on syytä pysytellä poissa punaisissa vaatteissaan.
Komppaan! Olen saanut itse tuta kun menin kanojen tarhaan punainen paita päälläni. Toinen kukko ei kiukustunut, toinen loikkasi selkään jonka jälkeen toinen kukko ajoi tämän selkään loikanneen kukon muualle. Nykyään ei tarvitse valita vaatteitaan kun menen niiden lähelle.
Saman koki punaisen ämpärin kanssa tarhaan mennyt henkilö, toinen kukko hyökkäsi ämpärin kimppuun.

Vastaa Viestiin