Kilpakyyhkyn synty

[Pigeon]

Heitänpä tähän taas oman kantani. Omat kantalintuni jotka ovat syntyneet 1999 pesivät ainoastaan keväisin/kesäsin vaikka tilaisuus olisi pesiä ympärivuoden. Nuoremmat kyyhkyt joita on noin 100 taas pesivät jatkuvasti ja hyvin tuloksin. Ruokinnasta: Olen ymmärtänyt, että valmisruuissa on kaikki tarvittavat vitamiinit/vitamineraalit: lukee säkkien kyljessä.Valkosipuliöljyt,ym tuotteet ovat luontaistuotteita eikä niillä ole vastaavaa vaikutusta linnun suorituskykyyn, jos on niin olis kiva nähdä siitä jotain todellista dokumettia? Ulkomailla jossa kilpaillaan todellisista palkinnoista ja kyyhkyt ovat huippuluokkaa. Näillä kyyhkyillä on erityiset ruokavaliot ja suorituskykyä nostetaan monella varsin kyseenalaisilla "tropeilla". Haukkoja ei ole meillä nyt näkynyt, kun metsät kaadettiin ympäriltä.

Ja vielä noista "muutohaukoista" ei varmaankaan kannata mainita mitään foorumissa.

[Moilanen]

Vielä tästä kilpakyyhkystä ja sen synnystä. Moni saattaa kysyä; miksi kilpailla?
Voin vastata; kilpailussa testataan, kuinka hyviä lintuja olet kasvattanut.
Vapaalennoilla riittää kun lintu tulee kotiin, matkalennoillakin tullaan usein parvessa kotiin. Pelkkä kotiintulo ei minulle riitä, pitää tietää kuinka nopeasti kukin tuli, siis m/min. Suomessa on parisenkymmentä lintua, jotka ovat kyenneet lentämään kilpailussa yli 1000m/min. Minulla on niitä viisi. Minulla on elektroninen laitteisto, joka mittaa linnun lentonopeuden. Siis linnulla mikrosiru ja laite mittaa nopeuden.
Harjoituslennoilla linnut pääsääntöisesti lentävät parvessa.
Eri asia sitten on se, että kun kilpailussa lähtee lintuja kymmenittäin eri suuntiin; kuka lähtee suorinta tietä?
Huippulintu; minulla on lintu, joka kilpailulennolla lensi yli 1000m/min, tuli kotiin haukan raatelemana, alaperä aivan riekaleina mutta tuli lähes suorinta tietä kotiin. Lentotulos oli aivan uskomaton.
Minulta monet harrastajat ovat kysyneet; mikset pane kantalintulakkaan noita huippulintujasi? Miksi?
Ne linnut ovat vuosia lentäneet satojen ja taas satojen kilometrien kilpailulentoja, puhumattakaan harjoituslennoista.
Panisinko nämä ainoastaan tekemään poikasia; en. Ne linnut ovat oppineet lentämään, nauttimaan siitä, se on sama kuin telkeisi villin tiikerin häkkiin; pakkoliikkeitä, selkeää masennusta kun viettipäämäärään pääsyyn ei ole pienintäkään mahdollisuutta. VANKI.
Minun lintuni lentävät, pesivät, jos pesintä ei minua miellytä, vaihdan muovimunat.
Sitten on lintuja; olosuhteet ovat liian optimaaliset. Pesintäkierto kiihtyy, niinkuin minullakin tänään. Poikaset hädin tuskin kolme viikkoa ja uudet munat pesässä.
Ratkaisu; munat hävitetään, vanhemmat keskittyvät poikasten ruokkimiseen ja yksi munintakierto jää väliin.
Entä jos näin ei meneteltäisi? Haudonta epäonnistuu, jopa poikaset saattavat menehtyä aliravitsemukseen.
Ihminen luo joskus luontokappaleelle sen alkuperäistä toimintaa paremmat olosuhteet; so, peukaloi luonnon omaa järjestelmää ja siitä ei aina hyvää seuraa.

[Skuukkeli]

Moilanen kertoisitko miten opetat kyyhkyt käyttämään sputnikkia? Meneekö ne vaan toisten perässä vai tarviiko oppitunnin aiheeseen?

Ja sitten noista vapaalennoista, miten pitkiä reissuja ne lentelevät "huvikseen"?

Tulevatko ne vapaalennolta itse takaisin kotiin vai joudutko kutsumaan niitä?

[Kotopullaki]

Niin katos KP, minulla yksi kyyhky harhautui kilpalennolla pari vuotta sitten. Se putkahti kotiin niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Reissu vain kesti vuosi ja neljä kuukautta.

Oispa tosi mielenkiintosta tietää missä on lintu noin kauan liidellyt! Ja miten se on uusin vieraisiin parviin päässyt mukaan? Tuskin se nyt yksinkään on reissaillut! Jospa se lens maistamaan ranskalaista patonkia ja tapas elegantin ranskalaisen, kyllästyi ja meni etsimään tulisempaa seuraa Kyprokselta – ja totes ”Ei helkkari, kyl mää meen takas Suomeen”

Tänä vuonna olen rengastanut 17 nuorta lintua; haukka vienyt yhdeksän. Ensi vuonna en pesitä ennen huhtikuun alkua; turha syöttää haukoille arvokkaita kilpalintuja. Kaiken lisäksi tunnen pientä syyllisyyttä siitä, että noita emolintuja on tullut rasitetuksi normaalia enemmän. Poikueita kun ajattelin teettää tulevaa kilpailukautta varten vähän enemmän kun hyvää lintukantaa on.

Aika monta on haukka päässyt viemään Lähettämästäsi kyyhkykirjasta luin että olikos se nyt harakka vaiko varis mikä ois oiva apu haukoilta suojelemiseen kun ne niin osaavat varoittaa kyyhkyjä haukan tulosta. Mutta milläs sitten niitä varoittajalintuja sais houkuteltua seudulle?
Ei kait poikueitten teettämisellä pysty rasittamaan liikaa? Eikös se ole sellanen asia jonka lintu tekee vain jos vaistonsa ja halunsa niin sanoo…?

Vaimo tuossa jo mainitsikin; saiskohan sitä tarvitessaan yhtä perusteellista huoltoa ja hoitoa kuin noi pulut.

Täydet sympatiani ja empatiani vaimollesi! Minäkin mäkättäisin p a l a j o vähemmän jos mieheni hoitais mua yhtä hyvin kun noita helekutin ruusupuskiaan!

Heitänpä tähän taas oman kantani. Omat kantalintuni jotka ovat syntyneet 1999 pesivät ainoastaan keväisin/kesäsin vaikka tilaisuus olisi pesiä ympärivuoden. Nuoremmat kyyhkyt joita on noin 100 taas pesivät jatkuvasti ja hyvin tuloksin. Ruokinnasta: Olen ymmärtänyt, että valmisruuissa on kaikki tarvittavat vitamiinit/vitamineraalit: lukee säkkien kyljessä.Valkosipuliöljyt,ym tuotteet ovat luontaistuotteita eikä niillä ole vastaavaa vaikutusta linnun suorituskykyyn, jos on niin olis kiva nähdä siitä jotain todellista dokumettia? Ulkomailla jossa kilpaillaan todellisista palkinnoista ja kyyhkyt ovat huippuluokkaa. Näillä kyyhkyillä on erityiset ruokavaliot ja suorituskykyä nostetaan monella varsin kyseenalaisilla "tropeilla". Haukkoja ei ole meillä nyt näkynyt, kun metsät kaadettiin ympäriltä.

No se mitä oon nähny noitten meijän täysin villien ja vapaitten kyyhkyjen kanssa niin musta tuntuu että niistä iso joukko koko ajan hautoo, ympäri vuoden ja hirveellä innolla – vaikkapa sitten maahan pudonnutta valkoista pullonkorkkia! Kun vaan hoitasvatkin ne poikasensa sit kunnolla niin ei mun tarttiis sekaantua siihen näillä vajavaisilla taidoillani… Haukkoja en onneksi oo nähny kotimme lähistöllä, vaikka oonkin niitä tällä saarella nähnyt sekä vuoriston metsässä että kaupugissakin!
Valmisruuat ja luontaistuotteet jakavat kyllä mielipiteet niin eläinten ku ihmistenki ruuissa, kuka tietää mikä lopulta on oikein tai totta. Mutta eiköhän monien asioiden summa lopulta todista josko on tullut valittua oikeat ruokinnat ja hoitotavat. Jos lintu jaksaa lentää pitkiä matkoja ja vieläpä lujaa, ja elääkin vielä pitkäikäiseksi, niin eikö silloin kaikki oo niin sanotusti mennyt ”putkeen”? Luontaistuotteista on itelläni omakohtasta kokemusta ainoastaan yhestä, ja se oli aurigonhattu-uute, joka tehosi, epäilyistäni huolimatta.

Huippulintu; minulla on lintu, joka kilpailulennolla lensi yli 1000m/min, tuli kotiin haukan raatelemana, alaperä aivan riekaleina mutta tuli lähes suorinta tietä kotiin. Lentotulos oli aivan uskomaton.

Joo, tulee mieleen taas se yks tarina sodassa urhoollisuusmitalilla palkitusta kyyhkystä… Uskomattoman urheita ja sitkeitä olentoja ovat. Miten muuten tolle raadellulle kyyhkylle kävi? Jouduitko lopettamaan, oliko niin pahassa kunnossa? Vaiko tervehtyikö?

Minulta monet harrastajat ovat kysyneet; mikset pane kantalintulakkaan noita huippulintujasi? Miksi?
Ne linnut ovat vuosia lentäneet satojen ja taas satojen kilometrien kilpailulentoja, puhumattakaan harjoituslennoista.
Panisinko nämä ainoastaan tekemään poikasia; en. Ne linnut ovat oppineet lentämään, nauttimaan siitä, se on sama kuin telkeisi villin tiikerin häkkiin; pakkoliikkeitä, selkeää masennusta kun viettipäämäärään pääsyyn ei ole pienintäkään mahdollisuutta. VANKI.
Minun lintuni lentävät, pesivät, jos pesintä ei minua miellytä, vaihdan muovimunat.
Sitten on lintuja; olosuhteet ovat liian optimaaliset. Pesintäkierto kiihtyy, niinkuin minullakin tänään. Poikaset hädin tuskin kolme viikkoa ja uudet munat pesässä. Ratkaisu; munat hävitetään, vanhemmat keskittyvät poikasten ruokkimiseen ja yksi munintakierto jää väliin. Entä jos näin ei meneteltäisi? Haudonta epäonnistuu, jopa poikaset saattavat menehtyä aliravitsemukseen.
Ihminen luo joskus luontokappaleelle sen alkuperäistä toimintaa paremmat olosuhteet; so, peukaloi luonnon omaa järjestelmää ja siitä ei aina hyvää seuraa.

Ite en kilpailuista perusta, en minkäänlaisista, en kauneus- enkä nopeus-, enkä minkään elikon kohalla. Mutta jos kyyhkyjen annetaan lennellä tarpeeksi usein vapaana ja muutenkin annetaan niitten viettää niin luonnonmukasta elämää kuin suinkin, niin ehkä niitten nopeuden mittaamisella voi myös mitata onko hoitanut lintunsa tarpeeksi hyvin.
Joo, me ihmiset tupataan vangitsemaan niin lintuja ku muitakin elikoita ja yrittämällä antaa niille paremmat ja paremmat olosuhteet unohdetaan helposti että se mikä meidän mielestä on parempaa voi elikoille olla… hmmm… niiden viettien ja vaistojen tuhomista, niiden luonnollisen olemuksen muuttamista ym.
Mutta, tähän on tultu, kun me ihmishirviöt ollaan muutettu tää maailma sellaseksi että iso osa eläimistä ei enää voi elää niin kuin ne ennen elivät. Eipä oo enää tilaa ja paikkaa ja ruokaa kuten aikojen alussa. Ja nyt sitten jokainen tavallaan joko halustaan tai ilman pitää eläimiä ja hoito- ja ruokintatapoja on varmaan yhtä monta kuin eläintenpitäjääkin.

Hei lopeta se kuorsaaminen, ei tää ny NIIN pitkä viesti ollu!

[Moilanen]

Niistä variksista ja harakoista; niitä pesii aivan kiitettävästi tässä pihapiirissä ja hyvä niin. Se vain on niin, että vanhat linnut osaavat reagoida hälytysääniin nopeasti mutta joillakin nuorilla menee tuommoiset viikonpäivät systeemin oppimiseen; ja se onkin vaarallisinta aikaa.
Tämä lintuni 5204, parani täysin ja ainut lääke oli tislattuun veteen sekoitettu alkoholi. Muuten tämän jutun alkuosan nuoret ovat juuri tämän linnun jälkeläisiä.
Luontaistuotteista. En käytä linnuillani mitään kemiallisia aineita; valkosipuli on luonnon antioksidantti, vitamineral tehdään kuumakäsitellyistä mineraaleista, pik-pot sisältää simpukankuorta ja punakiveä...jne.
Lakkahygieniaan käytän Colombine Biancoa; talkkiperusteinen kuivattava ja desinfioiva aine. Sama tuote, vain eri nimellä, aikanaan käytettiin 66 vuotta sitten meikäläisen pyllyyn.

[Kotopullaki]

Lakkahygieniaan käytän Colombine Biancoa; talkkiperusteinen kuivattava ja desinfioiva aine. Sama tuote, vain eri nimellä, aikanaan käytettiin 66 vuotta sitten meikäläisen pyllyyn.

Räätälöin tässä Moilaselle ihan oman sanonnan aamutuimaan: "Mitä taakseen tupsuttelee, sitä lakkaansa laittaa"

Minulla olisi nyt kysyttävää kyyhkyjen pesähygieniasta, kun tuli tästä puhistuksesta puhe. Kuten tuolla aiemminkin mainitsin, niin rakentamassamme pesähökötyksessä tuntuu olevan koko ajan joku hautomassa (siis useampia kyyhkyjä) ja hoitamassa jo syntyneitä poikasia. Onko tietoa mihin aikaan vuodesta kyyhkyt ei tekis poikasia vai onko mun vaan kiivettävä joka päivä tonne korkeelle kurkkimaan? Ja häiritteekö kurkkiminen ihan dramaattisesti?
Pesämökit on sinne joskus asennettu ja niitä ei sen jälkeen oo siivottu. (älkää tuomitko minnuu tästä epäsiisteydestä, mä oon just ny vasta alottanu niitten hyysäämisen). Haluan ottaa koko hökkelin alas ja pestä sen raaputtamalla ja painepesurilla ja kuivata pika-pikaa auringonpaahteessa. Tehty kait puusta ja vanerista. Pakko ottaa riski tuhooko vesipesu sen vai ei, en keksi muutakaan keinoa. Ja sitten kun se on kuivinut kunnolla niin pitäisikö sinne tupsutella jotain mahdollisten ökkömönkiäisten tuhoamiseksi?

[siimis]

Tuosta Columine Biancosta - onko se samantyyppinen aine kuin esim. tämäDrymaxx? Sehän on tarkoitettu nautakarjalle. Olen joskus miettinyt, sopisko se myös kanalan tai kyyhkylän kuivitukseen, kanalassa vaikka turpeen seassa.

[Moilanen]

Tuo Colombine Biancon tehoaine on mineraali, talkki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talkki
Siis se on erittäin pehmeä mineraali, absortoi öljyjä ja kuivittaa kosteita massoja. Toisinsanoen siis tekee tasopinnat "pöpövapaiksi". Kosteus kun on kasvualusta kaikenlaisille ötököille.
Tuosta Dry Maxista en tiedä muuta kuin, että se on brändi kosteutta kestäville tekstiileille, lähinnä niiden saumoille.

[Moilanen]

Skuukkeli; kaikkia nuoria ei tarvitse mitenkään opettaa menemään sputnikista sisään. Suurin osa oppii sen ns mallioppimisella.
Sitten joskus joudun tekemään vähän temppuja. Ripottelen sittenkun muut ovat jo lakassa, lentolaudalle, se on se lauta, jonka päältä puikkojen völistä lintu pudottautuu ulosmenotasolle ja siitä lakkaan, koske ulosmenoluukku on suljettu.
Nälkäinen lintu menee lentolaudalle syömään maissia ja sittenkun se näkee alemmalla tasolla lisää, se pudottautuu lakkaan ja toiminta on sillä selvä; siinä se opettaminen kokonaisuudessaan.

[Moilanen]

Niin ja vielä kysyit niistä vapaalennoista. Jos parvi on poissa tuommoiset 2-2,5 tuntia, mikä on yleensä normaali päivittäinen lentoaika. Hyvät, treenatut aikuiset linnut lentävät noin kilometreissä laskien neljäkymmentä-viisikymmentä kilometriä vähintäänkin. Kovin nuoret linnut eivät noille aikuisten lennoille juurikaan lähde vaan palaavat takaisin nopeammin.
Kun linnut palaavat lennolta ja ilma on kaunis ja lämmin, laskeutuu parvi tuonne meidän suuriin vanhoihin pihakuusiin, paistattelevat siellä päivää ja pyrähtelevät pieniä lentokierroksia.

[siimis]

Tuosta Dry Maxista en tiedä muuta kuin, että se on brändi kosteutta kestäville tekstiileille, lähinnä niiden saumoille.

On se sitäkin, mutta katsopa tuo linkki jonka laitoin. Siellä on tuosta aineesta aika hyvä esittely. Se on puhdasta piimaata ja toimii juurikin kuivattavana aineena. Tarkoitettu lehmien makuuparsiin, jossa on tärkeää ettei pöpöt kasva kun ne lehmät siellä tissisilleen makoilevat

Mietin vaan, että nokkiikohan kanat tuota ja jos nokkii, niin mitä se tekee ruoansulatukselle... Myrkyllistähän se ei ole. Mutta tuo sinun myymä aine on siis ihan hienoa jauhoa, niinkö?

Tuosta sputnikista - kuinka hyvin linnut oppii sitä käyttämään, jos kaikki ovat ihan amatöörejä sen suhteen..? Kun meidän linnut eivät ole päässeet vapaalennoille eivätkä siis osaa käyttää sputnikiakaan. Kannattaisko opettaa ensin muutamalle linnulle ja antaa niiden sitten opettaa muille? Meille on suunnitteilla uusi lakka ja yhden osaston vois varustaa sputnikilla.

[Skuukkeli]

Niin tuosta sputnikista, mikä sen idea on? Miksei pelkkä reikä häkissä riitä pääseehän siitäkin ulos ja sisään? Sorry vaan Moilanen, näitä tyhmiä kysymyksiä pukkaa...

[Moilanen]

Kyllä se talkki, siis Bianco, on aivan pölymäistä jauhetta, joten se ei kovinkaa helposti sekaannu kyyhkyjen ravintoon (kuivia jyviä).
Kanalassakin käytän samaa aihetta. Todennäköisesti sittenkin tuo mainitsemasi tuote on talkkipohjainen sekin.
Tuo sputnikkiin opettaminen; siihen pätee aikuisillakin linnuilla sama menetelmä kuin nuorilla;

Ylläkuvattu sputnik on siinä asennossa, jolloin sisääntulo on mahdollista ulostulo ei.
Tuonne ylätasolle maissia ja sitten sinne alatasolle sitä enemmänkin. Loppu sujunee helposti.
Ulostuloahan ei tarvitse opettaa.
Sputnikin rakentaminen on periaatteessa helppoa; kuitenkin mittasuhteet tulee olla juuri oikeat, että toiminta on moitteeton.
Kun kaikki linnut ovat sisällä, suljetaan ylätasokin, että kutsumattomat vieraat eivät pääse sisään.
Aamulla avataan molemmat luukut, jotta linnuille mahdollistuisi vapaa kulku sisään ja ulos.

[Ushva]

Minä se en vaan tajua miten tuo sputnik toimii, tuosta kuvastakaan en älyä mitään.

[Pigeon]

Tuolla on yksi malli sputnikista ----> http://www.kirjekyyhky.net/albumi/kyyhkykuvat/123977