Kyseessä on siniviiriäis kana joka nyppii sulkia niin toiselta kanalta kuin uudelta kukoltakin. Edellisen kukon nyhtivät kaljuksi, toisaalta luulen että siinä oli jonkin asteisia kehityshäiriöitä muutenkin.
Joitain keskusteluja koitin selata aiheesta mutta syytä ei oikein löytynyt. Olisiko kukko pitänyt kotiuttaa häkkiin ensin ja pitää kanat sen aikaa muualla, voisiko tämä toimia vielä?
Kaikki neuvot otetaan vastaan!
Sulkien nyppiminen?
Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri
-
dripple
Kuinka kauan kukko on nyt ollut kanojen seurassa? Munivatko kanat? Onko kukko täysin alistettu vai pääseekö se polkemaan kanoja lainkaan? Niin ja kai se on varmasti kukko? Missä tilanteissa kukkoa nypitään, kenties ruokakipolle yrittäessään tms.?
Ainakin tavallisilla viiriäisillä uuden jäsenen tuonti parveen pitäisi tehdä niin, että kaikki linnut otetaan häkistä pois ja sen sisustusta mahdollisesti muutetaan. Syy tähän käytäntöön on se, että viiriäiset puolustavat kiivaasti reviiriään eli uudet tulokkaat saatetaan pahimmassa tapauksessa telottaa. Etenkin jos kyse häkissä pitkään asuneista linnuista. Ne puolustavat etenkin lepo- ja ruokapaikkoja ja uusi tulokas voi joutua nälkäkuurille ja kovaan stressiin. Myös sellaiset yksilöt joissa on jotain vikaa (sairaus), saattavat joutua kyninnän kohteiksi. Ja sitten on ihan niitäkin yksilöitä, jotka vain muuttuvat luonnevikaisiksi ja hakkaavat muita.
Ehkä kannattaisi eristää kukko joksikin aikaa vaikka verkkoseinän taa ja antaa sen parannella höyhenpukuaan ja kerätä voimiaan. En tiedä tepsiikö sellainen tuossa tapauksessa että kaikki linnut laitetaan samaan uudelleen sisustettuun häkkiin samaan aikaan. Voi olla että se kana on vaan pimahtanut jostain syystä. Silloin tekisin parin siitä kiltimmästä kanasta ja tuosta kukosta ja antaisin riitapukarin olla verkkoseinän takana.
Ainakin tavallisilla viiriäisillä uuden jäsenen tuonti parveen pitäisi tehdä niin, että kaikki linnut otetaan häkistä pois ja sen sisustusta mahdollisesti muutetaan. Syy tähän käytäntöön on se, että viiriäiset puolustavat kiivaasti reviiriään eli uudet tulokkaat saatetaan pahimmassa tapauksessa telottaa. Etenkin jos kyse häkissä pitkään asuneista linnuista. Ne puolustavat etenkin lepo- ja ruokapaikkoja ja uusi tulokas voi joutua nälkäkuurille ja kovaan stressiin. Myös sellaiset yksilöt joissa on jotain vikaa (sairaus), saattavat joutua kyninnän kohteiksi. Ja sitten on ihan niitäkin yksilöitä, jotka vain muuttuvat luonnevikaisiksi ja hakkaavat muita.
Ehkä kannattaisi eristää kukko joksikin aikaa vaikka verkkoseinän taa ja antaa sen parannella höyhenpukuaan ja kerätä voimiaan. En tiedä tepsiikö sellainen tuossa tapauksessa että kaikki linnut laitetaan samaan uudelleen sisustettuun häkkiin samaan aikaan. Voi olla että se kana on vaan pimahtanut jostain syystä. Silloin tekisin parin siitä kiltimmästä kanasta ja tuosta kukosta ja antaisin riitapukarin olla verkkoseinän takana.
-
Siniviiriäinen
Ensimmäistä viikkoa yhdessä eletään, kukko tuli taloon viime lauantaina. Eilen siirsin toisen kanan pois nyppimisen takia, tämä yksilö on kunnon terroristi.
Kanat eivät ole nyt munineet. Kukko on päässyt polkemaan kumpaakin mutta selvästi seurustelee enemmän kiltimmän kanan kanssa. Ja aivan varmasti on kukko.
Tuo nyppiminen tapahtuu jatkuvasti enkä ole löytänyt mitään ns. syytä. Terroristi-kana jopa käveli kukon perässä nyhtäen sulkia.
Minkä takia kanat muuten syövät sulkia?
Nyt näyttäisi että tilanne olisi rauhottunut kun ovat kahdestaan. Voihan olla että tämä kana ei voi jakaa kukkoaan vaan tarvitsee oman.
Kanat eivät ole nyt munineet. Kukko on päässyt polkemaan kumpaakin mutta selvästi seurustelee enemmän kiltimmän kanan kanssa. Ja aivan varmasti on kukko.
Tuo nyppiminen tapahtuu jatkuvasti enkä ole löytänyt mitään ns. syytä. Terroristi-kana jopa käveli kukon perässä nyhtäen sulkia.
Minkä takia kanat muuten syövät sulkia?
Nyt näyttäisi että tilanne olisi rauhottunut kun ovat kahdestaan. Voihan olla että tämä kana ei voi jakaa kukkoaan vaan tarvitsee oman.
-
maunu_muori
-
maunu_muori
-
Siniviiriäinen
-
dripple
Saisitko jostain esim. pikkupunahelttaa, joka on tavallisilla viiriäisillä varmaan yleisimmin käytetty ruoka (ja myös siniviiriäisille suositeltu)? Siinä on hyvä kalsium-fosfori suhde ja paljon proteiinia. Säkki pikkupunahelttaa painaa 40 kg ja maksaa reilu parikymppiä (saa tilattua esim. agrimarketeista) mutta tuskin teet mitään noin suurella määrällä ruokaa jos lintuja on vain muutama. Jos ostaisit pienen määrän joltain jolla sitä on? Joku varmaan laittaisi tulemaan melkeinpä postikulujen hinnalla.
Hankala sanoa noista peiponruuista kun ravintosisältöä ei löydy mistään. Samoin voimaruokiakin on niin montaa eri sorttia. Jos joku epätasapaino siinä ruokinnassa on, mä koettaisin korjata sitä vain tasapainoisella ruokavaliolla eli tuolla täysrehulla (ja siihen rinnalle tuoreruokaa ja munankuoria vapaasti saataville, koska jos kanat alkavat munia, tarvitsevat extrakalkkia). Koirilla ja hevosilla ainakin on tuo kalsium-fosfori suhde kovin tärkeä eli jos esim. hevoselle antaisi lehmän fosforikivennäistä, sen saisi aika huonoon kuntoon... viljassa kun on fosforia ja hevonen tarvitsee sen tasapainottamiseksi kalsiumia eli kalsiumkivennäistä. Mä ruokin koiraa luonnonmukaisesti ja siinä ruokinnassa on tärkeää laskea juuri tuota kalsium-fosforisuhdetta. Monille helpointahan olisi antaa valmista koiranmuonaa, missä suhteet ovat valmiiksi oikeat ja tarkasti laskettu. Eli jos ei tiedä määriä mitä antaa ja mitä ja mistä puutos, paras antaa sitä tasapainoisinta rehua millä muutkin pärjäävät. Hankalaahan se on laskea paljonko tuota fosforia nyt laittelen tuohon minikokoisen kääpiöviiriäisen ruokaan
... ettei sitten ruokinta mene kumolleen väärään suuntaan.
Jos ruokinta ei auta kanan käytökseen, sitten se vika on sillä nupissa....
Hankala sanoa noista peiponruuista kun ravintosisältöä ei löydy mistään. Samoin voimaruokiakin on niin montaa eri sorttia. Jos joku epätasapaino siinä ruokinnassa on, mä koettaisin korjata sitä vain tasapainoisella ruokavaliolla eli tuolla täysrehulla (ja siihen rinnalle tuoreruokaa ja munankuoria vapaasti saataville, koska jos kanat alkavat munia, tarvitsevat extrakalkkia). Koirilla ja hevosilla ainakin on tuo kalsium-fosfori suhde kovin tärkeä eli jos esim. hevoselle antaisi lehmän fosforikivennäistä, sen saisi aika huonoon kuntoon... viljassa kun on fosforia ja hevonen tarvitsee sen tasapainottamiseksi kalsiumia eli kalsiumkivennäistä. Mä ruokin koiraa luonnonmukaisesti ja siinä ruokinnassa on tärkeää laskea juuri tuota kalsium-fosforisuhdetta. Monille helpointahan olisi antaa valmista koiranmuonaa, missä suhteet ovat valmiiksi oikeat ja tarkasti laskettu. Eli jos ei tiedä määriä mitä antaa ja mitä ja mistä puutos, paras antaa sitä tasapainoisinta rehua millä muutkin pärjäävät. Hankalaahan se on laskea paljonko tuota fosforia nyt laittelen tuohon minikokoisen kääpiöviiriäisen ruokaan
... ettei sitten ruokinta mene kumolleen väärään suuntaan. Jos ruokinta ei auta kanan käytökseen, sitten se vika on sillä nupissa....
-
maunu_muori
Kivennäistä ei kannata sotkee ruokaan, vaan laittaa ihan eri astiaa vapaasti tarjolle, ne syö sieltä mitä tarvii, ihan samalla viisiin kuin krittiä ja munankuoria. ( tai näin mää tein) Samaten pidän lampaille ja vuohille vapaata kivennäistä. Myös lampailla toi suhde on tärkee, mut ei sillain, että oli läpi vuoden sama, vaan eri vaiheissa ja vuodenaikaan pitää olla tarkkana, tunnutus, imetys ja laindunnus vaikuttaa niihin ja erityisesti laidunnuksessa on fosforin-kalsium suhteen lisäks tarkistettava riittävä mg- saanti, mut linnut ei, mitä ilmeisimmin, oo niin herkkiä esim poikimahalvaukseen 
Peipon ruuissa voi olla liian vähän myös valkuaista.. nehän ei oo tommottii munintahulluja kuten viirut... se munantuotantohan tarvii myös sitä.. jossain tintutalossa, en nyt muista varmasti luultavasti lähellä tamperetta tarjottiin keväällä runsaasti muniville tapolan mustaa makkaraa ennen muninna alkua, estää nokkimista... mää oon joskus pläjäyttäny niille veripalttua... ihan omalla preseptillä.
Peipon ruuissa voi olla liian vähän myös valkuaista.. nehän ei oo tommottii munintahulluja kuten viirut...
se munantuotantohan tarvii myös sitä.. jossain tintutalossa, en nyt muista varmasti luultavasti lähellä tamperetta tarjottiin keväällä runsaasti muniville tapolan mustaa makkaraa ennen muninna alkua, estää nokkimista... mää oon joskus pläjäyttäny niille veripalttua... ihan omalla preseptillä.-
dripple
Kyllähän linnuillakin on omat halvauksensa... eli voi tulla kalkkihalvaus jos syöttää foforipitoista viljarehua ilman että antaa tarpeeksi kalkkia... yleistä ainakin papukaijoilla ja ankoilla. Ankkojen kalkkihalvauksesta ollut foorumillakin kokemuksia. Koirilla taas sen halvauksen nimi on "kalkkishokki" (tapahtuu imettävillä nartuilla).
-
maunu_muori
Onks koirilla samalla viisiin että kantoajan lopussa pitää fosforin osuus olla isompi eli 1:1,4 lammaksilla ja imetykseen lisätään sitten ruokintakalkkia tavis kivennäisen joukkoon..1:2,5 suurinpiirtein.. mut tota nostoo ei saa tehä liian aikasin, vasta oikeestaan, kun poikiin...
Eikös kaikilla oo se kanakalkki vapaasti saatavilla.. viirut muuten söi , ainakin meillä sikana, sitä simpukkakuorirouhetta, paljon paremmin kuin mitään muuta kalkkia sisältävää , jota saa muutamasta eläinkaupasta .. ja moilaselta
Eikös kaikilla oo se kanakalkki vapaasti saatavilla.. viirut muuten söi , ainakin meillä sikana, sitä simpukkakuorirouhetta, paljon paremmin kuin mitään muuta kalkkia sisältävää , jota saa muutamasta eläinkaupasta .. ja moilaselta
-
dripple
Koirilla se kalsiumin osuus tulee olla aina suurempi kuin fosforin osuus, myös kantavalla ja imettävällä. 1,2-1,4:1 on suhde noissa normaaleissa ruuissa. Aikuinen koira pystyy säätelemään paremmin noita imeytymisiä mutta ei pentu. Jos fosforia on pennun ruuassa liikaa, elimistö ottaa tarvittavan kalsiumin luustosta ja luusto heikkenee. Meillehän tuli väärin ruokittu pentu (voimakkaalla liharuualla ollut ja lihassa fosforia hirmu määrät) ja ensitöikseen se söi meidän kipsilevyseiniä Joten kyllä elukat tosiaan tietää usein mitä tarvitsevat. Niin moni ihminenkin (nimim. "hemoglobiini 106 ja hirveä lihanhimo" ).
Monissa häkkilintujen sekoituksissa on sitä simpukankuorirouhetta valmiiksi ja laskettu kalsium-fosfori pitoisuudet. Mutta noissa peiponruuissa ei ilmeisesti
Viiriäiset eivät meillä näyttäneet syövän kanakalkkia edes murskattuna ja jauhomainen poikaskalkkikin pitää melkeinpä sotkea ruokaan, ettei munankuoret heikkene. Munankuoria taas näyttäisivät syövän melkein rajattomasti eli kaikki menee mitä antaa. En tiedä onko ne niin pilalle jalostettuja, etteivät osaa säädellä noita aineiden saanteja itse vai onko aineet sitten niille väärässä muodossa.
Joten kyllä elukat tosiaan tietää usein mitä tarvitsevat. Niin moni ihminenkin (nimim. "hemoglobiini 106 ja hirveä lihanhimo" ). Monissa häkkilintujen sekoituksissa on sitä simpukankuorirouhetta valmiiksi ja laskettu kalsium-fosfori pitoisuudet. Mutta noissa peiponruuissa ei ilmeisesti
Viiriäiset eivät meillä näyttäneet syövän kanakalkkia edes murskattuna ja jauhomainen poikaskalkkikin pitää melkeinpä sotkea ruokaan, ettei munankuoret heikkene. Munankuoria taas näyttäisivät syövän melkein rajattomasti eli kaikki menee mitä antaa. En tiedä onko ne niin pilalle jalostettuja, etteivät osaa säädellä noita aineiden saanteja itse vai onko aineet sitten niille väärässä muodossa.-
maunu_muori
Toss kin on suhteet niin että 1= fosfori ja isompiluku =kalsium..
eli oikeestaan pitäs sanoo fosfori-kalsium suhde. (hih mulla ol tossa vaiheessa sillon vuonna miekka ja kirves 160 ja siitä huolimatta se lihanhimo) Ooko kokeillut sitä pelkkää simpukkaa.. mää on nähny sitä myös pienemmissä erissä täällä Jyskylässä.
eli oikeestaan pitäs sanoo fosfori-kalsium suhde. (hih mulla ol tossa vaiheessa sillon vuonna miekka ja kirves 160 ja siitä huolimatta se lihanhimo) Ooko kokeillut sitä pelkkää simpukkaa.. mää on nähny sitä myös pienemmissä erissä täällä Jyskylässä.
-
dripple