Kotopullaki kirjoitti:Makaroonilaatikko hellan ja nyrkin valista
500 g jauhelihaa, nauta tai sika tai ihan mita vaan
Voita jauhelihan paistamiseen
1-2 tolkkia murskattuja tomaatteja
Kuminaa muutama teelusikallinen, kokonaisena tai jauhettuna, ei valia
Suolaa, suolaa…
Tuoretta tai tuoreena pakastettua persiljaa kourallinen, oman maun mukaan
Korppujauhoja
100 g voita
2 dl jauhoja
1 litra maitoa
4 munan keltuaista
Muskottia
Suolaa
Juustoa
2 kpl 500 gramman pusseja makaroonia, mita lajia vaan kunhan on sellasia mitka mahd. paksuja ja onttoja
Vetta
Suolaa
Oljya
Voita
Raastettua juustoa (mun mielest melke ihan sama mita juustoo, paitsi ei fetaa…)
Ja lopuks viela kaikkien kevyen linjan ystaville: lisaa voita, ja korppujauhoja ja juustoa.
Tarkeata on tyoskennella osio kerrallaan, eli ei niin etta paistetaan jauhelihaa samalla kun tehaan soosia tai keitetaan makaronia. Yksi asia kerrallaan, niin homma sujuu stressittomasti! Varaa tahan aikaa noin 2-3 tuntia, muksut ulos keittiosta, pari askia tupakkia ja 1-2 pulloa vinkkua. Kaksi viimesta siis EI keittiosta ulos, vaan sisalle. Ja ovi kii.
Aloitetaan! Lue ohje ja keraa ainekset esille. Ota eka horppy ja muistuta itseasi siita kuinka hyva kokki olet! Paistinpannu liedelle ja kontsa voita sulamaan. Heita sekaan jauheliha. Paista kunnes neste haihtuu ja lihaan tulee varia. Toksota puulastalla niin etta jauhelihasta tulee pienen pienia rakeita. Kaada sekaan tolkki tai kaksi murskattuja tomaatteja, seka kuminat ja suolaa reilusti, ja lopuksi persiljat. Jos on liian lotkoa niin lisaa korppujauhoja. Jos on kiinteeta ni ei tarvii korppujauhoi, ei niist kummiskaan mitaan makuu irtoo. Kasari pois liedelta, kansi paalle ettei kissat mee syomaan, ja mestarikokki itse istuu alas.
Horppy lasista ja vilkaisu ohjeisiin. Suosittelen myos pienta puhinaa ja otsalta hien pyyhintaa (nayttavasti keittion ovensuussa) jos muita kotona.
Seuraavassa osiossa tulee kiirus eika oo aikaa kessutella, joten kay ennen tata 1-2 tupakilla + 1 lasillisella. Raahaa myos mankka keittioon ja laita lempparimusaasi soimaan.
Valmis? Ok! Sellaset sata grammaa suolasta, taysrasvasta kunnon voita teflonkasariin!
Ennen kuin palaa, siis heti kun sulaa, niin heita sekaan 2 dl jauhoja ja sekoita puuhaarukalla tai vispilalla. Nayttaa silta etta tullee kokkareista sementtia, mutta ala hataanny. Lisaa maitoa pikkuhiljaa, koko ajan vispilalla sekoittaen. Muut ohjeet sanoo etta maidon taytyy olla kuumennettua, mutta p…n marjat, ihan sama tulos tulee kylmal! Nyt sitten ollaan jumissa hellan aaressa. Maitoa, sekoitusta kunnes sakenee, lisaa maitoa, sekoitusta, kunnes taas sakenee, jne. jne. Siksi kaskin laittaa mankan paalle, koska nyt hytkytaan vispila kadessa ja heilutetaan lannetta. Toivon ettet valinnut Shakiraa kuitenkaan, koska sitten lentaa soosit ympari keittiota! Kun on loputkin maidot lisatty, ja sekoitettu ja hytkytty, ja soosi mukavan jaykkaa, niin otetaan kasari pois liedelta.
Ok, ok. Hengahdystauko! Mut vaan 2 horppya max!
Soosiin vatkataan sekaan keltuaiset. Sitten jonkin verran muskottia, ja hiukkasen suolaa (riippuu kuinka suolasta juustoa kaytat), ja sitten sita raastettua juustoa. Ala huoli jos et raastanu etukateen, ehit viela. Ja sitten kansi paalle, ja kasari jaahylle.
Onnittelut! Olet suoriutunut taman ohjeen vaikeimmasta osiosta! Bravo!!! Nyt ansaitset tauon, horppyineen ja henkosineen. Sallitaan myos Muniksen tsekkaus ja kirjoituksen lahetys.
Tayta iso kattila vedella ja laita kuumentumaan. Odotellessa on aikaa horppailla ja vaikkapa soittaa ystavattarelle! Jos joku muu erehtyy keittioon juuri nyt, niin ala kiiruusti hammentaa vetta puulastalla. Muussa tapauksessa ihan vaan relax. Sitten kun vesi kiehuu niin heita sekaan lusikallinen suolaa ja loraus oljya, ihan vaan siks ettei makaronista synny kaislamattoa. Sitten kun on kypsaa ni kaada makaronit lavikkoon, vesi pois, ja sitten makaronit kulhoon. Pilko pienehkoja palasia voita sekaan, ja sekoita. Sitten heita sekaan raastettua juustoa – jota toivottavasti tajusit raastaa viime kerralla reilusti.
Seuraavaksi alkaa luova vaihe, jota ennen on hyva latautua henkisesti. Horppy-horppy! Sulje keittion ovi jotta voit jammailla keittiossa yksin muiden paheksumatta. Pikkasen sopii laulaa luikauttaakin! Sitten pikkuhiljaa tanssiaskelin kohti kaapistoa josta loydetaan valtavan iso vuoka. Jotku laittaa bechamel-soosia pohjalle, jotku voita ja korppujauhoa. Mina en laita mitaan kun en viitti ja hyvin menee niinkin. Up to you! Tai ”up yours” kuten sanois Nykanen.
Kaada vuoan pohjalle noin puolet makaronista. Paalle kaavit jauhelihamosson. Ja sitten paallimmaiseksi loput makaronista. Ta-daa! Ai kun hieeeeno! Nyt ollaan loppusuoralla ja sen kunniaksi otetaan pari horppya! Kippis ja kulaus!
Ihan paallimmaiseksi valutetaan bechamel-soosi, jonka paalle ripotellaan sinne tanne korppujauhoja, seka pienia palasia voita – niin saadaan kaunis kullanruskea pinta. Ja eikun uuniin! Edellisen horpyn aikana olisi tullut laittaa uuni kuumenemaan noin 180-200 asteeseen, mut jos et muistanu ni ei haittaa: laita se nyt kuumenemaan, istu alas odottamaan ja pidetaan vaikka tupakkitauko. Ja tupakkitauot senkun jatkuvat! Ruoka uuniin ja taas relax! Tata aikaa ei saa kayttaa keittion siivoomiseen ja tiskien tiskaamiseen – muuten tulee r e s s i! Istu alas, avaa toinen pullo viinia, vaiha CD, soita ystavalle, tanssi ja laula!
Kun ruoka on ollut uunissa noin 3 varttia – 50 min, niin ota vuoka uunista ja ripottele paalle juustoraastetta. Laita takaisin uuniin. Nyt on viela 10-15 minuuttia aikaan ennen kuin perheen tulee taputtaa kasia ja hurrata mestarinkokin kunniaksi. Voit kayda huikkaamassa ovella TV:ta lasittunein silmin tuijottaville lapsille ja miehelle etta ”ruoka on kohta valmistaaaa”. Ja akkia takas keittioon horppimaan! Tanssiaskelin, hymy huulilla, kerailet sitten oikean maaran lautasia, haarukoita, veitsia, laseja… Ai niin ja ketsuppia kun armaani aina syo makaronia keden kans… La-la-la-la-laa…
Nyt on pastitsio ollut tunnin uunissa, aika sammuttaa uuni, ja ottaa ruoka ulos. Tassa vaiheessa olet niin innoissasi ettet malta antaa ruoan jaahtya vaan kannat sen pikimmiten ruokailutilaan. Ja heti peraan muut tykotarpeet. ”No niin, tulukee syamaaaaaan…!”
Ja sitten se alkaa. ”Taahan on ihan liian kuumaa viela, miten mun ketsuppiki ihan ku sulaa tanne…!!!”. ”Miten taal on jotain tomaattia vai? Ei makaroonilaatikos yleensa tomskuu oo!” ”Mita taa valkonen mosso tas paal on?” Siina sitten hymyilet vienosti, yritat urheasti syoda sinakin ja poltat suusi. Huudat ”Selva!” ja kannat kaikki takas keittioon, niin nopeasti etta nayttaa videon pikakelaukselta. Kaavitaan lautasilta makaroonilaatikot koiran kuppiin jaahtymaan, paiskataan lautaset tiskialtaaseen, kasarikasan paalle, ja nyyhkitaan vahan. Onneks mankka pauhaa viela. Ja vinkkua jaljella. Istutaan alas ja ajatellaan positiivisesti. Viela on paljon ruokaa jaljella, ja kylla s…na on huomiseen mennessa tarpeeksi jaahtynytta. Tata syodaan seuraavat 5 paivaa ainaki. Ja uutta ruokaa ei tuu ennen ku on viimenenki murunen syoty! Nii pal kallistaki, kaikkine juustoineen ja voineen. Ja se aika mika tan tekoon meni!