Huldan ensihaudonta!

[munakas]

Apua, kohta kaksivuotias alhomme päätti ruveta hautomaan keskellä talvea!
Muutamia kysymyksiä pyörii mielessä... Kukkomme on viime heinäkuussa kuoriutunut, onko edes voinut vielä hedelmöittää munia? Polkenut olen joskus sen nähnyt, yleensä tekee kai sen salassa.
Onko väliä millaisessa lämpötilassa haudonta tapahtuu? Kanalassamme on näillä n nollakeleillä 5-8 astetta lämmintä, lämmittimellä saadaan tarvittarssa enemmän mutta jos tulee 20 astetta pakkasta on vaikea saada pysymään plussan puolella , 30 asteen pakkasilla oli kanalassakin pari astetta pakkasta ja vesi meni jäähän.
Jos siis tipuja sattuisi syntymään onnellisten tähtien alla, pärjäävätkö ne esim 10 asteisessa kanalassa emon kanssa? Voisohan ne tuoda sisällekin mutta entä emo? Pesä missä emo hautoo on seinällä ylhäällä , ovatko tiput vaarassa pudota sieltä vai pitääkö emo huolta etteivät putoa?
Huldan alla on ainakin 4 munaa, sen näin kun oli alkuvaiheessa poistunut pesästä ja munat tuntuivat viileiltä. Sitten palasi heti pesään ja on pysynyt siellä. Onko alkuvaiheen munan viilenemisrstä haittaa, siis ilm ekan vuorokauden aikana tapahtuneesta?
Muut kanat ovat saattaneet munia sinne lisääkin koska ovat tunkeneet samaan pesään. En saanut merkattua enää munia koska Hulda läsöttää niin tiiviisti niiden päällä.
Tämmöisiä mietteitä siis meillä ensikertalaisilla, tulee nyt tipuja tai ei. Toivottavasti joku jaksaa vastailla, laskettu aika olisi parin viikon päästä...

[heikki]

On todennäköisiesti jo hedelmöittänyt. Emo pitää tipuille lämpöä, mutta jos megapakkaset iskee, niin lämpölamppu avuksi. Itse olen nostellut poikaset haudonta/munintapesänä toimivasta vessanpöntöstä alas siinä vaiheessa, kun ovat olleet muutaman päivän ikäisiä, jottei kävisi niin, että joku tipu tarvisi jo ravintoa ja toinen ei taas uskalla hypätä pesästä pois. Emo kyllä seuraa tipuenemmistöä.

[heikki]

Ai niin, itselläni olosuhteet ovat vastaavat ja juuri viikon ikäiset tirpat opettelevat emonsa johdolla olemaan eläimiksi. Paleltumisia ei ole tapahtunut, mutta ainahan luonnonvallinta omansa vanhoillejumalille antaa. Suosittelen, että vaihdat munat saman ikäisiin, koska emo ei välttämättä viikonikäisten tipujen kanssa ehdi loppuja hautomaan. Läpivalaisemalla voit hieman päätellä, että onko munat suunnilleen samassa vaiheessa. Jos emon haudontavietti on todellinen, niin se kyllä palaa pesäänsä vaikka sitä väkisin pois munien päältä tarkastellaksesi tai merkkaillaksesi pitäisitkin.

[munakas]

Kiitos vinkeistä! Täytyy kai luottaa luonnon hoitavan hommansa mutta onhan tämä aika jännittävää ekalla kerralla. Mietin vielä pitääkö hankkia jokin pieni eläinhäkki ensiaikojen turvapaikaksi vai pärjäävätkö muun parven seassa. En tiedä miten muut suhtautuvat tipuihin, uusiin kanoihin on ai akin suhtauduttu vihamielisesti.

[heikki]

Emo yleensä pitää tipuistaan huolta, mutta kannattaa seurailla. Konehaudotut olen kyllä pitänyt aluksi pienemmässä häkissä, että ei muut pieksisisi. Toisinaan myös emon tipuineen olen eristänyt, ettei isommat heti yhjennä pienempien ruoka/juma-automaatteja tai tiput hukkuile vesiämpäriin.

[munakas]

Vielä yksi kysymys! Onko varmaa että emo käy välillä syömässä ja juomassa? Hulda on nimittäin alkanut näyttää hyvin kalpealta, onko se normaalia? En ole nähnyt hänen poistuvan haudontapesästä mutta en kyllä nyt talvella käyykään kanalassa kuin pari kertaa päivässä.

[Aleksandra]

Kyllä se varmasti käy syömässä ja juomassa. Meillä hautoneista on vain yksi käynyt säännöllisesti ruokailemassa nähteni. Muut ovat ruokailleet ja juoneet 'salaa', luultavasti aamu- ja iltahämärissä. Kaikki ovat selvinneet haudontaurakasta hyvin. Kanan naama on tosiaan selvästi kalpeampi hautoessaan kuin munintavaiheessa. Ja harja pienempi ja 'verettömämpi'. Se on ihan normaalia.

Meillä on ollut hautojia seinäpesässä. Kun kuoriutumisaika on käsillä, olen laittanut pesän suulle verkon turvaksi. Vettä pikkuisessa astiassa (ettei tiput huku ja kastu) kuitenkin tarjolle pesään ja tipuille sopivaa ruokaa myös. Kun kaikki ovat kuoriutuneet olen siirtänyt tiput ja emon vähän isompaan lattiahäkkiin, jossa myös on pesäkoppi. Siinä emo voi jokusen päivän opettaa pienokaisiaan syömään, juomaan ja turvaamaan emoon ennen muiden sekaan päästämistä.

Kuten heikki mainitsikin, hommaa helpottaa jos munat ovat samanikäisiä, eli yhtäaikaa emon alle laitetut, ettei kuoriutumisvaihe veny liian pitkäksi.

Onnea haudontaan! Voi, muistan oikein hyvin miltä tuntui, kun meillä oli ensimmäistä kertaa hautova emo ja tuli tipuja.

[munakas]

Kiitos!
Tänä aamuna kun vein kanoille ruokaa ja lähdin sitten sisälle täyttämään vesiastiaa niin takaisin mennessäni oli Hulda syömässä, juomassa, kakkimassa ja verryttelemässä. Ruoka-astia taisi houkutella. Sain sitten läpivalaistua ja merkattua munat. Kolmessa oli selvästi elämää ja yhden epävarman tapauksen jätin. Viisi otin pois jotka olivat myöhemmin viikon aikana munittu samaan pesään. Nyt pystyn sieltä noukkimaan uudet munat pois että saadaan syötävääkin.
Haudontatauko uhkasi kuitenkin venyä, Huldalla ei ollut kiirettä takaisin, munat alkoivat jo viiletä pinnalta ennenkuin palasi lopulta hautomaan.

[munakas]

Jippii, haudonta onnistui ja tipuja on kuoriutunut! Ensimmäinen lauantaina ja kaksi eilen. Yksi muna näyttäisi olevan vielä ehjä. Tänään on kaksi ekaa tipua tullut emon alta esiin ja syömäänkin. Yksi piilotteli vielä emon alla. Kyllä oli sykähdyttävää kun tipu piipitti jo kuoren läpi ja nyt nämä untuvikot ovat kyllä supersuloisia. Toivotaan että kaikki menee hyvin myös kun pääsevät toisten sekaan. Meillä ei nyt talvella ole muuta paikkaa mihin laittaa, kesällä olisi ollutkin. Isäukkokin on uteliaana kurkkinut haudontapesään, toivotaan että hänkin ensikertalaisena osaa olla isukkina.

[Aleksandra]

Oi, onnea!! Kivaa, kun raportoit, kuinka Huldan haudonta onnistui. Kyllä vaan se ihka ensimmäinen kerta, kun näkee vastakuoriutuneiden tipujen kurkkivan emon alta, on vaan niin ihmeellistä ja ihanaa, eikös.