Suomalainen maatiaiskana

Tietoa eri kanaroduista.

Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko

Suomalainen maatiaiskana

ViestiKirjoittaja Pootsi » La 04.08.2007 10:30

Suomalainen maatiaiskana

Kana on tuotu Suomeen rautakaudella. 1800-luvulla tuotiin uusia kanarotuja, jotka risteytyivät silloisen maatiaisen kanssa ja alkoivat parempina tuottajina nopeasti syrjäyttää tätä. 1960-luvulla luultiin maatiaiskanan hävinneen kokonaan, mutta onneksi kuitenkin on säilynyt yksittäisillä tiloilla. Vuonna 1998 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus käynnisti maatiaiskanan säilytysohjelman ja kannat ovat kääntyneet pääosin nousuun.

Kooltaan maatiaiskana vastaa kevyitä munijarotuja, väritys vaihtelee pikimustan ja kermanvaalean välillä, ruskeat ja harmahtavat sävyt ovat yleisiä. Jalat ovat sulattomat ja väriltään harmaat, sinertävät tai vaaleat, myös keltaisia jalkoja esiintyy. Harja on pienehkö ja harkkolaitainen. Maatiaiskana munii tavallisimmin s- tai m-kokoluokkiin kuuluvia vaaleita tai ruskeansävyisiä munia.
Maatiaisen muita ominaisuuksia on kylmänkestävyys, vaatimattomuus ja sitkeys. Eri kanakantojen välillä on melko vähän vaihtelua.

Piikkiöläinen kanta
Alhon kanta
Horniolainen kanta
Savitaipaleen kanta
Ilmajokelainen kanta
Kiuruvetinen kanta
Hämäläinen kanta
Lindellin kanta
Iittiläinen kanta
Tyrnäväläinen kanta
Jussilan kanta
Luumäkeläinen kanta
Viimeksi muokannut Pootsi päivämäärä Ti 25.09.2007 05:39, muokattu yhteensä 6 kertaa
Pootsi
 

ViestiKirjoittaja Pootsi » Su 05.08.2007 16:26


Piikkiöläinen kanta (c) Kieku

Kanta on lähtöisin Piikkiöstä ja Kiskosta, mutta levinnyt nyt ympäri Suomea.

Kukkojen ja kanojen luonne on erinomainen. Sukukypsyysiän piikkiöläisen kannan kana saavuttaa noin 25 viikon ikäisenä ja se munii keskikokoisen munan joka toinen päivä. Suurinpiirtein joka kahdestoista kana hautoo itse poikasensa.

Kanan yleisin väri on täysin musta (tai melkein musta), ruskea tai kirjava. Muita värejä esiintyy huomattavasti vähemmän, niitä ovat: vaalea, täysin harmaa (tai melkein harmaa) ja... yllätys, yllätys VALKOINEN.

Kukon yleisin väri on ruskea (tai melkein ruskea), kirjava ja musta. Kukkojen värejä voivat olla myös vaaleat ja punasävytteiset värit, täysin punaista kukkoa ei kannassa esiinny. Myös kukoissa voi olla täysin harmaita (tai melkein) sekä valkoisia.
Pootsi
 

ViestiKirjoittaja Pootsi » Su 05.08.2007 16:28


Alhon kanta


Teksti: (c) Mimmi
Alhon kanta on saanut nimensä kärköläläisen Pentti Alhon mukaan. Ensimmäiset yksilöt hänelle tulivat 1970 - 80 - lukujen vaihteessa. Alun perin kanat olivat kuitenkin "Seiskarin kantaa" eli Savitaipaleelta lähtöisin olevaa ainesta. Eläinten väritys oli tullessa ruskeavoittoinen, mustaa ei esiintynyt. Höyhenpeite saattoi olla myös kauttaaltaan pilkullinen. Jalat olivat yleensä kovasimen harmaat.

Kannassa tehtiin värivalintaa, jonka johdosta yleissävy nyt on vaaleampi tai punavoittoinen. Alhon kantaa saatetaan kutsua myös nimillä "Alhon keltainen" tai "punainen itäsuomalainen". Alhon kanta poikkeaa selvästi Savitaipaleen kanasta, jonka kanssa sillä kuitenkin lienee yhteinen tausta.

Alhon kannan kukot ovat tyypillisimmillään kirjavia tai valtaväriltään ruskeita tai punaisia. Mustia ja jopa harmaita tai vaaleita yksilöitäkin löytyy. Kanat ovat yleisimmin täysin tai valtaväriltään ruskeita tai punaisia, mutta kirjavia tai vaaleita löytyy myös huomattavasti. Harmaita tai mustia kanoja on vähän.

Maatiaiskanoista Alho on MTT:n tilastojen mukaan kolmen ahkerimman munijan joukossa ja hautovia kanoja on noin joka kolmas.

Alhoja (c) Aleksandra

Kuvauploading images

Kuvaadult picture hosting

Kuvaadult photo sharing

Kuvaupload gambar

Kuvaphoto hosting sites

Kuvaimage hosting over 5mb

Kuvawindows 7 print screen

Kuvafree photo upload
Viimeksi muokannut Pootsi päivämäärä Ma 06.08.2007 05:42, muokattu yhteensä 1 kerran
Pootsi
 

ViestiKirjoittaja Pootsi » Su 05.08.2007 16:29


Horniolainen kanta


Karkun Hornionperältä löydettiin vuonna 1998 maatiaiskanaparvi, omistaja Anna-Liisa Koivunen on kertonut saaneensa alkuperäiset kanat naapuriltaan 1930-luvulla. Yleisilmeeltään horniolaisparvi on tummasävyinen, mutta joukossa saattaa olla myös vaaleita yksilöitä. Horniolainen on maatiaiskannoista alkukantaisin.
Pootsi
 

ViestiKirjoittaja HiltaHelikopteri » Su 12.08.2007 23:02

Savitaipaleen kanta

Savitaipaleen kanta kuuluu yleisimpiin maatiaiskanakantoihin. Löydetty vuonna 1974 Pertti Seiskarin ja Heikki Teiron toimesta nimensä mukaisesti Savitaipaleelta.

Väritys vaihtelee valkoisesta mustaan…täysin punaisia ei kuitenkaan esiintyne.
Jalkojen väreinä harmaa tai vaalean ruskea. Kanoilla voi olla kaulalla keltakärkisistä höyhenistä muodostunut ”kaulakoru”.

Savitaipaleen kana aloittaa muninnan n. 2o(-25)-viikkoisena ja munii n. joka toinen päivä. Suurin osa munista on m-kokoisia. Ei ole erityisen innokas hautomaan. Suunnilleen joka kymmenes kana omaa haudontavietin.
Viimeksi muokannut HiltaHelikopteri päivämäärä Ti 11.09.2007 23:18, muokattu yhteensä 2 kertaa
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi
Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
 
Viestit: 4177
Liittynyt: Ti 01.11.2005 18:58
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja HiltaHelikopteri » Ti 21.08.2007 00:27

Ilmajokelainen kanta

Historia:
Suomessa on jalostettu ruskeaa maatiaiskanaa ainakin ilmajokelaisen kanankasvattaja Oiva Jääskeläisen ja lapualaisen maanviljelijä Vihtori Kosolan toimesta. Voi olla, että ilmajokelainen kanta on Jääskeläisen jalostamaa. Kyseisen kannan ensimmäisenä säilyttäjänä tunnetaan Antti Lapinoja.
On todennäköistä, että ilmajokelainen on samaa kantaa aikoinaan erillisenä kantana säilytetyn jalasjärveläisen kanssa.

Nykytilanne:
Ilmajokelainen kanta kuuluu harvinaisimpiin maatiaiskanakantoihimme. Vuoden -05 aikana arveltiin kannan jo kuolleen sukupuuttoon, mutta vuonna -06 kannalle ilmaantui kolme uutta säilyttäjää.

Yleistä:
Ilmajokelaiset aloittavat muninnan nuorina n. 17(-20)-viikkoisina ja
munivat noin joka toinen tai joka kolmas päivä munia, jotka ovat ovat kooltaan S tai M.
Noin joka kolmas kana omaa haudontavaiston.

Väritys:
Kanta on tummaa---ruskea ja musta ovat yleisimmät värit.
Ilmajokelaisista kukoista puolet on ruskeita, kolmannes mustia ja loput punaisia.
Kanoista suurin osa (4/5) on mustia, ruskeita on 1/10, jonkinverran esiintyy punaisia ja hieman myös kirjavia.

Ilmajokisia kanoja © Annir85

Kuva
Kuva
Kuva
Viimeksi muokannut HiltaHelikopteri päivämäärä To 20.11.2008 23:28, muokattu yhteensä 2 kertaa
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi
Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
 
Viestit: 4177
Liittynyt: Ti 01.11.2005 18:58
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja HiltaHelikopteri » To 06.09.2007 23:36

Kiuruvetinen kanta

Kiuruvetisen kannan juuret juontavat Yrjö Luttiseen, joka keräili kanoja v. 1963 Kiuruveden Koivujärven kylältä Huttumäen ja Naurisahon tiloilta.

Kanta saavuttaa sukukypsyyden n. 20-25vk: n ikäisenä, munii n. joka toinen päivä enimmäkseen S- ja M-kokoisia munia…tosin L- ja XL-kokoisiakin esiintyy jonkin verran. Kanoista suunnilleen joka viides omaa haudontavaiston.

Yleisin väri kiuruvetisillä kukoilla on musta, kanoilla ruskea tai musta. Väriskaala on molemmat sukupuolet huomioon ottaen laaja, ainoastaan täysin punaisia yksilöitä ei esiintyne.
Viimeksi muokannut HiltaHelikopteri päivämäärä Ke 10.12.2008 23:48, muokattu yhteensä 3 kertaa
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi
Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
 
Viestit: 4177
Liittynyt: Ti 01.11.2005 18:58
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja HiltaHelikopteri » To 06.09.2007 23:42

Hämäläinen kanta

Historia:
On arvioitu olevan mahdollista, tosin ei varmaa,
että hämäläisen kannan alkuperä voisi olla kotoisin Erkki Tiitolan jalostuskanalasta.
Tähän liittyen suora lainaus Kananhoidon käsikirjasta
(v. 1951 Kivi-Hänninen-Poijärvi):
“Vuodesta 1924 alkaen on maanviljelijä Erkki Tiitola asianharrastuksesta kasvattanut
pientä määrää maatiaiskanoja.
Kun suurin osa niistä oli mustia, varsinkin Pohjois-Hämeestä ja Pohjois-Satakunnasta kotoisin olevat,
hän valitsi kiiltävän sinimustan värin perusväriksi.
Tuotanto-ominaisuuksia on jatkuvasti kehitetty pitäen erikoisesti silmällä hyviä laiduntaipumuksia
ja runsasta tuorerehun käyttöä.
Tämän kannan munintataipumuksia osoittaa mm. vuoden 1935 tulos Munintatarkastusasemalla:
III-sija, keskituot. 226.8 kpl 13, 881 g.”

Nykytilanne:
Hämäläinen saavuttaa sukukypsyyden n. 25-30vk: n iässä, hieman keskiarvoa hitaammin verrattuna muihin maatiaiskanakantoihin. Hämäläinen pitää kärkisijaa mitä tulee munintatiheyteen, se munii jopa kahdeksana päivänä kymmenestä. Kooltaan n. ¾ munista on M ja loput ¼ S. Noin viidennes kanoista omaa haudontavaiston.

Hämäläisen kannan yksilöistä lähes 80% on täysin tai pääasialliselta väritykseltään mustia.

Harvinaisemman värisiäkin hämäläisiä kanoja ja kukko (c) Mari
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi
Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
 
Viestit: 4177
Liittynyt: Ti 01.11.2005 18:58
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja HiltaHelikopteri » Pe 16.11.2007 00:25

Lindellin kanta:

Lindellin kanta on lähtöisin Lopen kunnasta, Läyliäisten kylästä. Kantaa on kutsuttu myös satakunnan mustaksi kanaksi. Pentti Lindell on käyttänyt tämän kannan jalostukseen mm. Erkki Tiitolan kanoja. (Liittynevätkö Mikko Ilkan jalostamat satakuntalaiset hiilenmustat ja silkkimustat maatiaiskanat mitenkään Lindellin kannan historiaan? Lisäksi vaikuttaa, että näissä voisi olla myös yhtymäkohtia aikoinaan Tarja Niemelältä Pentti Lindellille menneisiin savitaipaleen kanoihin.)

Mara Kovanen kirjoittaa aikoinaan omistamistaan lindelleistä näin:

”Lindellejä on tosiaan tietääkseni vain yhdellä tai kahdella tilalla koko maassa.
Väritykseltään meidän Lindellit olivat tyypillisesti tummia ja kaulassa oli
vipevöity kullanvärinen kranssi, yksi kanoista (Mustoska nimeltään) oli pieni,
kyyhkymäisen siro rakenteeltaan, ja kokomusta. Kukot sellaisia vaihtelevan
bankivanvärisiä.

Tarja Niemelä arveli joskus, että Lindellin kanat saattaisivat olla aikoinaan
häneltä Lindellille lähtenyttä savitaipalelaista kantaa, joka tosin tietysti
saattaa olla jonkin verran eriytynytkin jo vuosien varrella. Pienempiä nämä
ilmeisesti olivat kuin tavan savitaipalelaiset keskimäärin. Tuo
kranssikaulaisuuskin kai voisi viitata Savitaipaleen kantaan?”

Lindellin kanta on harvinaisin maatiaiskanakanta. Vajaa prosentti säilyttäjien kannoista on tätä. Löytyy nykyisin vain yhdeltä säilyttäjältä. Lieneekö muiden kuin säilyttäjien kanaloissa?
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi
Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
 
Viestit: 4177
Liittynyt: Ti 01.11.2005 18:58
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja HiltaHelikopteri » Ke 28.11.2007 21:59

Iittiläinen kanta

Muoks 17.10.12: Huom! Ota yhteyttä Iloisten Munatalo-nimimerkkiin mikäli haluat saada sähköpostilla laajemman iittiläisen kannan esittelyn!

Jan Hoogestegerin kanala Iitissä on toiminut iittiläisen kannan löytöpaikkana.
Tämä kanta on suhteellisen harvinainen, vajaa viisi prosenttia säilyttäjien kanoista on iittiläisiä.

Iittiläiset aloittavat muninnan reilun 20vk: n ikäisinä ja ovat ahkeria munijoita. Munivat n. seitsemänä päivänä kymmenestä, munista hiukan yli puolet on s-kokoisia, vajaa puolet m-kokoisia ja vajaa viisi prosenttia l-kokoisia. Haudontavaisto on mainio, jopa joka toinen iittiläinen kana innostuu hautomaan!

Iittiläisissä kukoissa esiintyy joitakin kirjavia ja täysin mustia yksilöitä, suurin osa kuitenkin on pääasialliselta väritykseltään punaisia tai mustia. Kanoilla värikirjo on suurempi: ainoastaan harmaita ja valkoisia ei esiintyne. Lähes 70% kanoista on kokonaan tai pääasiassa mustia.
Viimeksi muokannut HiltaHelikopteri päivämäärä Pe 27.03.2009 23:36, muokattu yhteensä 1 kerran
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi
Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
 
Viestit: 4177
Liittynyt: Ti 01.11.2005 18:58
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja HiltaHelikopteri » Pe 30.11.2007 00:44

Tyrnäväläinen kanta

Teksti (c) Muusa
Tyrnäväläinen kanta on todennäköisesti lähtöisin Varsinais-Suomesta, josta eräs tyrnäväläinen mies kertoi hakeneen kannan alun. Kannalla saattaa olla yhteiset juuret piikkiöläisen kannan kanssa, tai se saattaa olla jopa piikkiöläisen kannan haara, mutta tätä ei ole geenitestein tutkittu ja tyrnäväläisiä pidetään omana kantanaan.

Tyrnävältä kanta kulkeutui muutamalle säilyttäjälle, mutta viime aikoina tyrnäväläisiä kanoja on ollut vain yhdellä tilalla (virallisesti) kunnes kesällä 2007 on kanoja siirtynyt kolmelle muullekin tilalle eri puolille Suomea. Kanta kuuluu kuitenkin harvinaisimpiin maatiaiskanakantoihin.

Tyrnäväläinen kanta on hyvin monenkirjavaa, kanoja ja kukkoja löytyy eri väreissä; mustia, valkoisia mustin pilkuin, punaruskeita, kellanruskeita, harmaita ja kaikkien näiden eri värien sekoituksia. Mikään väritys ei ole erityisen yleinen.

Kanat ovat hyviä hautomaan, hautomisintoisia on lähes puolet kanoista. Munijoina kanat kuuluvat maatiaiskanojen parhaimmistoon munien kahdeksana päivänä kymmenestä. Kanat aloittavat muninnan noin 24 viikon iässä. Munien väri on vaaleasta kerman väristä vaaleaan beigeen.

Linkkien kuvat (c) Elojalaka
http://kirjohanta.kuvat.fi/kuvat/11+Kan ... ikuu+2007/
http://kirjohanta.kuvat.fi/kuvat/24+Maa ... an+tipuja/
Viimeksi muokannut HiltaHelikopteri päivämäärä To 25.09.2008 21:39, muokattu yhteensä 1 kerran
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi
Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
 
Viestit: 4177
Liittynyt: Ti 01.11.2005 18:58
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja HiltaHelikopteri » To 13.12.2007 00:35

Jussilan kanta

Historia:
Jussilan kannan juuret ovat Valkeakoskella, Äimälän kylässä, Viivi Jussilan kanalassa. Sieltä iittalalainen Timo Lepola hankki ensimmäiset yksilöt 1970-luvun lopulla. (Hänellä nämä mustana ja kirjavana linjana. Kaikilla tummat jalat.)
Jussilan kannasta on käytetty myös nimityksiä valkeakoskelainen ja lepolan kanta. Aikoinaan säilytyksessä oli erillisenä jämijärveläinen kanta, joka osoittautui jussilan kannaksi ja yhdistettiin siihen.

Muninta:
Aloittaa muninnan 20-25vk: n iässä. Munii n. joka toinen päivä. Munista 80% on m-kokoisia, vajaa 17% l-kokoisia ja loput jakautuvat tasaisesti sekä s- että xl-kokoisiin.

Väritys:
Jussilan kannan kukoista 40% on kirjavia, 20% kokonaan mustia, 20% pääasiassa mustia ja 20% pääasiassa ruskeita. Kanoista liki 85% on kokonaan tai pääasialliselta väritykseltään mustia.
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi
Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
 
Viestit: 4177
Liittynyt: Ti 01.11.2005 18:58
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja HiltaHelikopteri » Su 06.01.2008 01:16

Luumäkeläinen kanta

Historia:
Luumäkeläisen kannan juuret sijoittuvat Luumäen Sarvilahdelle, apteekkari Sarvilahden kanalaan. Sieltä lappeenrantalaisen Malmin siitoskanalan omistaja Juha Kuorttinen hankki siitosmunia 1970-luvun puolivälissä. Tavoitteena oli saada ruskeita munia munivia kanoja. Myöhemmin isabrown-hybridit syrjäyttivät nämä malminkanoiksikin kutsutut maatiaiset, jotka päätyivät Harri Heikkiselle.

Nykyisin luumäkeläisiä löytynee vain yhdeltä säilyttäjältä.

Luumäkeläiset aloittavat muninnan reilun 20vk: n ikäisinä. Munivat harvoin, vain parina päivänä kymmenestä, mutta kaikki munat ovat tasaisesti m-kokoisia.

Väritys:
Kaikki luumäkeläiset kukot ovat pääasialliselta väriltään mustia. Kanoissa värejä löytyy enemmän: n. 65% on kuitenkin pääasiassa tai kokonaan mustia. Näiden lisäksi n. 17% on pääasiassa ruskeita, n. 13-14% vaaleita sekä reilu 3% pääasiassa harmaita.
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi
Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
 
Viestit: 4177
Liittynyt: Ti 01.11.2005 18:58
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja HiltaHelikopteri » Su 06.01.2008 01:34

Edellä maatiaiskanakannat on esitelty satunnaisessa järjestyksessä. Tähän lopuksi tämmöinen aakkosjärjestyksessä oleva lista, jossa on pyritty mainitsemaan eri nimitykset ja myös ne kannat, joita on joskus ollut olemassa...

Maatiaiskanakannat:
-alhon (nimityksiä myös: alhon keltainen/punainen itäsuomalainen)
-horniolainen
-hämäläinen (nimitetään myös hämeen mustaksi)
-iittiläinen
-ilmajokelainen
(-jalasjärveläinen - loppunut)
-jussilan (käytetään myös nimityksiä: lepolan, valkeakoskelainen ja jämijärveläinen, jämijärveläinen osoittautunut jussilan kannaksi)
(-kihniöläinen (ei esiinny mtt: n tiedotteissa, mutta säilyttäjälistalla on kyllä yksi säilyttäjä))
-kiuruvetinen (rantsilalainen osoittautunut kiuruvetiseksi)
-lindellin (nimitetään myös satakunnan mustaksi kanaksi)
-luumäkeläinen (käytetään myös nimitystä malmin kana)
-piikkiöläinen
-savitaipaleen
(-ruotsalainen - poistettu suomalaisen maatiaiskanan määrittelystä)
-tyrnäväläinen

Huom! Jos sinulla on lisää tietoa tai kuvia suomalaisista maatiaiskanakannoista-otathan ystävällisesti yhteyttä Aleksandraan, Hiltaan, Ushvaan tai maatiaiskukkoon!
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi
Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
 
Viestit: 4177
Liittynyt: Ti 01.11.2005 18:58
Paikkakunta: Vantaa


Paluu kanarotuesittelyt

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa