Mikä lämmitys?

[kuukunanmuna]

Tästä ketjusta löytyi onneksi osviittaa lämmitysasioita ajatellen. Vähän vaikea on kyllä miettiä, miten suhteuttaa kokemuksia toisiinsa, kun/jos ei tiedä puheena olevien kanaloiden kokoa, eristyksen määrää ja onko lämmitin ainoa lämmönlähde vai varajärjestelmä kestopehkun kaveriksi. Muutamista viesteistä selvisi kyllä näitäkin asioita. Yritin etsiä netistä tietoa, miten voisi yrittää arvioida lämmitystarpeen määrää ja sopivaa lämmittimen tehoa kuutioihin nähden, mutta en kai sitten tiedä oikeaa hakusanaa. Löysin vain energialaskureita omakotitaloja varten, eikä niihin saanut mitenkään soviteltua tuota tulevaa pikkukanalaa. Osaako joku auttaa?

Tarkoitukseni on laittaa kanoille kestopehku, koppi tulee olemaan lämpimästi eristetty mutta kanoja vain muutamia. (niinhän sitä luulisi!) Yritän saada selville, kuinka tehokkaan lämmittimen tarvitsen tällä hetkellä suunnittelemalleni 8 kuutiolle, jos kuvitellaan, että kestopehku ei pelitäkään, ulkona on -35 astetta ja haluan sisälle noin +5 astetta lämmintä. Ihan varmaan sille on joku laskukaava olemassa, mutta missä?

Toinen kysymys on sitten, että kasvaako lämmitystarve suoraan kuutiomäärän kasvaessa? Mun järkeni sanoo, että kasvaa,eli 16 kuutiota tarvitsee tuplamäärän lämmittimiä 8 kuutioon nähden. Eikö niin?

Kertooko lämmittimen kyljessä lukeva wattimäärä vain laitteen maksimikulutuksen, vai kertooko se myös tuotettavan lämmön määrästä? Vai voiko jokin kapistus kuluttaa pirusti sähköä, mutta tuottaa vähemmän lämpöä kuin joku toinen?

Jos saisin apua näihin hassuihin kysymyksiini, pääsisin laskeskelemaan tarkemmin, mihin mulla on rahallisesti varaa ilman, että lompakossa kirvelee kamalasti. Tahdon mitoittaa kanalan niin, että kanoilla on tarpeeksi tilaa, mutta lämmityskustannukset pysyvät järkevissä mitoissa. Rakennan väliseinän kopperooni sitten sen mukaan, minkälaisen alan pystyn lämmittämään saamatta sydäriä jos tulee pidempiä pakkasjaksoja. Ja jos lasken lämmitystarpeen yläkanttiin, niin kaikki on sitten kotiinpäin, jos tuleekin leutoja talvia tai kestopehku pöhisee kunnolla. Kompostoitavaa tavaraa meillä ei pienen perheen voimin tule ihan kamalasti, joten sitäkin pitää miettiä, että minkäkokoisen pehkun saan pidettyä toiminnassa. Tietty naapurista voi saada lisää biojätettä, siinä asuu onneksi sukua, niin ei tarvitse kierrellä ventovieraiden ihmisten ovilla pyytelemässä omenankuoria kanalaan...

[kuukunanmuna]

No niin, nyt löytyi lisätietoa. HUOM! Jos täällä on joku osaava, kertoisiko hän, pitääkö tämä paikkansa? En haluaisi tahallani julkaista ihan puuta heinää täällä kenenkään harmiksi. Toivottavasti olen ymmärtänyt ja laskenut oikein, takeita en uskalla antaa.


Ilmakuution lämmönnosto yhdellä asteella vaatii (teoriassa) energiaa n. 1.2 kJ/kgK. Siitä esitettiin hieno kaava, joka ei kerro minulle yhtikäs mitään:

Q=m c dT
Q= 1,2 kg (ilmakuution massa) * 1 kJ/kgK * 1K
Q= 1,2 kJ

Mukana ollutta esimerkkiä käyttäen yritin vääntää siitä laskun: Jos kopperon koko on noin 10m3 ja siellä on -10c niin lämmön nosto +20c vaatii 1.2 kJx30x10= 360kJ.

Joku kertoi laskevansa kuutiolle 1,28 kJ. Tämä siksi, että lämmön noustessa lämpöä alkaa johtua rakenteiden läpi ja osa lämmöstä poistuu korvausilman mukana, eli tulee lämmönhukkaa. Siksi tuo kaavan 1,2kJ ei käytännössä riitä. Samoin jos sisärakenteet ovat kylmät, niiden lämmittäminen vaatii tietysti oman aikansa ja lämmitystehonsa. Kanalassakin on monella varmaan ovet auki pitkälle syksyyn, kun kanat ulkoilevat. Samalla rakenteet kylmenevät. Toisaalta kun ne ovat kerran lämmenneet, niin eiväthän ne siitä enää erikseen kylmene, jos kanalassa pidetään lämpöä. Kun koko mökki rakenteineen on lämmin, ylläpitoon tarvitaan vähemmän tehoja. (1,28kJ:lla laskien 10 kuution lämmönnosto 30 astetta vaatisi 384kJ, eroa ei ole paljon aiemman kaavan tulokseen 360kJ.)

Sähkölaskun kannalta kWh on kiinnostavampi arvo kuin kJ. Muuntaminen kuulemma tapahtuu näin: Kilojoule=kilowattisekunti. Kilowattisekuntien määrä jaettuna tunnilla (3600 sekunnilla)=kWh. Yksi kuutio vaatii 0,00035 kWh astetta kohti. (Laskettuna 1,28 kJ mukaan)

Jos on 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh. Esimerkkirakennus sattuu olemaan kuutiomäärältään 25-kertainen siihen 10 neliön kanalaan nähden, joten kanalan lukema olisi n. 0,1kWh:n luokkaa. Siis 100W.

Voiko tämä muka pitää paikkansa? Johan siihen piisaisi kaksi vanhan hyvän ajan 60-wattista hehkulamppua? Pisteet sille, joka löytää kohdan, jossa teen virheen. Tosin löysin myös väittämän, että asianmukaisesti eristetyn tilan lämmön ylläpitäminen vaatisi 10-20W/m3. Sen mukaan 100W tuloksella oltaisiin tuossa alarajalla, mutta kuitenkin edes saman mittakaavan lukemissa. Tuolla 100 watilla ei kunnon pakkasilla siis varmaan kummoisesti ainakaan nostella lämpöjä, mutta ehkä ylläpidetään jo saavutettua peruslämpöä.

Ymmärrän tämän niin, että jos kanalaa ei päästä läpikylmäksi missään vaiheessa vaan pitää siellä peruslämmön, niin 200W lämmittimen pitäisi olla jokseenkin riittävästi mitoitettu,vaikka se olisi ainoa lämmönlähde..? Ja jos kestopehku alkaa lämmetä kuten pitää, niin säästöähän syntyy koko ajan. Lämmitin ei tuolloin millään voi pöhöttää täysillä 24/7. Tai no, oliko se viime vai toissa talvi kun oli se yli 2kk hirmupakkasjakso? Lämmitystarvetta on varmaan sellaiset 5-6kk vuodessa, ainakin lokakuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin. Puoli kuukautta molempiin päihin pelivaraa, niin siitä tulee 6kk. Vattenfallin mukaan sähkön keskihinta on veroineen ja siirtomaksuineen noin 15 snt/kWh.

200W -> 4,8kWh/vrk --> 33,6kwh/vko ---> 151,2kWh/kk
15snt/kWh -> 72snt/vrk 5,04€/vko 22,68€/kk (4,5vko)

Mullahan oli suunnitteilla 8 kuution kanala, joten tuossa on jo ihan hyvin laskettu pelivaraa prosentteina ajatellen, jos lasken kulut 10 kuution mukaan. Nyt pitää vielä selvittää, missä lämmityssysteemissä on paras hyötysuhde ja vielä turvallisuusseikat kohdallaan. Olettaen, ettei tämä selitykseni vuoda kuin seula.

*muoks* Hyötysuhde ei takuulla ole 100% nähnytkäään, joten eikö sähköä kulu enemmän kuin tuon verran, jos aikoo saada LÄMPÖÄ toivotun määrän? Pitääkö sen lämmittimen kuitenkin olla teholtaan suurempi kuin 200W?

[Leonidas]

Mä oon niin toivoton noissa laskuissa, mutta kyllä tuo aika kummalta tuntuisi noin. Meidän uuden kuivausrummun energialuokitus on A (-50%) eli vie 50% vähemmän energiaa kuin mitä A luokan kone saisi viedä, toisessa paperissa lukee A+++. Se vie 1.92 kwh eli 1.92 kilowattia tunnissa. Koska yleisimmin käytetty ohjelma kestää 2 tuntia, kulutus kertaa kohden on 3.84kw.

Sinun esimerkissäsi 100m2 tilan lämmittäminen tulisi vain hieman kalliimmaksi?

[Leonidas]

Sori jos mä oon tyhmä mutta eikö tämä tarkoita että tuo määrä menee tunnissa lämmittämiseen? Ja jos lämmität tilaa 24/7 niin saat kertoa tuon kilowattimäärän viikon tuntimäärällä, joka on 168h? 168 x 2,6= 436.8kw x 15 senttiä= 65.52e ?

"Jos on 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh."

Edelleen, sorry jos oon väärässä...

[kuukunanmuna]

Sori jos mä oon tyhmä mutta eikö tämä tarkoita että tuo määrä menee tunnissa lämmittämiseen? Ja jos lämmität tilaa 24/7 niin saat kertoa tuon kilowattimäärän viikon tuntimäärällä, joka on 168h? 168 x 2,6= 436.8kw x 15 senttiä= 65.52e ?

"Jos on 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh."

Edelleen, sorry jos oon väärässä...

Toi rakennusesimerkki on valmiina netistä löydetty ja tuntuu tosi vähäiseltä. Mun mielestä. Ja joo, eiköhän siinä tunnista puhuta. En tosiaan ole näissä jutuissa mikään Einstein, mikä varmasti tuli selväksi.

Mutta esimerkissä ei kyllä puhutakaan mitään ajasta, siis ei että "kulutus per viikko" vaan puhuttiin (kai) siitä, paljonko energiaa menee lämpötilan kertanostoon (?) enkä tarkistanut sitä, mutta tuon perusteella yritin raapustaa omat laskuni... Tietty ei ihmekään, jos lasken väärin jos kaava ei vörki. Toisaalta se kymmenen kuution kanalan lukema tunnille oli mun käsittääkseni sen 0,1kWh. Jos sitä verrataan 250 kuution taloon, jonka koko on siis 25-kertainen, niin öh... 2,6kWh/25 tekee 0,104 kilowatin kulutuksen tuntia kohden. Yritän siis tiristää kaavasta ulos kanalan lämmitystarpeen, eikä mulla harmi kyllä ole varaa 100 neliön kanalaan.

Mun kannaltani olisi tärkeintä, että tuo 200W lämmittimen suhteen olisin laskenut oikein, nuo päivä- ja viikkokulutukset. Korjasin jo kahteen otteeseen, kun sain ensin hurjia lukemia viikolle, sillä energialla olisi lämmittänyt jo kolme ok-taloa vuoden ajan ja jostain syystä laskin vielä lopuksi yhden kuukauden sijaan kahdelle kuulle kulutuksen. Olen tosi iloinen, jos joku huomaa tekemäni virheet! Munaan itseni ilomielin julkisesti, jos sitten saan arvioni kohdalleen ennen kuin kanoilla alkaa varpaita paleltaa.

[Leonidas]

Eiku mä munaan itseni. Oon ihan tollo oikeesti näissä... Huomenna joku viisas tulee kertomaan meille et kuulkaas nyt, missäs olette fyssan tunnilla ollu? Mun arviot kuukausihinnaksi, jos 10m2 kanalaa lämmittäis talvipakkasilla leijui 40-50e paikkeilla..... Ei ihan oikein menny varmaan sekään. Buahahaaa.

[pirtti]

Ensimmäisen talven kokemuksia 4 kanan pikku kanalasta:
lämmityksenä on ollut kestopehkuyritelmä + pakkasvahti => hyvin on sujunut n.-16 asteeseen asti, mutta sitten...

Jos olisimme tehneet kestopehkun ajoissa syksyllä, olisimme ehkä sillä pärjänneet? Nyt pehku on käynyt/ei käynyt kituutellen - joskus hyvin harvoin jopa höyrynnyt. Viime yönä oli -23 astetta ja kannoimme miehen kanssa jälleen kerran isoja kuumavesikanistereita yömyöhään kanalaan. Niiden avulla selvisimme (tai siis tytöt selvisivät) taasen aamuaurinkoon.


Ensi kesänä on suunnitelmissa asentaa seinälle patteri.

[Leonidas]

Meidän isä lämmitti joskus meidän asuntovaunua kivillä. Vanhan asuntovaunun lämppäri kenkkuili, mutta iskä pihinä miehenä ei raskinut ostaa uutta, kun välillähän se toimi. Niinpä hänellä oli kolme isoa pyöreää kiveä, varmaan 20-30cm halkaisijaltaan, niitä hän piti joko grillissä tai nuotiokuopassa ja toi sitten sisään illalla... Voi niitä aikoja...

[Jenni K.]

Vanhassa vara parempi Tulis jo kesä, niin sais hetken hengähtää näistä lämmityshaasteista

[kuukunanmuna]

Minä en löydä haluamaani lämmitintä mistään.

Ajattelin, että putkilämmitin voisi olla kyllin turvallinen lisälämmönlähde, mutta mistä mä sellaisen revin? Laitilan Honkkari on sikakaukana, muualta en ole vielä bongannut noita. Honkkarin verkkokauppa ei myy, varsinaiset liikkeet eivät suvaitse vastata sähköpostikyselyihini. Putkilämmitin hakusanana ei ole hirveän kätevä laittaa Googleenkaan, tuli turhan vähän käyttökelpoisia osumia.

Meillä olisi yksi liikenevä öljypatteri, mutta se on joku kiinalaishalpis, johon en kyllä luota pätkän vertaa. Tulipaloa ei ole tarkoitus sytyttää, lämmittää vain.

Monenlaista lämmönlähdettä löytyy netistä, mutta tosi monessa on kyllä hirmuinen palovaara.

[Pikkutipitii]

Toinen kysymys on sitten, että kasvaako lämmitystarve suoraan kuutiomäärän kasvaessa? Mun järkeni sanoo, että kasvaa,eli 16 kuutiota tarvitsee tuplamäärän lämmittimiä 8 kuutioon nähden. Eikö niin?

Meilläkin on tätä aihetta sivuttu, sillä tarkoitus on rakentaa talvilämmin kanala.
Sainkin vierestä tällaisen vastauksen:


"Tässä ketjussa esitetyt kaavat keskittyvät vain tilan kertalämmitykseen ns. nollasta ja ovat sinänsä aivan oikeita. Tilaa/kanalaa vain ei ole tarkoitus lämmittää vain kerran, vaan pitää lämpimänä.

Lämmitys on siis yhtä kuin tilan lämmönhäviöiden korvaamista. Pitää laskea tilan lämmönhäviö.

Kaava on ulkomuistista luokkaa Teho(häviö) = Eristävyys * pinta-ala * lämpötilaero. Eli pakollisiin tietoihin kuuluu valitettavasti tuo eristävyys. Kaavaa täytyy käyttää jokaiseen osa-alueeseen erikseen eli katto, lattia, seinät, ikkunat ja ovi lasketaan kaikki erikseen ja häviöt lasketaan yhteen. Tästä saadaan tarvittava lämmitysteho.

Eristävyys voidaan laskea jokaiselle materiaalille erikseen aineen lämmönjohtavuuden ja paksuuden perusteella. Taulukko vaikka osoitteessa:
http://www.ruoko.fi/uploads/pdf/Lammone ... ulukko.pdf auttaa eteenpäin. Perusseinän paksuus on varmaan se 10cm, joten oikea eristävyyskerroin (U-arvo) saadaan suoraan taulukon viimeisestä sarakkeesta. Jos paksuus on enemmän, niin pitää käyttää lämmönjohtavuus -saraketta ja jakaa se seinän paksuudella metreinä, jolloin saadaan U-arvo.

Pinta-alan laskun oletan kaikkien osaavan.

Lämpötilaerosta tuossa jo aiemmin puhuttiin, eli ulkolämpötilan ja halutun sisälämpötilan erotus (deltaK)

Eli jokaiselle pinnalle lasketaan tehohäviö, lasketaan ne yhteen ja siitä saadaan tarvittava lämmitysteho tilalle/kanalalle.

Saa kysyä lisää jos ei kerralla auennut.

T. Kukko"

[kuukunanmuna]

Voi kiitos!

Itse en löytänyt muuta infoa kuin tuon, että lämmön ylläpito vie vähemmän energiaa kuin lämmönnosto, mutta en sitä, minkä verran vähemmän. Lasken siis U-arvot, sitten kuvittelen pitäväni kanalassa +10 astetta ja teen laskelmani vaikka -35 asteen ulkolämpötilan mukaan. Eli siinä on ainakin 5 astetta pelivaraa (uskon, että +5 riittää maattareille, jos on pakko) jos pakkanen hujakoikin 40 tuntumaan. Siitä taitaa suunnilleen saada tietää, mikä pitää olla lämmittimen maksimiteho. Pelivaraakin on oikeasti enemmän, jos kestopehku toimii. Ainakin se toimii lattiassa ja seinän alaosassa lisäeristeenä.

Kanalan eristyksen määrän tiedän pilkulleen, kun saan sen rempattua, mutta arvioida voin jo nyt. Vielä kiitos avusta.

*muoks* Laskimeni sanoo, että laitan kanalaan ainakin 15 senttiä eristettä, kun sitä kerran on tuossa tyrkyllä. Jos sitä voi laittaa enemmän, niin 20cm. Mies tai appiukko saavat tulla sanomaan, mitä mun pitää tehdä, riittääkö ulkoseinän avaaminen, koolaus ja villoitus vai pitääkö kikkailla jotain muutakin. Mukavaa pikku kesäpuuhaa.

[Pikkutipitii]

Kiva, jos voi olla avuksi

Vielä tuli pyyntö lisätä sellainen juttu, että ilmanvaihtokin täytyy huomioida. Eli siis, kun siellä vaihtuu x määrä ilmaa tunnissa, niin se määrä ilmaa täytyy lämmittää sen lämpötilaeron verran. Ja tietysti normaalit varmuuskertoimet esim. ovien aukaisuista, tiivisteiden vuotamisesta..

[Indica]

Voiskos pienten kanaloiden (leikkimökikokoa) pitäjät tulla tänne arvioimaan paljonko kuluu rahaa vuodessa kanalan lämmitykseen? Ja mikä on lämmitysjärjestelmä. Onhan tossa aiemmilla sivuilla jos jonkinlaista laskelmaa kulutuksista ja ties mistä kuutiometrin lämmönjostain jotka ei mulle ihan aukea. Tässä kun ois tarkotus tän vuoden puolella kanala laittaa pystyyn niin kiinnostaa ihan vaan joku SUURINPIIRTEIN arvio edes, että mitä mikäki lämmitys ehkä kustantaa.
Oon mä tätä munista jo pari vuotta lukenut ja jossain ketjussa voin vannoa (mutten nyt löydä) lukeneeni jonkun kertoneen ihan kauhutarinaa sähkölaskuistaan kovan pakkastalven jälkeen. Ja siis nimenomaan kanalaan meni pitkä penni, kun 24/7 jollain sähkölämmityksellä (enkä muista tarkemmin millä) koettivat saada kanaset pysymään lämpiminä, Tais olla niin että pehku ei lähteny toimimaan tms ja sit meni monta sataa euroa parissa kuussa.
Kyllä sen pehkun ite pistän, mutta ei oo tietty vannottu ollenkaan että lähtee käymään.

Aattelin vanhaan leikkimökkiin pistää. Eristykset sisään ja mietin että pitäskö ulkopuolellekki lätkästä joku kerros eristystä ja vanerit tms. Ylös jotain tuuletussysteemiä.. pitää tarkemmin kattoo myöhemmin. Nyt ei oo vielä ees sitä taloa jonka pihaan kanat tulis, mutta kauppaa hierotaan ja josko päästäs ens kuussa muuttamaan ja kanat sitten ennen syksyä pihalle potpottamaan <3

[juhop]

Leikkimökkiä pitäisi eristää kanalaksi. Ehkä. Laskin että jos yötä päivää talvella 200w patteri päällä niin kuukausittain maksaa 22€ sähkölaskuun. Ja tuo 200w ei edes pitkälle riitä, siihen päälle 60w lamppu ja mitä muuta. Kanalan lämmitys vaikka 30€ kuussa. 5€ per nokka. Onko kallista?

Leikkimökkiin seiniin, kattoon ja lattiaan vaikka 2x5cm uretaanilevyä, maatilavaneri pintaan. Tuuletus ylös säädettävä, ikkuna 2 lasinen 40x40cm, joku omatekele ovi tiivisteillä. Ei taida se kolmekymppiäkään kuussa riittää..?