Muusan tyrnäväläiset

[kanamummo]

Voi ei!! Ei muilla maattarikannoilla mitään jakoa kanojen kauneuskisoissa <3
Kauniita!!

[tupis]

Oi, kuinka ne on kauniita Olisko kellään tyrniksiä myytäväks asti Mä haluan niitäkin

[Muusa]

tupis meiltä löytyy mm. tuo laventeli/lohenpunainen, muutaman monenmuunkirjavan sisaruksensa kanssa

[tupis]

Jei Siis Kultu Kimallusko sulla ois "ylimääräsenä"

[viiperi]

Voi että miten hienoja!

[iiwi]

Muusa, mistä oot saanu tota marmorigeeniä? Hitsit, mua kyllä himottais tollanen marmorikana, jos vaikka sais sitä geenistöä vähän yleistymään meilläkin

[Muusa]

Eii Kultu Kimallus ei ole ylimääräinen!
Vaikka aina uusien ihanien tipujen kuoriutuessa onkin tavattoman vaikea päättää kuka lähtee, kun meillä ei ole tiloja parvea loputtomasti kasvattaa...

iiwi en mä tiedä mistä noita värejä tulee, niitä vaan tulee marmoriväri putkahti meillä alunperin Helmerin pojissa, yhdessä tipueessa oli kaksi kukkoa joista toinen joutui paistiksi, toinenkin oli hilkulla mutta viime hetkellä päätin etten raaskikaan ja annoin sille nimeksi Marmori. Sen jälkeen on meillä kuoriutunut vielä munisnimimerkki Kristiinalla oleva Reinikainen. Ja kun Marmori sitten asusti tuolla Minnimannilla sain sen polkemia siitosmunia ja niistä haudoin jokusen sulkajalkaisen marmorikanan ja muutaman marmorikukon joista yksi oli silosäärinen, Marmaduke. Ja nyt olen hautonut siis tuon Marmaduken pojan jolla marmorikuviointi on kauden uutuusvärinä harmaata eikä mustaa. Tuo toinen vastakuoriutuneena marmorikuvioiseksi arvelemani kun ei olekaan marmorikuvioinen vaan tuollainen laventelinsiniseen vivahtava vaaleanharmaa.
Marmorikana himoittais muakin, semmoista en vaan ole vielä onnistunut saamaan aikaan (silosäärisenä versiona)
Mutta toivoa on! Eilen latasin hautomakoneeseen Marmaduken polkemia munia 6 kpl Silvian munimia ja 7 kpl Ruskan munimia ja aion hautoa perään vielä toisen koneellisen Marmaduken polkemia.
Tuon harmaamarmoroidun pikkukukon saa kyllä käydä hakemassa joku jos haluaa Se on oikeasti vielä makeamman näköinen kuin kuvassa. En ikinä onnistu saamaan tipuista kuvia jossa ne esiintyisivät edukseen, kai keskentekoisen höyhenpuvun takia.

[Minnimanni]

Täältä löytys noita marmorikuviosia kukkoja sileäjalkaisina sekä sulkajalkaisia, ovat viimeiset Marmorin jälkeläiset täällä. Keväällä menevät pataan .Nythän Marmori on Etnalla polkemassa kanoja, oikea kiertopalkinto se Marmori.Ei mullekkaan ole tullut yhtään varsinaista marmorikuvioista kanaa, Nyt on kyllä yksi josta voi isompana tulla kun on valkoinen mustilla pyrstösulilla. Sitten on yksi valkoinen mustapilkullinen ihan pieni kanatipu .

Mistä ihmeestä sulle on muusa tuota lohenväriä tullut .

[Muusa]

Paitsi että eiks Etna joutunut nyt luopumaan kanoistaan eli Marmori on jossain muualla, mihinkähän on jatkanut Suomenvalloitusturneetaan?
Tuo lohenpunarintainen laventelinsininen, no se on joku supervaalennos. On meillä ennenkin ollut harmaita kanoja joilla on punaruskea rinta (esim. Lempi joka voikin olla tämän emo, vaan mistä niistä aina tietää), tällä tipulla on vaan ilmeisesti joku diluutiogeeni siinä päällä niin on supervaalea versio.

[etna]

Juu, Marmori on jo syöty. Kuten noin 25 muutakin kukkoa, jotka ei kenellekään kelvanneet.

[Muusa]

Marmaduke Marmorinpojan tarina päättyi sitten vähän ohraisesti. Eka koneellinen Marmaduken polkemia oli tyhjää täynnä joten latasin koneen uudelleen ja samaan aikaan jouduin luopumaan toisesta siitosryhmästä. Marmaduke sai siis lähteä ja työkaverini ilmoitti halukkuutensa ottaa sen paistiksi. Joten Marmaduken lyhyt mutta sitäkin iloisempi elämä päättyi siihen että se päättömänä pakattiin Laitilan Kukko -oluen pahvilaatikkoon (koko kukko ei mahtunut lootaan joten pyrstö jäi sojottamaan ulkopuolelle). Broileriin tottunut nuorimies vaan ei osannut maatiaiskukkoa valmistaa joten Marmis päätyi padan sijasta roskikseen kun oli kuulemma täynnä jänteitä, tai jotain. Viimeisestä Marmaduken polkemista munista lähti koneessa itämään kaksi joista toinen koki varhaisen alkiokuoleman. Toisesta kuoriutui sitten oikein reipas ja oikein sulkajalkainen musta valkeallakirjottu tipulainen joka nyt on varttunut neljäviikkoiseksi ja on selvästi tunnistettavissa kukoksi.
Aina ei mene kanankasvatus ihan niinkuin toivoisi!

Mutta onneksi tipuja silti riittää

Tässä tuorein tipue jonka haudoin Maccelta saaduista siitosmunista



Tipuissa on hauskaa väriskaalaa vaikka vaaleita ovatkin kaikki.
Tässä ruskean maaoravaraitaisen ja keltaisen maaoravaraitaisen välissä poseeraa kaksi varsin hauskan väristä tipulaista.
Toinen on oikea pastellinvärinen My Little Tipu, persikanoranssin, vaaleankeltaisen ja vaaleansinisen kirjava! Monta kertaa olen hämännyt teitä kuvattuani tipuja jotka olen merkannut sinisellä haavaspraytäplällä johonkin kohtaan. No, tällä kertaa kyseessä ei ole huijaus vaan tipun päälaki ja selkä ovat yhtä vaaleansiniset kuin kuvassa näyttää, tai luonnossa oikeasti vieläkin sinisemmät!
Toinen on hauska keltainen pääsiäistipu. Toivon että siitä kasvaisi kauniin kokovalkoinen kana parveeni!

[Mini]

Aww, niin ihanan värisiä!

[Bean]

On kyllä mahtavan värisiä.

[salosusa]

Kivan näköisiä vaaleita tipuja . Tyrnikset on kyllä ihania, kun noita värivariaatioita on niin paljon.

Vai sillä lailla kävi Marmadukelle. Mokomakin amatöörikokki .

[Xaus]

Ihkutus jäi teurastuspuheiden jalkoihin. Aivan ihania pipusia.

Vähänkään vanhempaa kukkoa täytyy kyllä haudottaa kauemmin, ei ole minuuttikamaa, kuten broiskut.