Maatiaisrotujen erot??

[Janniina]

Kanakuume on iskenyt ja kanalaa suunnitellaan kovasti, vaikka ensin olisi saatava oma pirtti muuttokuntoon. Kanat pyörivät mielessä päivittäin eli tauti on vakavaa laatua. Eikä taida tauti hellittää ennen kun omalla tontilla kuuluu kukon kiekuminen, jos vielä sittenkään...

Tiedossa on, että maatiaisia tulee sitten kun aika on kypsä, mutta mikä kanta on oikea valinta kun vaihtoehtoja on niin paljon? Mielessä ovat olleet ilmajokiset ja tyrnikset, mutta nyt olen alkanut miettiä miksi olen tähän ajatukseen päätynyt. Tyrniksiä on lähiseudulla, eli olisi omaa parvea ei tarvitsisi kaukaa haeskella. Ilmajokisten pitäjät ovat puolestaan ilmeisen hyvin omiaan kehuneet, kun mielikuva on niin kovin positiiviseksi muodostunut tässä juttuja lueskellessa.

Voisitteko kokeneet kertoa kokemuksia ja vinkkejä siitä miten ihmeessä sitä osaa valita sopivan kannan?
Kaikki maatiaiset ovat oletettavasti mukavia, mutta kyllä niitä erojakin varmasti löytyy. Oleellista varmasti on mitä etsii. Meillä siis haaveena saada ruokapöytään munia säännöllisesti (5henkinen perhe kuluttaa jokusen munan viikossa), haudontahommat olisi kanojen puuhaa eli koneella en lähtisi hautomaan ja ylimääräiset kukkopojat menisivät lihoiksi. Maalla asutaan, pihassa pyörii kaiken kokoista väkeä jatkuvasti ja karvaisia otuksiakin löytyy, joten "tervepäisiä", värikästä maalaiselämää kestäviä kanoja kaipaillaan.

[Hilma.Jokinen]

Jussilat ovat hyviä munimaan, mutta eivät haudo. Ilmajokiset ovat lupsakkaa porukkaa, mutta ryhmässä haudontainto tiivistyy . VINK,VINK.. Jos ostaa ilmajokisen täysi-ikäisen isommassa porukassa kasvaneen kanan, yksilökohtainen hautomainnokkuus on helpompi ennustaa . Muista maatiaiskannoista ei ole kantapään kautta kokemusta.

[Johku]

Tyrnäväläiset ovat myös lupsakkaa porukkaa, munivat hyvin ja osa hautoo muttei riesaksi asti

[smari]

Meillä siis haaveena saada ruokapöytään munia säännöllisesti (5henkinen perhe kuluttaa jokusen munan viikossa), haudontahommat olisi kanojen puuhaa eli koneella en lähtisi hautomaan ja ylimääräiset kukkopojat menisivät lihoiksi.

Vaikea yhtälö! Siis saada säännöllisesti munia ja silti hautovia kanoja. Jokainen haudonta katkaisee aina muninnan pitkäksi aikaa ja moni kana voi alkaa hautomaan yhtäaikaa. Iso kanamäärä ja ajoittainen munien ylituotanto tietty on yksi vaihtoehto.

Aika harva varmaankaan pystyy oikeasti vertailemaan maatiaskantoja objektiivisesti. Lähes kaikilla kun on kokemusta vain yhdestä tai kahdesta kannasta ja silloin ei voi vertailla. Toisen vähän kun on toisen paljon, samoin toisen arka on toisen rohkea jne.

[Janniina]

Kiitos kaikista vastauksista! Toivottavasti saan niitä vielä lisääkin! Vertailu on vaikeaa varmasti jokaiselle, varsinkin kun kukin on päätynyt omista syistään tiettyyn kantaan/kantoihin. Minun päätöstä kuitenkin helpottaa kun saan kuulla erilaisia kokemuksia.

Munien määrä ei tietenkään voi pysyä vakiona ja luontokappaleet ovat yksilöitä. Ero haudontaintoisuudessa kuitenkin taitaa olla selkeä eri kantojen välillä? Ilmajokisten laumaintoutuminen hautomispuuhiin on tullut useampaan otteeseen vastaan lueskellessa ja Hilma myös nosti asian esiin. Onko muilla kannoilla saman suuntaista taipumusta? Tuntuuko haudontainto menevän tietyissä sykleissä? Entä onko jussilan kannan lisäksi jokin muu kanta, jossa haudontainto on vähäinen tai sitä ei ole sanottavasti?

[SannaT]

Meillä on ollut kolme vuotta Tyrnäväläisiä ja tasan kaksi on hautonut. Joku nuori on joskus aloittanut mutta lopettanut kesken. Ilmeisesti jotain harjoitusta vain. Kanoja meillä on enimmillään ollut 20 joten ei kovin innokkaita ole ollut ainakaan meillä. Katsotaan nyt mitä tuleva kesä tuo tulleessaan.

Munintaprosentti vaihtelee 50-90 prosentin välillä, jos sulkasatokautta ei lasketa.
Värejä on laidasta laitaan.
Luonne on aika vilkas , utelias ja ystävällinen. Yksi vihainen kukko yksilö on mahtunut joukkoon näinä vuosina.

Tässä vähän omia kokemuksia

[Hra Heinämäki]

tyrnäväläisiä meilläkin. kukkojen luonne on vaihdellu hyvinkin paljon. Nykynen kukko on rauhallisempi kuin mikään aiemmista. Se onkin kasvanu kääpiö kochi emon hoivassa. Aiemmat taas on haudottu koneella eikä emon hoivaa ole ollu tarjolla. Mitenkä paljon vaikuttanu luonteeseen.?
Yks kana on vaan hautonu ja 8 jälkeläistä tuloksena. Muut on lähinnä kiinnostuneita munansyönnistä

[ellikki]

Reilu vuosi nyt tyrnäväläisiä. Hautomisintoa löytyy jonkin verran: 7 kanaa, joista tänä vuonna hautonut 3. Jos ei ole poikasille omaa kasvupaikkaa, niin tilanahtaus iskee äkkiä...
Ja kukoilla on luonnetta löytynyt, mikä toisella tasottui, kun annettiin kirvesterapiaa - toiselle on annettu vasta vierihoitoa kainalossa (sisältäen kasvatuksellisen puheosuuden: "jollei tämä auttaa, niin kaula poikki " ).
Kanat mukavia. Ja on mukava kun on erivärisiä kanoja, helpompi erottaa ne toisistaan.

[Suppis]

Minullakin tyrnäväläisiä, viime kesänä ostin ne siitosmunina haudoin sekarotuisten alla 19 tipua ja jätin kanat, kukot ostin muualta erisukuisena
koneella haudoin vielä syksystä lisää 10 joista 2 oli kanaa,
lopuksi mulle jäi talvelle 10 kanaa kasvamaan jotka aloitti munimaan loka/marraskuussa ensimmäinen hautoi jo maaliskuussa ja sen alle annoin koneesta eri temppujen jälkeen n35 tipua ja kaikki se hoito mainiosti!!
nyt hautoi vielä keväästä kaksi niissä oli hirveesti pesänvaihto rumbaa joka vissiin aiheutti sen että vain 5/10 ja 2/10 kuoriutui

no munivat hienosti, erivärisiä munia luonnonvalkoisesta beessiin värisiä munia. tykkään kovasti rodusta siksi että on niin sisukas maatiaisrotu, munii hyvin, värikirjo on sanoinkuvaamattoman suuri!!

tyrniksiä on jo aika paljon kotikanaloissa juuri ehkä näiden hyvien ominaisuuksien vuoksi.. ja sen vuoksi että tyrnis pitäjät on niin mukavaa sakkia

[Tupu]

Kokemuksia vain alhoista. Ovat hulluja hautomaan, hyvin hoitavat tiput. Munivat ihan hyvin, aika pieniä munia. Entisen ja nykyisen elämäni aikana ei ole tullut vastaan alhokukkoa, joka olisi ihmisille vihainen. Värikirjoa on sen verran, että kanat erottaa toisistaan mutta ei läheskään niin paljon kuin esim. tyrnäväläisissä. Tykkään miun kanasistani.

[kuutamofoxi]

Kokemuksia piikkiöläisistä ja hämäläisistä. Meillä ei siis kesytellä kanoja, joten ovat melko "luonnontilaisia" sen suhteen. Kummassakin parvessa 7-10 kanaa ja 1-2 aikuista kukkoa ajankohdasta riippuen. Piikkiöläisiä on ollut pari vuotta kauemmin kuin hämäläisiä.

Piikkiöläiset ovat näistä kahdesta meillä rauhallisempia ja luottavaisempia, hämäläiset "alkukantaisempia" ja vauhdikkaampia. Käytännössä, kanoja hoitaessa, piikkiöläisiä pitää itse väistellä ja saa vaikka kävellä yli, niin ne ei ole moksiskaan, mutta hämäläiset "säntäilee" kulkureitiltä pois. Yksikään piikkiöläinen ei ole osoittanut minkäänlaista halua / kykyä haudontaan. Värikirjoa on melkoisesti. Kukkoja muutama karsittu luonteen vuoksi (kähisevät keskenään -> riidanhaastaja pataan, yksi kukko liian innokas polkemaan, yksi häijy yhdelle kanalle), mutta vain yksi kukko ollut ihmiselle äkäinen. Hämäläisistä muutama (3-4) hyvä hautoja, värinä pääasiassa mustia. Hämäläisissä kukot olleet hyväluonteisia.

Olen kovin vähän myynyt kanoja. Myydyistä hämäläisistä on ainakin yhden ostajan kertoman mukaan tullut oikein kesyjä ja mukavia. Myydyistä piikkiöläisistä en ole saanut palautetta.

[paprikanpoikanen]

Meillä iittiläisiä maatiaisia. Ovat olleet erinomaisia munimaan, kuusi kanaa pyöräyttää monesti yhteensä 7 munaa päivässä, eli joku tekee 2 munaa vrk, niin uskomattomalta kuin kuulostaakin!
Haudontavietti on kova, ja malttavat hautoa kunnialla loppuun saakka, meillä viimeksi hautoi 2 kanaa samassa pesässä ja hoitivat myös poikaset yhdessä, sulassa sovussa!
Kukot ovat olleet aina kilttejä.
Rotua en vaihda koskaan, ja suosittelen lämpimästi kaikille!
helposti, tai itseasiassa itsestään kesyyntyviä, rohkeita otuksia ovat, meillä kuopsuttelevat vapaana pihamaalla, eivät kavahda koiria eivätkä mitään muutakaan.
Loistokanasia, sanon minä

[fasunen]

Meillä on piikkiöläisiä ja alhoja. Alhot tuli vasta viime syksynä mutta toki olen saanut jo todistaa niitten lisääntymis intoisuutta. Nytkin molemmat kanat hoitavat tipujaan. Munia tulee hyvin aina kun ei ole poikasia (tai tietenkään sulkasatoa). Mutta munat ovat paljon piikkiöläisten munia pienempiä. Piikkiöläiset hautovat silleen sopivasti eli noin joka kolmas kana omaa hautomavietin mutta hautoo vain kerran vuodessa tai ei sitäkään. Piikkiöläisten värikirjo vetää miltein vertoja tyrnäväläisille. Neljäntoista vuoden aikana piikkiöläisissä on ollut vain yksi ihmisille äkäinen kukko. Samassa parvessa on tullut myös mainiosti toimeen useita kukkoja. Vapaana pihalla voi pitää myös toisilleen tuntemattomia täysikasvuisia kukkoja. Ystävystyvät pian. Suurin miinus on että nuorikoita on kohtalaisen vaikea yhdistää tarhassa aikuisten kanssa. Jopa nuorikoiden tappamista on ilmennyt kun olen tehnyt virhearvioita mutta oikein toteutettuna yhdistykset onnistuvat turvallisesti. Alhoilla taas on päin vastoin eli ihan untuvikkona varmaan uskaltaisi vipata aikuisten sekaan mutta en ole laittanut kun on ruokinnan ja juomisen järjestäminen niin vaikeaa.

[KössiKenguru]

Olen tässä miettinyt mitä kantoja näistä maatiaisista on,millaisia ne on ja minkä näköisiä.
Nyt jos sulla jotakin on kehu,suosittele ja kuvaa niitä.mielelläni lukisin!

sitten ihan muuta:mulla on koneesta kuoriutuneita maatiaisien sekuli tipuja ja kaksi tipua on harmaita joilla on hieman vihertävät jalat. Siis mitä ne on???

[kaakatin]

http://munanetti.net/viewtopic.php?f=11&t=15703
Katsoppas ens alkuun tämä topikki