marekin tarttuvuus

kun kana sairastaa...

Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri

Vastaa Viestiin
usva

marekin tarttuvuus

Viesti Kirjoittaja usva »

Meillä hyvin todennäköisesti on yhdellä marraskuussa tulleella kanalla marek; samalla kerralla tullut kana kuoli samoihin oireisiin jo tammikuussa. Nyt tämä tapaus puhkesi aivan pari päivää sitten. Muut kanat ovat aikuisia, joten eivät ole ymmärtääkseni vaaravyöhykkeessä. Tietääkseni marek tarttuu hyvin helposti; olen koittanut etsiä tietoa että onko esim ainetta jolla voin viruksen poistaa kanalasta tai esim kengistäni. En halua aiheuttajaa missään nimessä kantaa toiselle kanalliselle mukanani eli jos sellasta ainetta ei löydy niin sitten pysytään poissa. Sairas kana lopetetaan ja tiedän että varoaika on usemapi vuosi kanalassa ettei meille voi tulla tipuja jne. Mutta siis löytyykö aineita tai keinoja avuksi?
minkuliini

Re: marekin tarttuvuus

Viesti Kirjoittaja minkuliini »

Virkonilla voi desinfioda paikat, mutta ei auta jos muutkin kanat kantaa sitä. Marek on lähes jokaisessa harrastekanalassa, jopa piilevänä. Se leviää pölyn ja tuulen mukana helposti pihapiiriin ja kanalassa. Mahdoton hävittää. Tilan tulisi olla tyhjillään useamman vuoden, ja senkin jälkeen marek voi muhia vielä jossain. On aika mahdoton desinfioida kanala ja pihapiiri missä kanat ovat liikkuneet. Poikaset saavat tartunnan ensimmäisen 5kk iässä, jonka jälkeen ikäresistenssi luo jonkinmoisen turvan. Yleinen mielipide kuitenkin on, että marek tarttuu sairaasta yksilöstä myös vanhempiin kanoihin. Suurimmalla osasta kanoista siis on marek veressä. Vain harvoille se puhkeaa, stressistä tai muusta heikkoudesta. Rokote estää marek oireiden puhkeamisen, mutta ei poista virusta ja rokotettu yksilö levittää edelleen sitä eteenpäin. Luonnonvalinta on mielestäni tehokkain keino marekia vastaan. Eli säästetään vahvat vastustuskykyiset yksilöt ja haudotetaan tipuja vain yli 2v kanoista. Marek on ikävä juttu ja jotkut tietyt rodut on sille erityisen alttiita, mm silkit ja pienet koristerodut.
usva

Re: marekin tarttuvuus

Viesti Kirjoittaja usva »

Kiitos minkuliini, että kommentoit. Olen tuossa lueskellut taudista niin paljon kuin netistä nyt tavallisuudella löytyy ja siellä olen törmännyt kaikista yleisimmin käsitykseen, että aikuiset kanat eivät voi virukselle enää altistua vaan se tapahtuu pääosin aivan poikasena tai viimeistään 5kk mennessä. Koitankin nyt sitten pitää vanhat kanat mahdollisimman stressittöminä ja hyvinvointisena; siihen tietty muutenkin pyrin. Jotenkin lohduttaa tietää, että tämä on noinkin yleinen (asia sinällään ei tietenkään lohduta!) eli että minä en nyt vain ole epäonnistunut enkä nyt ajattele tämän takia lopettaa hommaa tähän. Juu ymmärrän että totaalinen desifionti mahdotonta, kun se on niin kaikessa.
Kananen8

Re: marekin tarttuvuus

Viesti Kirjoittaja Kananen8 »

Olen huolissani siitä, että maailmassa tulee vielä uusiakin tauteja... ja ehkä entistä ikävämpiä! Sillä ihmiset eivät ymmärrä hygienian merkitystä. Epäpuhtaus ei ole pelkkä esteettinen kysymys, kunhan tauteja ei omassa tarhassa ole: likaisissa olosuhteissa mikrobit muhivat, ja pääsevät ehkä kehittymään. Saa nähdä, milloin Kiinasta tai jostain ties mistä, tulee ikävä yllätys. Ihmiskunta on saastojensa kera, kuin aikapommi!

Huonoissa oloissa elävät linnut (likainen juomavesi, pilaantunut ruoka, jne. jne.) ovat alttiimpia taudeille ja itsekin eläviä kasvualustoja; vaikka moni kuolisi, tauti ei kuole niin kauan kuin se jatkaa uusissa yksilöissä - ja voihan tauti olla jonain päivänä sellainen, ettei vahvinkaan yksilö sitä kestä! Onhan ihmisilläkin tauteja, jotka leviävät riittävästä kontaktimäärästä, eikä ihmisen vahvuus siinä paljon auta... Mikään rodunjalostusmenetelmä tauti ei siis välttämättä ole. Hyvä yksilö voi kuolla esim. sen takia, että sattui palelemaan liikaa, ja virus pääsi lisääntymään kohtalokkaasti. Ja ellei pelkästään hengissä säilymisestä ole kyse, niin kauan kuin tauti tuhoaa terveyttä, se on tietysti ikävä juttu.

Jotkut virukset muuten jyllää jo munan alkiossa, ja vaurioittaa kehitystä. Itse en söisi eläintä joka on täynnä viruksia, riippumatta siitä, kuinka näkyviä vaurioita tauti on päässyt aiheuttamaan.

Luulen että jos mulla ois lintutarha, jossa ois Marek riesana, kokeilisn päästä siitä eroon - se vaatisi jotain niin mieletöntä, että harva siihen ryhtyisi sillä tuskin edes onnistuisi, ymmärrän sen. Mutta en jatkaisi lintujen pitämistä, jos parantumatonta tartuntatautia ilmenisi. Todennäköisesti siis luopuisin lintuharrastuksesta... sillä vaikka linnut ovatkin intohimoni, en haluaisi elättää tauteja! Tiedä vaikka elättäisin koko ajan!? Voi kurjuus, mitä vitsauksia!!

Jos oikein positiivisesti ajatellaan, kunhan oma kotipiha ei ole tautien kyllästämä, voi joskus aloittaa puhtain välinein... Puhtailla siitosmunilla...? Siitosmunatkin on ehkä "sikoi säkis"... tai kuoris!! Mut kai se mahdollista on, tauditon parvi.
Avatar
Titiuu
rhode island
Viestit: 615
Liittynyt: 27 Loka 2013, 15:42

Re: marekin tarttuvuus

Viesti Kirjoittaja Titiuu »

Itse asiassa kyllä se vaan niin menee että se liika hygieenisyys niitä tautien puhkeamista edesauttaa ihan jokaisella eliöllä. Ei tule luontaista vastustuskykyä. Ja ihan jo sen takia tipuillekin suositellaan tietynlaisia pehkupohjia että saavat vastustuskykyään kasvatettua niiden luontaisten pikku pöpöjen avulla. Kun vahvimpia suositaan jalostuksessa niin sillä tavalla niitä elinvoimaisimpia saadaan, ei sillä että hysteerisenä jokaista tautia pelätään. Niitä tauteja kun nyt vaan sattuu olemaan maapallo pullollaan ihan jokaisella elävällä olennolla, ja vähän vähemmänkin elävällä. :smt023
"Huikea viidakko, ja ihmissyöjä kanoja!"
kukkopoika
bankiva
Viestit: 368
Liittynyt: 05 Touko 2012, 19:52

Re: marekin tarttuvuus

Viesti Kirjoittaja kukkopoika »

Kananen8

Re: marekin tarttuvuus

Viesti Kirjoittaja Kananen8 »

Liika hygienisyys? Siitä ei ole yleensä lintujen pitäjillä ongelmaa!!! :smt042

Suomalaisten immuunijärjestelmä - jos nyt ihmisistä puhutaan, kun edellinen vastaaja siihen keskusteluaihetta laajensi - on sikäli poikkeuksellinen, että Suomen kansalla on suhteellisen paljon autoimmuuniongelmia. Se on geeneissä. On totta että liika suojautuminen voi saada elimistön reagoimaan vain rajummin: kun se kohtaa ympäristöstä yllättävän haasteen, se on kuin isokin torjuttava. Pieni jatkuva siedätys voi sen takia olla parempi.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että likaa ja moskaa pitäisi tieten tahtoen säilytellä... Joku voi olla neuroottinen hygieniasta, pelätä pöpöjä, tai sitten vain olla hyvin tietoinen hygienista. Samapa tuo: lopputulos on kuitenkin se, että osa väestöstä noudattaa parempaa hygieniaa, ja toinen ääripää ovat ne, jotka laiminlyövät hygienian. Ja tämä yhdistelmä, on huono...

Liika hygienisyys voi ehkä edesauttaa tautien puhkeamista herkillä yksilöillä, mutta liika epähygienisyys on se, joka niitä tauteja ylipäänsä synnyttää. Eikö sekin ole muuten tavallaan jalostusta, että joku on toista ääripäätä eli "liian hygieninen", jos siinä kerran sairastuu helpommin? Eihän se hygienisyys itsessään aiheuta herkkyyttä, vaan korostaa sitä olemassa olevaa taipumusta. Ainakaan "hygienisessä jalostustavassa" ei syntyisi niin helposti uusia tauteja ohessa.

Mikrobeja on kaikkialla, niin hyödyllisä kuin haitallisia. Ja hyvä niin, luonnollisesti. Emme elä mitenkään steriilisti, vaikka joku ehkä niin kuvittelisi. Ja toisaalta, kun käytännössä miettii, jatkuvat sairastelut ei oikeasti näytä paljon suojaavan... yhä vain tartutaan ja sairastellaan. Kuinka paljon se sitten käytännössä auttaa harvinaisia/vaarallisempia tauteja vastaan, sitä en tiedä, mutta hyvä peruskunto on siinä ehkä ratkaisevin.

Voi olla että sekin rasittaa elimistöä, kun jatkuvasti pitää puolustautua? Esim. lapsen elimistössä solujen pitäisi saada olla vapaasti käytössä kasvuun ja kehitykseen, ei virustehtaina olemiseen... Jatkuvista sairasteluista kroppa täyttyy vasta-aineista ym. kun avaruus roinasta! Paljon sinne mahtuu, mutta joskus voi haitata liikennettä. Ihmiset ja linnut ovat kyllä siinä suhteessa eri asia, että ihmiset sairastavat monipuolisemmin, ja elävät pitkään, jolloin asialla voi jotain merkitystä kenties ollakkin.

Maapallosta löytyy tosiaan jos jonkinmoista tautia, ja uusiakin syntyy joka tapauksessa. Puhtaissakin oloissa elävät linnut voivat huonolla tuurilla sairastua, jopa tuotantoteollisuudessa, jossa hyvä hygienia on tuotannon ehto.

Pitäisi ymmärtää mikrobien tärkeys, esim. pehkupohja kun mainittiin. Hygienia ei tarkoita, että KAIKKI pöpöt ovat vaaraksi. Päinvastoin, osa suojaa hyvinkin merkittävästi. Hygienialla tarkoitetaan yleensä sairauksia aiheuttavien mikrobien torjumista. Elimistö kohtaa päivittäin monenlaista haastetta muutenkin ihan riittävästi, joten pahimmat taudit voi mielestäni pyrkiä ihan huoletta välttämään.

Hyvä keskusteluaihe kyllä!
Maattari
lindell
Viestit: 1724
Liittynyt: 18 Elo 2009, 22:23
Paikkakunta: Iitti

Re: marekin tarttuvuus

Viesti Kirjoittaja Maattari »

Mutta marek ei kuulu niihin pahimpiin tauteihin, siihen sairastuvat vain heikot yksilöt.
Sekulikanoja, vuohia, koiria ja kissoja.

The darkest places in hell are reserved for those who maintain their neutrality in times of (moral) crisis. D. Alighieri
Avatar
Titiuu
rhode island
Viestit: 615
Liittynyt: 27 Loka 2013, 15:42

Re: marekin tarttuvuus

Viesti Kirjoittaja Titiuu »

Moni ei vaan ei tosiaan ymmärrä että tässäkin on hyvä se kultainen keskitie hygienian(kin) suhteen. :smt045 Olisi hyvä jos luonnostaan vahvistettaisi yksilöllisesti sen siitoskanan vastustuskykyä, esim. maitohappobakteereilla, ennen poikasten teettoa (tämä nyt vain on sitä mun pohdintaa!) jolloin tuloksenkin luulisi olevan hyvää, ja ne joilla tosiaan marek ei ole puhjennut niin saisivat jatkaa sukuaan.
"Huikea viidakko, ja ihmissyöjä kanoja!"
Vastaa Viestiin